Sote-palveluita tuottavien hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorien kiristynyt taloustilanne lisää tarvetta monialaiselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle.
Suomen hallituksen tekemät säästöpäätökset osuvat hyvinvointialueisiin sekä kolmannen sektorin toimintaan. Leikkaukset uhkaavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden, esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien palveluiden toteuttamista. Samalla tilanne lisää myös yhteistyön ja verkostoitumisen painetta jo valmiiksi kuormittuneelle sosiaali- ja terveydenhuollolle.
Jokainen yksilö ja yhteisö on yhtä arvokas osa yhteistyötä ja verkostojen rakentamista. Uusien verkostojen rakentaminen edellyttää, että siihen osallistuvat erityisesti sotepalveluiden johtajat, joita tarvitaan mahdollistamaan verkostojen syntymistä ja tukemaan verkostossa syntyvien yhteisöjen toimintaa.
Muutos alkaa tavasta johtaa
Säästötoimenpiteet edellyttävät perinteisen yhden palvelun johtamisen sijaan ammattilaisten yhdessä rakentamia palvelupolkuja, osallistaen asiakkaita ja heidän läheisiään sekä vapaaehtoistoimijoita. Palveluntuottajien rooli ja erityisosaaminen oikeassa palvelupolun vaiheessa voidaan varmistaa yhteistyösopimuksilla. Tämä selkeyttää työnjakoa ja vastuita sekä vaikuttaa asiakaskokemukseen ja vähentää päällekkäisiä kustannuksia.
Palvelupolkujen rakentaminen eri toimijoiden yhteistyönä edellyttää verkostomaista johtamista. Verkostomaisella johtamisella voidaan tukea yhteisöllisyyden edistämistä ja osallisuuden vahvistamista. Tällöin johtaminen perustuu verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja monimuotoisten suhteiden hyödyntämiseen. Kyseessä on enemmän toimintatapa kuin johtaminen tehtävänä.
Palvelupolkujen rakentaminen eri toimijoiden yhteistyönä edellyttää verkostomaista johtamista.
Yhteistyö verkostossa edellyttää mahdollistavaa johtamista ja eri toimijoiden johtajien välistä yhteistyötä. Johtajat luovat puitteet ja takaavat resurssit, jotta verkostossa voidaan toimia yhdessä ja oppia toisiltaan. Tämä edellyttää kannustavaa ja arvostavaa ilmapiiriä. Tavoitteena on vahvistaa verkoston jäsenten välistä vuorovaikutusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitä kautta muodostaa merkityksellistä yhteistyötä.
Yhteistyö haavoittuvien asiakasryhmien tukena
Haavoittuvat asiakasryhmät, kuten mielenterveys- ja päihdekuntoutujat hyötyvät monialaisesta yhteistyöstä, joissa huomioidaan heidän laaja-alainen palvelutarpeensa. Ammattilaisten rinnalla on syytä hyödyntää monipuolisesti kolmannen sektorin toimijoita.
Erilaisten työntekijäroolien, kuten vapaaehtoisten tai kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen vaatii johtajilta ajan hermoilla pysymistä, kumppanuusajattelun omaksumista sekä aktiivista verkostoyhteistyötä. Onnistunutta yhteistyön johtamista ja osallisuuden edistämistä on toteutunut esimerkiksi Kumppanuustalo Myötätuulessa, jossa johtajuus ja vastuu eivät ole vain yhdellä organisaatiolla tai henkilöllä, vaan jaettuna useiden toimijoiden kesken.
Tulevaisuudessa johtajien on kyettävä tunnistamaan uudenlaisia tapoja hyödyntää vapaaehtoisuuden muotoja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten palvelujen toteuttamisessa. Monialaisten verkostojen johtaminen edellyttää rohkeita ratkaisuja hyödyntää piilossa olevia resursseja. Digitaalisuus johtamisen ja yhteistyön tukena luo oivia mahdollisuuksia, kuten matalan kynnyksen avun tarjoamiseen ja vastaanottamiseen. Valmiita alustoja, kuten Commuapp ja Helsinki Missio Clara, on jo hyödynnettävissä.
Nykypäivän johtajilta edellytetään rohkeutta lähteä mukaan kutomaan yhteistyön verkkoa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105376
