Suomea on kautta historian rakennettu yhteistyöllä, jossa koulutuksella on ollut iso rooli. Viime aikoina ihmiset ovat kuitenkin yhä enenevässä määrin erkaantuneet toisistaan. Miten tässä ajassa voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä erkaantumisen sijaan?
Suomi on kansakuntana nuori. Vertailun vuoksi, kuuluisaa Kölnin tuomiokirkkoa on rakennettu pian 800 vuotta. Suomi itsenäistyi reilut sata vuotta sitten. Tässä ajassa on rakennettu valtavasti hyvinvointia. Koulutuksen rooli on ollut tässä kehityksessä merkittävä.
Koulutus rakentaa hyvinvointia
Alusta alkaen koulutuksella on ollut keskeinen merkitys hyvinvointivaltion kehittymisessä. Suomi on rakentunut sivistyksellä, tasa-arvoisilla ja mahdollisuuksien tasa-arvoa painottavilla ratkaisuilla, joilla jokaiselle on haluttu taata tasa-arvoiset, yhdenvertaiset lähtökohdat. Verotuksella on ollut tässä prosessissa keskeinen merkitys. Edelleen yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin oppikirjassa kuvataan verotuksen mahdollisuuksien tasa-arvoa vahvistavaa roolia ja merkitystä.
Koulutus on kautta historian tasannut eriarvoisuutta ja seissyt ihmisen puolella. Koulutuksella on rakennettu tasa-arvoa ja hyvinvointia. Maksuton koulutus on lisännyt koulutuksellista tasa-arvoa ja se on edelleen keino vähentää eriarvoisuutta eri ryhmien välillä. Ammattikorkeakouluissa opiskelevien vanhemmista lähes puolella ei ole kummallakaan vanhemmista korkeakoulututkintoa. Lähes 50 prosenttia ammattikorkeakoulussa opintonsa aloittavista opiskelijoista tulee korkeakoulutukseen ammatillisen koulutuksen kautta. Ammattikorkeakoulujen rooli korkeakoulutason nostossa on merkittävä.
Koulutus on kautta historian tasannut eriarvoisuutta ja seissyt ihmisen puolella.
Eroja yhtäläisyyksien sijaan
Erityisesti maaseudulla on aina autettu toisia vastavuoroisesti. Viime vuosina vastakkainasettelu on kuitenkin lisääntynyt: yhteisöllisyyden sijaan olemme alkaneet hakea puolia, etsiä eroja, jakautua eri leireihin.
Reilun sadan vuoden ikäinen Suomi ei olisi selvinnyt, kasvanut ja menestynyt ilman yhteistyötä. Tämä edellyttää ihmisiltä halua katsoa toisia silmiin, kuulla ja ymmärtää toisten näkökulmia. Jokainen meistä voi katsoa kanssakulkijoita hymyillen silmiin, avata oven, tai auttaa heikompaa.
Yhteiskunta murroksessa
Suomi on yhteiskuntana nyt murroskohdassa. Globaali maailmantilanne ja ääripolitisoituminen ovat saaneet yhä enemmän palstatilaa valtamediassa. Samaan aikaan tarve yhteisöllisyydelle kasvaa.
Suomalaisessa kulttuurissa on yhä nähtävissä merkkejä avoimuudesta ja luottamuksesta. Maaseudulla oven edessä oleva harja kertoo, ettei kotona olla – mutta ovi on silti avoin. Tämä kertoo jotakin syvälle juurtuneesta yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta. Ihmisillä on edelleen halua olla lähellä toisia, kulkea samaa polkua ja tarjota tukea, mutta keinot siihen ovat hämärtyneet.
Ammattikorkeakoulujen rooli alueellisina toimijoina ja vaikuttajina on merkittävä. Ne luovat mahdollisuuksia ihan jokaiselle, lähtökohdista riippumatta, osallistua korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakouluissa on vahvat opintojen ohjauksen rakenteet ja monipuoliset opiskelijoiden hyvinvointipalvelut. Ne mahdollistavat opiskelijan matkassa mukana kulkemisen koko hänen polkunsa ajan ja ammatillisessa kehittymisessä tukemisen valmistumisen jälkeen.
On syytä uskoa, että suomalaisessa yhteiskunnassa on potentiaalia parempaan. Muutos alkaa kohtaamisesta – siitä, että nähdään toinen ihminen.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963189
Kirjoittajat
Kati Komulainen
Toimitusjohtaja-rehtori, TtT, KL
