Diakin ja kahden tansanialaisen yliopiston järjestämällä verkkokurssilla vaihdettiin tietotaitoa, kokemuksia ja näkökulmia osallistavasta toimintatutkimuksesta. Kurssi huipentui intensiiviviikkoon Diakin kampuksella Helsingissä.
Diak järjesti keväällä 2025 verkkokurssin osallistavasta toimintatutkimuksesta (Participatory Action Research, PAR) yhdessä kahden tansanialaisen yliopiston kanssa. Diakilla on ollut myös aiemmin yhteistyöhankkeita kyseisten University of Dodoman (UDOM) ja University of Iringan (UoI) kanssa.
Kurssi järjestettiin osana Opetushallituksen rahoittamaa Team Finland Knowledge (TFK) -hanketta. Se huipentui intensiiviviikkoon Diakin kampuksella Helsingissä, jonne tansanialaiset opettajat ja opiskelijat saapuivat hankerahoituksella.
Osallistavan toimintatutkimuksen kurssille oli tarvetta
Toive verkkokurssista ja sen sisällöstä tuli Tansanian partnereilta. UDOMin hankekoordinaattorin Heriel Mfangavon mukaan Tansaniassa suositaan enemmän kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Opiskelijoiden opinnäytetöissä ei myöskään usein mietitä niiden mahdollista hyötyä työelämätahoille tai käytännön sovellettavuutta. Diakissa taas osallistava ja tutkiva kehittäminen on keskiössä niin opinnäytetöissä kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI).
Osallistavassa toimintatutkimuksessa opiskelijat keräävät aineistoa eri yhteisöissä ja osallistuvat niiden käytäntöjen kehittämiseen. Kaiken kehittämisen kannalta on tärkeää kuunnella osallistujien, asukkaiden ja asiakkaiden ääntä ja mielipiteitä. Ihmiset ovat myös kiinnostuneempia yhteisöjen ja palveluiden kehittämisestä, jos he voivat osallistua itse tähän prosessiin.
Osallistavassa toimintatutkimuksessa opiskelijat keräävät aineistoa eri yhteisöissä ja osallistuvat niiden käytäntöjen kehittämiseen.
Verkkokurssin suunnittelua verkon välityksellä
Kurssin suunnitteluun sisältyi useita haasteita. Dodoman ja Iringan yliopistoissa ei ole verkko-opetusta juuri lainkaan. Diakin ja tansanialaisten yliopistojen opettajat eivät myöskään päässeet suunnitteluvaiheessa kertaakaan kohtaamaan kasvokkain. Työnjaosta sopiminen oli vaikeaa myös siksi, etteivät opettajat tunteneet toisiaan ennalta eivätkä tienneet toistensa vahvuuksista ja osaamisalueista.
Haasteita toivat myös Tansanian huonot tietoliikenneyhteydet ja erilaiset käsitykset aikatauluista. Suunnittelu vaati kaikilta osapuolilta kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Hankekoordinaattoreiden rooli osoittautui tärkeäksi koko prosessin ajan, ja lopulta kukin kurssiosio saatiin valmiiksi aikataulussa.
Monipuolisia tehtäviä Howspace-alustalla
Kurssi rakennettiin Howspace-alustalle ja koostui kuudesta osiosta:
- Johdanto
- Osallistava toimintatutkimus laadullisena tutkimusmenetelmänä
- Eettiset näkökulmat osallistavassa tutkimuksessa
- Osallistavan toimintatutkimuksen työkaluja ja menetelmiä
- Osallistavan toimintatutkimuksen merkitys ja vaikutus
- Osallistava toimintatutkimus käytännössä
Kussakin osiossa oli sekä itsenäiseen pohtimiseen että vuorovaikutukseen kannustavia tehtäviä, kuten esseitä, verkkokeskusteluja ja kuvitteellisia tutkimustilanteita. Oppimateriaali koostui muun muassa videoiduista luennoista, aiheisiin liittyvistä lyhyistä videoista ja artikkeleista. Videot tehtiin yhteistyössä tansanialaisten kollegojen kanssa, ja he myös ehdottivat Tansanian kontekstiin sopivia julkaisuja ja tapaustutkimuksia.
Tansanialaiset opettajat ja opiskelijat omaksuivat Howspace-alustan käytön nopeasti. PAR-opiskelijat ja -opettajat tutustuivat toisiinsa niin yhteisessä Zoom-aloitustilaisuudessa kuin lukuisissa verkkokeskusteluissa.
Keskustelua tutkimuksen hyödyistä
Verkkokeskusteluissa osallistujat pohtivat esimerkiksi sitä, miten tutkimuksen kohteena olevia tahoja voidaan ottaa mukaan aktiivisiksi toimijoiksi tutkimusprosessiin. Yhtenä kurssijulkaisuna olikin 99-vuotiaana menehtyneen Tansanian kehitystutkimuksen uranuurtajan Marja-Liisa Swantzin haastattelu (Nyemba & Mayer, 2018).
Moni kurssilainen pohti, että etenkin nuoria käsittelevissä tutkimuksissa olisi tärkeä saada nuorten oma ääni kuuluviin ja osallistaa heitä aktiivisesti löytämään ratkaisuja haasteisiin. Näin nuoret voivat myös konkreettisesti hyötyä tutkimukseen osallistumisesta. Tutkijan olisi kuitenkin tärkeää pystyä viettämään riittävästi aikaa tutkimuskohteen parissa, jotta luottamuksellinen ilmapiiri pääsisi syntymään.
Etiikan ja vaikuttamisen näkökulmat tärkeitä toimintatutkimuksessa
Toimintatutkimuksen etiikasta on olemassa melko laajasti tunnustettua kansainvälistä materiaalia. Suomessa ja Tansaniassa eettiset toimikunnat ja käytännöt eroavat kuitenkin toisistaan. PAR-kurssilla myös opettajat oppivat paljon toisiltaan tehdessään opetusvideoita sekä kehittäessään ja tarkastaessaan tehtäviä.
Osallistavaan toimintatutkimukseen kuuluu usein myös käytäntöjen vaikutusten arviointia ja yhteiskunnallista vaikuttamista. PAR-kurssilla vaikutusten arvioinnin perusteita opiskeltiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden viitekehyksen, erityisesti SDG-arviointityökalun avulla.
Kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä
Tansanialaisten ja suomalaisten yhteisellä PAR-verkkokurssilla tietotaitoa, kokemuksia ja näkökulmia vaihdettiin niin opettajien kuin opiskelijoiden kesken. Kurssin yhteissuunnittelu tansanialaisten opettajien kanssa sujui hyvin ja oli kiinnostavaa huomata kuinka samantapaisia opetusten sisällöt ovat. Arvokkaana lisänä kurssimateriaaleissa oli tansanialaisten opettajien tekemiä videoita sekä tutkimusartikkeleita Afrikan eri maista.
Lähde
Nyemba, F., & Mayer, M. (2018). Exploring the roots of participatory action research: An interview with Dr Marja-Liisa Swantz. Action Research 16:3, DOI: 10.1177/147675031668400
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199114
