YK:n kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2015 ja tavoitteena oli saavuttaa ne 2030 mennessä. Määräajan lähestyessä YK:ssa tarkastellaan tavoitteiden toteutumista, mutta samalla valmistaudutaan jo niiden jälkeiseen vaiheeseen. Vuoden 2030 jälkeisen globaalin koulutusagendan valmistelussa nuorille on annettu keskeinen rooli.
Nykyisen SDG 4 -tavoitteen lähtökohtana on ollut oikeus laadukkaaseen ja yhdenvertaiseen koulutukseen sekä mahdollisuuksiin elinikäiseen oppimiseen. Vaikka koulutukseen osallistumisessa on maailmassa edistytty merkittävästi, monet SDG 4:n tavoitteista jäävät saavuttamatta vuoteen 2030 mennessä. UNESCO nostaa keskeisiksi haasteiksi muun muassa lasten ja nuorten jäämisen koulutuksen ulkopuolelle, heikot oppimistulokset, eriarvoisuuden sekä koulutuksen rahoitusvajeet.
Vuoden 2030 jälkeisen koulutusagendan valmistelussa pyritään huomioimaan nykyisen SDG 4:n keskeneräiset tavoitteet ja sellaiset muutokset, jotka haastavat koulutusta tulevina vuosikymmeninä. Valmistelua ohjaa SDG 4-Education 2030 High Level Steering Committee (HLSC), joka kokoaa yhteen valtioita, kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisyhteiskunnan, opettajia, nuoria ja muita koulutusalan toimijoita. Suomea siinä edustaa opetusministeri Anders Adlercreutz.
HLSC:n työsuunnitelmassa tulevaisuuteen vaikuttaviksi kehityskuluiksi tunnistetaan muun muassa teknologinen muutos, ilmasto- ja ympäristöpaineet, demografiset muutokset, työmarkkinoiden muutos sekä rauhaan ja demokratiaan kohdistuvat uhat.
Nuorten näkemykset kuuluviin ympäri maailman
HLSC on linjannut, että nuorten ja opiskelijoiden näkemykset tuodaan mukaan uuden koulutusagendan valmisteluun jo prosessin ensimmäisessä vaiheessa. UNESCO ja SDG 4 Youth & Student Network ovat koonneet nuorten näkemyksiä muun muassa maailmanlaajuisella kyselyllä sekä nuorten vetämissä alueellisissa ja globaaleissa keskusteluissa.
Syyskuussa 2026 päättyneeseen kuulemiseen osallistui noin 200 000 nuorta ja opiskelijaa 194 maasta. Kohderyhmään kuului 11–30-vuotiaita nuoria ja opiskelijoita, jotka oli jaettu kolmeen ikäryhmään.
Nuorilta kysyttiin ennen kaikkea sitä, millaisessa maailmassa he haluavat tulevaisuudessa elää ja millaista koulutusta tällaisen maailman rakentamiseen tarvitaan.
Nuorilta kysyttiin ennen kaikkea sitä, millaisessa maailmassa he haluavat tulevaisuudessa elää ja millaista koulutusta tällaisen maailman rakentamiseen tarvitaan. Nuoria pyydettiin pohtimaan myös sitä, miten koulutuksen ja oppimisen pitäisi muuttua, mitä nykyisestä koulutuksesta pitäisi säilyttää ja vahvistaa sekä mitä nuoret itse voivat tehdä koulutuksen muuttamiseksi.
AFS Youth Assemblyn Genevessä järjestetyssä kuulemisessa nuoret nostivat esiin saavutettavan ja yhdenvertaisen koulutuksen, mielenterveyden ja hyvinvoinnin, nuorten osallistumisen päätöksentekoon sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa. Oppimiselta toivottiin myös nykyistä enemmän aktiivisuutta, käytännönläheisyyttä ja sellaisten taitojen vahvistamista, joita tarvitaan muuttuvassa maailmassa.
Nuorten kuulemisen perusteella laaditaan yhteinen Post-2030 Youth Education and Learning Agenda eli nuorten näkemys vuoden 2030 jälkeisen koulutuksen painopisteistä. Agendaa työstetään kyselyn ja alueellisten keskustelujen pohjalta yhdessä nuorten kanssa. Lopuksi sitä arvioidaan vielä globaaleissa nuorten kuulemisissa.
Tavoitteena yhdenvertainen osallistuminen
Usein aktiivisimmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuvat nuoret, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita osallistumisesta ja vaikuttamisesta. UNESCO onkin pyrkinyt kuulemisissa tavoittamaan tietoisesti myös haavoittuvassa tai marginaalisemmassa asemassa olevia sekä muulla tavoin harvemmin kuultuja nuoria. UNESCO:n mukaan noin joka neljäs kuulemiseen osallistuneista nuorista edusti näitä aliedustettuja ryhmiä.
Osallistumisen mahdollisuuksia on pyritty laajentamaan myös kääntämällä kysely 26 kielelle. Tavoitteena on, että erilaisista taustoista tulevien nuorten näkemykset eivät ainoastaan tule kuulluiksi, vaan välittyvät myös valmistelun seuraaviin vaiheisiin.
Valmistelu etenee vuonna 2027 kansallisiin, alueellisiin ja eri sidosryhmien kuulemisiin, joissa maat ja yhteisöt muodostavat omia näkemyksiään tulevaisuuden koulutuksen painopisteistä. Prosessin edetessä ajankohtaiseksi tulee myös kysymys siitä, miten suomalaiset nuoret ja opiskelijat pääsevät mukaan keskusteluun ja miten myös harvemmin kuultujen nuorten näkemykset saadaan osaksi Suomen näkökulmien muodostamista.
Kirjoittajat
Julia Jänis
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, VTT
