Yhteiskehittäminen on tullut 2000-luvulla osaksi palvelujen muotoilua. Monitoimijaisessa yhteiskehittämisessä eri alojen ammattilaiset, palvelunkäyttäjät ja kansalaiset työskentelevät verkostomaisessa yhteistyössä luoden ja parantaen palveluja. Diakin hanketyössä menetelmää on pilotoitu osana diakoniatyön kehittämistä.
Monitoimijainen yhteiskehittäminen mahdollistaa eri toimijoiden osaamisen, taustojen ja tavoitteiden yhdistämisen, mikä luo laajan näkökulman kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin. Yhteiskehittäminen voi parhaimmillaan luoda uusia verkostoja, joissa tietoa ja resursseja voidaan jakaa luovasti. Tämä auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja kaventamaan kuiluja eri toimijoiden välillä.
Menetelmän avulla voidaan kohdentaa resurssien käyttöä olennaisiin asioihin. Sillä voidaan myös vastata ennakoiden sekä nykyiseen että tulevaan palvelutarpeeseen.
Kenelle yhteiskehittäminen on tarkoitettu?
Kehittämistyöhön voivat osallistua kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tietystä toiminnasta tai palvelusta ja joita se koskee. Tärkeää on, että kehittämiseen osallistuu mahdollisimman erilaisissa rooleissa ja tehtävissä olevia toimijoita: ammattilaisia, esihenkilöitä, vapaaehtoisia, kokemusasiantuntijoita, palvelunkäyttäjiä sekä päättäjiä.
Monitoimijaisessa yhteiskehittämisessä on huomioitava, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua sekä selkeä rooli kehittämistyössä.
Mitä yhteiskehittäminen edellyttää?
Onnistuakseen yhteiskehittäminen edellyttää selkeitä rakenteita ja johtamista. Tärkeää on yhteisen päämäärän ja tavoitteen asettaminen työskentelyä aloitettaessa. Yhteiskehittäminen edellyttää myös avoimuutta luovuudelle, vuorovaikutukselle ja innostumiselle.
Monitoimijaisessa yhteiskehittämisessä on huomioitava, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua sekä selkeä rooli kehittämistyössä.
Yhteiskehittämisen lähtökohtana on verkostomainen yhteistyö. Työskentelyssä on olennaista, että ihmiset oppivat tuntemaan toisensa, jolloin syntyy avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta.
Työpajatyyppinen kehittäminen sopii hyvin monitoimijaiseen yhteistyöhön. Yhteiskehittämistä täytyy fasilitoida ja työtä dokumentoida. Tärkeää on myös tuoda oivallukset, ideat ja kehittämisajatukset näkyviin sekä kertoa, miten niitä viedään eteenpäin.
Diakoniatyön kehittämisen monet mahdollisuudet
Monitoimijaista yhteiskehittämistä on pilotoitu hanketyönä diakoniatyön ympäristössä Virtaa Varustamoista -hankkeessa (ESR 2023–2026). Pilotointia jatketaan lokakuussa 2025 alkaneessa OSUMA – osallisuutta, suuntaa ja uusia mahdollisuuksia -hankkeessa (ESR 2025–2028). Molemmissa hankkeissa yhteiskehittämiseen osallistuu ammattilaisia, asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita seurakunnista, järjestöistä ja julkisista palveluista.
Virtaa Varustamoista -hankkeessa monitoimijaista yhteiskehittämistä tehtiin osana Helsingin seurakuntayhtymän matalan kynnyksen palvelun, Varustamotoiminnan, kehittämistä. OSUMA-hankkeessa yhteiskehittämistä pilotoidaan erityisesti verkostojen palvelupolkujen kehittämisessä.
Parhaimmillaan hyvin fasilitoitu, tavoitteellinen ja reflektoitu monitoimijainen yhteiskehittäminen sitouttaa ihmisiä toimintaan, antaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen väylän ja vahvistaa organisaatioiden osallisuustyötä. Hankkeiden pilotoimana se on jo osoittanut diakoniatyön laajaa osaamista ja mahdollisuuksia. Se voi tuoda kuuluviin äänen, joka on yhteiskunnassamme heikoin.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114013
OSUMA – osallisuutta, suuntaa ja uusia mahdollisuuksia (ESR 2025–2028)
- Hankkeen päätavoite on vahvistaa 25–55-vuotiaiden työelämän ulkopuolella olevien vantaalaisten osallisuutta sekä toiminta- ja työkykyä. Tavoitetta edistetään jalkautuvalla palveluohjauksella, yhteistyöverkoston sujuvilla palvelupoluilla sekä ryhmä- ja yksilövalmennuksella.
- Hankkeessa kehitetään monitoimijaista verkostoyhteistyötä sekä rakennetaan verkoston jäsenten palveluista koostuvia yhteisiä saumattomia palvelupolkuja.
- Hanketta toteuttavat Vantaan seurakuntayhtymä ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.
- Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus, ja sen toiminta-aika on 1.10.2025–29.2.2028.
