Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategialuonnos sai lokakuussa 53 lausuntoa. Lausuntojen mukaan strategia on tarpeellinen ja oikea-aikainen, mutta sen määritelmät ja toteutus kaipaavat selkeyttämistä. Erityisesti korkeakoulut tarvitsevat selkeän roolin toimeenpanossa.
Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2025–2029 on viimeistelyvaiheessa. Strategia nojaa EU:n yhteisötalouden linjauksiin ja laajentaa Suomen vuoden 2021 strategiaa.
Marraskuun lausuntokierroksella saatiin 53 lausuntoa korkeakouluilta, kunnilta, hyvinvointialueilta, ministeriöiltä, elinkeinoelämän toimijoilta, kansalaisjärjestöiltä ja yhteisötalouden organisaatioilta. Yhteinen viesti on selvä: päivitetylle strategialle on tarvetta ja se tulee oikeaan aikaan.
Lausunnonantajat kuitenkin korostavat, että strategian keskeiset käsitteet, rajaukset ja käytännön toteutus kaipaavat täsmennystä. Ilman selkeää yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten määrittelyä, vastuiden jakamista ja johtamisrakennetta strategia voi jäädä hyvien tavoitteiden listaksi.
Strategian onnistuminen edellyttää osaamista, tutkittua tietoa, kokeiluja ja kykyä hyödyntää rahoitusta. Lausuntojen perusteella juuri tässä korkeakoulut nousevat keskeiseen rooliin.
Yhteisötalous on kytkettävä tiiviisti koulutukseen
Lausunnoissa nousee esille, että kirjaukset koulutuksesta ovat hajanaisia. Yhteisötalous, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja yhteiskunnalliset innovaatiot tulisi integroida koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. Tämä tarkoittaa, että teema kirjataan opetussuunnitelmiin ja osaamistavoitteisiin, ei vain yksittäisiin hankkeisiin.
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan tavoitteena on tuottaa yhteiskunnallista hyötyä. Siksi koulutuksen tulisi vahvistaa sekä taloudellista osaamista että vaikuttavuusajattelua ja sidosryhmätyötä. Lisäksi ohjaus- ja urapalveluissa on tärkeää tunnistaa yhteiskunnallinen yrittäjyys yhtenä realistisena uravaihtoehtona.
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan tavoitteena on tuottaa yhteiskunnallista hyötyä.
Lausunnoissa painotetaan sitä, että työhön integroivat yritykset ja muut käytäntölähtöiset yhteisötalouden toimijat halutaan nähdä kumppaneina, jotta oppiminen tapahtuu aidoissa toimintaympäristöissä. Tämä tukee strategian työllisyys- ja osallisuustavoitteita ja vahvistaa samalla alueellisia verkostoja.
Tutkimustiedon tulee ohjata päätöksentekoa
Lausunnoissa korostuu se, että strategian onnistuminen vaatii tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi. Yhteisötaloudesta pitää kerätä luotettavaa tilastotietoa, sen vaikuttavuutta tulee arvioida järjestelmällisesti ja tutkimuksen on oltava riippumatonta. Tämä vaatii yhtenäisiä määritelmiä ja pitkäjänteistä yhteistyötä, jotta talous-, työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia voidaan seurata vertailukelpoisesti.
Lausunnoissa työnjako korkeakoulujen välillä hahmottuu luontevasti. Ammattikorkeakoulujen painotus on kokeiluissa ja käytäntölähtöisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Yliopistot puolestaan rakentavat käsitteellistä ja menetelmällistä perustaa.
EU-rahoitusta on tärkeää hyödyntää
Lausunnonantajat näkevät EU-instrumentit ja valtiontukikehikot merkittävinä mahdollisuuksina yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten elinvoiman lisäämiseen. Niiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kumppanuuksia, konsortioita ja selkeää suunnitelmaa siitä, millaisia vaikutuksia tavoitellaan.
Korkeakoulut voivat tukea tätä työtä erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella, missä resursseja on vähemmän ja yhteistyötä pitää koordinoida tiiviimmin.
Strategia kaipaa selkeää toteutussuunnitelmaa
Jotta strategia toteutuu käytännössä, korkeakoulujen rooli on kirjattava konkreettiseen toimenpideohjelmaan. Ohjelmassa on määriteltävä selkeät vastuut, aikataulut ja seurantamittarit.
Korkeakoulut tulisi kytkeä strategian pysyviin rakenteisiin. Esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa ja eri hallinnonalojen yhteistyössä korkeakoulut voivat toimia luontevina kumppaneina. Näin osaaminen, innovaatiot ja rahoitus eivät jää irrallisiksi hankkeiksi, vaan vievät strategiaa eteenpäin yhteisellä polulla.
Tärkeää on myös varmistaa, että toimeenpano kytkeytyy julkisten hankintojen käytäntöihin ja kilpailuneutraliteetin pelisääntöihin. Kun pelisäännöt ja osaamisperusta etenevät rinnakkain, strategia voi aidosti vauhdittaa yhteisötalouden kasvua ja uudistumista.
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119358
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO)
- Blogi on osa osaamiskeskuksen koordinaatiohanketta Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen.
- Hanke on käynnissä vuosina 2023–2027, ja sitä osarahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto plus.
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina. Lue lisää Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksesta.
