Suomessa maahanmuuton lisääntyminen ja yhteiskunnan monimuotoistuminen ovat nostaneet kotoutumisen käsitteen entistä enemmän esille. Keskustelua on käyty kotoutumisen määritelmästä, mittaamisesta ja merkityksestä. Olennaista on kuulla myös Suomeen muuttaneiden omia kokemuksia ja näkemyksiä kotoutumisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2025 laatimassa kotoutumisen sanastossa kotoutuminen määritellään ”maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät”.
Yhä enenevissä määrin puhutaan kuitenkin kaksisuuntaisesta kotoutumisesta. Se voidaan nähdä prosessina, jossa sekä maahan muuttaneet henkilöt että vastaanottava yhteiskunta ja sen väestö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja siten muokkaavat yhdessä uutta todellisuutta (Klarenbeek, 2021).
Kotoutumisen osa-alueet
Tutkija Pasi Saukkonen (2020) jakaa kotoutumisen neljään eri osa-alueeseen:
- rakenteellinen kotoutuminen
- kulttuurinen kotoutuminen
- vuorovaikutuksellinen kotoutuminen
- identifioiva kotoutuminen
Rakenteellista kotoutumista kuvaavat maahan muuttaneen pääsy koulutuksen tai työelämän pariin, yhteiskunnallinen osallisuus ja turvalliset asuinolot.
Kulttuurista kotoutumista on paikallisen kielen ja yhteiskunnan pelisääntöjen oppiminen, jota tapahtuu, kun maahan muuttanut oppii ymmärtämään uuden asuinmaan arvoja ja normeja.
Vuorovaikutukselliseen kotoutumiseen sisältyvät sosiaaliset suhteet eri ihmisryhmien, mukaan lukien kantaväestön kanssa. Lisäksi olennaista on oppia luottamaan uuden yhteiskunnan sosiaalisiin instituutioihin.
Identifioiva kotoutuminen kulkee rinnakkain edellä mainittujen osa-alueiden kanssa. Siinä maahan muuttanut alkaa vähitellen kokea itsensä uuden kotimaansa yhdenvertaiseksi jäseneksi. Tämä puolestaan lisää sitoutumista antaa oma panoksensa uuden kotimaan kehittämiseen.
Voiko kotoutumista mitata?
Kun maahanmuutto lisääntyy niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, päättäjät tarvitsevat työnsä tueksi tietoa siitä, millaiset toimenpiteet edistävät tehokkaimmin kotoutumista ja hyviä väestösuhteita. Kotoutumisen mittaamiseen ja arviointiin onkin kehitetty erilaisia malleja ja menetelmiä.
Kansainvälinen Migrant Integration Policy Index (MIPEX) vertailee kotoutumisen tunnuslukuja EU:ssa. Se tarkastelee muun muassa pääsyä koulutukseen, työelämään, terveyspalveluihin sekä kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saamista. MIPEX:n uusimman raportin mukaan Suomi sijoittui kolmen parhaan valtion joukkoon kotoutumisen edistämisessä.
Kun maahanmuutto lisääntyy niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, päättäjät tarvitsevat työnsä tueksi tietoa siitä, millaiset toimenpiteet edistävät tehokkaimmin kotoutumista ja hyviä väestösuhteita.
Pohjoismainen ministerineuvosto julkaisi äskettäin tutkimuksen, jossa vertailtiin kotoutumisen mittaamista eri pohjoismaissa. Siinä tunnistettiin viisi osa-aluetta, joiden kautta voitaisiin muodostaa mahdollisimman kattava kokonaiskuva kotoutumisen onnistumisesta. Nämä osa-alueet ovat:
- kulttuuri
- identiteetti
- sosiaaliset suhteet
- syrjintä ja ennakkoluulot
- yhteiskunnallinen osallisuus
Suomessa on käytössä KEHA-keskuksen ylläpitämä Kototietokanta, jonka avulla voidaan seurata kotoutumisen tilaa kunnittain. Kunnat voivat hyödyntää tietoja omassa kotoutumista edistävän työnsä suunnittelussa.
Kotoutujien oma ääni kuuluviin
Kotoutuminen on määritelmistä ja mittareista huolimatta ennen kaikkea yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Joku voi oppia nopeasti suomen kielen ja päästä heti töihin, mutta hän ei välttämättä vuosikymmenienkään jälkeen omaa yhtään suomalaista ystävää eikä ymmärrä oikeuksiaan vaikuttaa päätöksentekoon.
Jollekin toiselle kielen oppiminen ja työllistyminen voi olla hankalaa. Tästä huolimatta hän saattaa olla aktiivinen vapaaehtoistoiminnassa, verkostoitunut kantaväestön kanssa ja kokea itsensä kotoutuneeksi.
Suomen Pakolaisapu toteaakin, että kotoutuminen ei ole vain viranomaisten määrittelemä prosessi: se on tunne kuulumisesta, mahdollisuudesta käyttää omaa osaamista ja rakentaa uutta elämää Suomessa.
Diakin hanke edistää kotoutumista
Diakin ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen yhteisessä, EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston rahoittamassa Monikielinen yhteiskuntaorientaatio -hankkeessa on koulutettu jo 110 omakielistä kouluttajaa. Heillä on valmius pitää uusille Suomeen muuttaville 70 tunnin orientaatio alkuvaiheen kotoutumisen tukemiseksi.
Koulutuksissa on keskusteltu paljon kotoutumisen määritelmästä ja merkityksestä. Osallistujat ovat muun muassa tuoneet esille, että kotoutumiseen liittyy paljon tunteita, erilaisia vaiheita sekä kykyä hyväksyä itselle vieraita toimintatapoja ja arvoja.
Monet ovat sitä mieltä, että vertaistuki on yksi tehokkaimpia tapoja auttaa uusia tulijoita kotoutumaan. Omalla äidinkielellä järjestetty, dialogisuuteen perustuva yhteiskuntaorientaatio antaa maahan muuttaneelle mahdollisuuden pohtia suomalaisia arvoja ja normeja sekä omaa kotoutumisprosessiaan turvallisessa ympäristössä.
Yhteiskuntaorientaatio on todettu niin merkittäväksi palveluksi alkuvaiheen kotoutumisessa, että se kirjattiin kuntien lakisääteiseksi velvollisuudeksi vuoden 2025 alusta voimaan astuneeseen uuteen kotoutumislakiin.
Lähteet
Klarenbeek, L. M. (2021). Reconceptualising ‘integration as a two-way process’. Migration Studies, 9(3), 902–921. https://doi.org/10.1093/migration/mnz033
L 681/2023. Laki kotoutumisen edistämisestä 14.4.2023/681. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/681#L2P11
Migrant Integration Policy Index. (2025). EU integration policies stagnate at 54/100, with political participation weakest, new MIPEX 2025 shows. https://www.mipex.eu/eu-integration-policies-stagnate-54100-political-participation-weakest-new-mipex-2025-shows
Nordic Council of Ministers. (2025). From arrival to participation. Measuring migrants’ social and civic integration – a Nordic review. https://www.norden.org/en/publication/arrival-participation
Saukkonen, P. (2020). Suomi omaksi kodiksi. Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet. Gaudeamus.
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2025). Kotoutumisen sanasto: 2. laitos. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:11). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-857-8
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109684
