Mitä tapahtuu, kun yrityksen tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetaan ihmisten hyvinvointi eikä omistajien taloudellisen hyödyn maksimointi? Yhteiskunnallinen yrittäjyys haastaa käsityksiämme siitä, ketä varten talous on olemassa ja mitä yrityksen menestys tarkoittaa.
Yhteiskunnallisten yritysten ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä ongelmia ja tuottaa yhteiskunnallista hyvää. Ne voivat esimerkiksi kehittää uudenlaisia hyvinvointipalveluita, edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, vahvistaa paikallisyhteisöjä tai kehittää ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja.
Yhteiskunnallisille yrityksille liiketoiminta ei ole itseisarvo, vaan keino toteuttaa yhteiskunnallista tehtävää. Suurin osa yrityksen tuottamasta voitosta käytetään tämän tavoitteen edistämiseen. Toiminnan arvopohjaisuus ja ihmislähtöisyys voivat näkyä myös siinä, miten työntekijät, asiakkaat ja yhteisöt osallistuvat heitä koskevien ratkaisujen kehittämiseen. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021.)
Yhteiskunnalliset yritykset tavoittelevat samanaikaisesti liiketoiminnallista kannattavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Niiden toimintaa ei arvioida vain taloudellisen tuloksen perusteella, vaan myös sen mukaan, millaista myönteistä muutosta ne saavat aikaan. Tämä haastaa totuttuja käsityksiä liiketoiminnan tarkoituksesta, arvonluonnista ja menestyksestä.
Yhteiskunnalliset yritykset ovat osa laajempaa yhteisötaloutta, jonka merkitys on tunnustettu myös Euroopan unionissa. EU pitää yhteisötaloutta merkittävänä sosiaalisen osallisuuden, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistäjänä. Suomessa tunnistettuja yhteiskunnallisia yrityksiä on noin 5 000 (YYO, i. a.). Ne toimivat eri yhteisömuodoissa ja monilla toimialoilla, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Yhteiskunnalliset yritykset tavoittelevat samanaikaisesti liiketoiminnallista kannattavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tulevaisuuden ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista
Eriarvoisuuden kasvu on lisännyt tarvetta kehittää uusia ratkaisuja ja uudistaa totuttuja toimintatapoja. Yhteiskunnallisilla innovaatioilla voidaan vastata näihin haasteisiin, mutta niiden vaikutukset jäävät rajallisiksi, elleivät ratkaisut vakiinnu osaksi arjen palveluja ja toimintaa. Yhteiskunnalliset yritykset voivat edistää innovaatioiden viemistä käytäntöön ja niiden vakiintumista yhdistämällä yhteiskunnalliset tavoitteet kestävään liiketoimintaan. (Toikkanen & Kostilainen, 2025.)
Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää tulevilta ammattilaisilta uudenlaista osaamista ja valmiutta kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja. Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä vahvistaa opiskelijoiden kykyä tunnistaa yhteiskunnallisia tarpeita ja kehittää niihin toimivia ratkaisuja. Opiskelijat tarvitsevat myös ymmärrystä taloudellisesta kannattavuudesta ja kestävyydestä, jotta uusista ratkaisuista voidaan rakentaa pitkäjänteistä ja vaikuttavaa toimintaa.
Erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla yhteiskunnalliset yritykset voivat paitsi tuottaa palveluja myös kehittää uudenlaisia tapoja niiden toteuttamiseen (Kostilainen & Toikkanen, 2025). Opiskelijoille yhteiskunnallinen yrittäjyys voi avata uusia näkökulmia oman ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen. Yhteiskunnallista muutosta voi edistää niin yrittäjänä kuin julkisella sektorilla, järjestöissä ja muissa työelämän tehtävissä. Olennaista on kyky tunnistaa ihmisten tarpeita, toimia yhteistyössä muiden kanssa ja kehittää ratkaisuja, jotka rakentavat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.
Inhimillisyys talouden lähtökohtana
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisessä on kyse myös laajemmasta kysymyksestä: millaista taloutta ja yhteiskuntaa haluamme rakentaa?
Yhteiskunnallisissa yrityksissä yhteiskunnallisen hyvän tavoittelu liiketoimintamalliin ytimessä. Käsitys yrityksen menestyksestä on perinteistä laajempi: taloudellisen tuloksen lisäksi merkitystä on sillä, millaista myönteistä muutosta yritys saa aikaan. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi muodostua yritykselle kilpailueduksi, kun sen arvot, tavoitteet ja tulokset tehdään näkyviksi. Näin asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat tehdä arvojensa mukaisia valintoja ja edistää hankinnoillaan yhteiskunnallista hyvää.
Radikaalisti inhimillistä on ajatella, että talouden tulee palvella ihmisiä – eikä ihmisten taloutta. Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarjoaa yhden konkreettisen tavan toteuttaa tätä periaatetta.
Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan yrityksiä, jotka tavoittelevat yhteiskunnallista hyvää, sekä ammattilaisia, joilla on osaamista ja rohkeutta kehittää uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Radikaali inhimillisyys näkyy valinnoissa, joissa osallisuus, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi asetetaan lyhyen aikavälin taloudellisen hyödyn edelle.
Lähteet
Kostilainen, H., & Toikkanen, J. (2025). Sote-järjestöt murroksessa: kohti yhteiskunnallisen yrityksen mallia. Dialogi. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109695
Toikkanen, J., & Kostilainen, H. (2025). Yhteiskunnalliset innovaatiot eriarvoisuuden kaventajina. Dialogi. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109694
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2021). Yhteiskunnallisten yritysten strategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:41. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-884-4
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. (i.a.). Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Datasivu. Saatavilla 30.11.2026 https://yyo.fi/yhteiskunnallinen-yritystoiminta/yhteiskunnalliset-yritykset-suomessa/
Kirjoittajat
Elina Pöllänen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
Harri Kostilainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija, YTT
Jaana Toikkanen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija
Henna Harju
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
Niina Karvinen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö, TaM, väitöskirjatutkija
Veera Semi
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, VTM
Päivi Sipola
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, MBA
