Sosiaali- ja terveysalan työ on parhaimmillaan merkityksellistä, ihmisläheistä ja palkitsevaa. Samalla kiire, henkilöstövaje, suuri vastuu ja jatkuvat muutokset haastavat työntekijöiden jaksamista. Siksi on tärkeää pohtia, miten työtä voitaisiin tehdä tavalla, joka huomioi paremmin työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet, voimavarat ja työuran vaiheet.
Uraohjauksessa kohdataan tilanteita, joissa ammattilainen haluaa jatkaa omalla alallaan, mutta nykyinen tapa tehdä työtä ei enää vastaa elämäntilannetta, työkykyä tai henkilökohtaisia tavoitteita. Tällöin ratkaisuna voi olla työn muotoilu, jossa työn sisältöjä, työaikoja tai työn tekemisen tapoja sovitetaan paremmin työntekijän voimavaroihin ja arjen tarpeisiin. Joustavuuden tarve ei kerro sitoutumisen puutteesta, vaan voi olla keskeinen edellytys työssä jatkamiselle, työhyvinvoinnin vahvistumiselle ja työuran pidentymiselle.
Tämä ilmiö tunnistettiin myös Pohteen Työllistymis- ja osaamispolut -hankkeessa, jossa kehitettiin työnhakijaprofiileja erilaisiin uratilanteisiin. Yhtenä profiilina nousi esiin joustavuutta etsivä ammattilainen, jonka tavoitteena on löytää omaan elämäntilanteeseen sopiva tapa jatkaa työelämässä ilman tarvetta luopua omasta ammattialastaan (Päätalo ym., 2025).
Sama työelämä, erilaiset elämäntilanteet
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelee eri-ikäisiä ammattilaisia erilaisissa elämäntilanteissa. Kokeneille työntekijöille on voinut kertyä vuosien aikana arvokasta ammattitaitoa, ihmistuntemusta ja hiljaista tietoa. Samalla vuorotyöstä palautuminen tai fyysisesti kuormittavat työtehtävät voivat muuttua aiempaa raskaammiksi.
Työelämästä tai sote-alalta ei silti välttämättä haluta pois. Työajan lyhentäminen, yövuorojen vähentäminen tai työnkuvan muokkaaminen voivat mahdollistaa työssä jatkamisen pidempään. Kokeneiden ammattilaisten osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi perehdyttämisessä, ohjauksessa ja nuorempien työntekijöiden tukemisessa. Näin arvokas osaaminen säilyy työyhteisössä ja siirtyy eteenpäin uusille työntekijöille.
Myös nuoremmat ammattilaiset voivat tarkastella työn merkitystä eri näkökulmasta kuin aiemmat sukupolvet. Työn rinnalla arvostetaan hyvinvointia, ihmissuhteita, vapaa-aikaa sekä mahdollisuutta yhteensovittaa työ muuta elämää tukevalla tavalla. Työltä odotetaan toimeentulon lisäksi merkityksellisyyttä, hyvää johtamista, oikeudenmukaisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön.
Näitä odotuksia ei kuitenkaan tulisi tulkita sitoutumisen puutteeksi. Pikemminkin voidaan kysyä, tarvitseeko työntekijän aina joustaa työn mukaan vai voisiko myös työ joustaa elämäntilanteiden mukana.
Joustavuudesta sote-alan kilpailuvaltti?
Vaikka sote-alan työmarkkinoilla ei tällä hetkellä kaikilla aloilla puhuta työvoimapulasta, työelämän kestävyyden kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia. Työuran eri vaiheissa olevat ammattilaiset tarvitsevat erilaisia mahdollisuuksia yhdistää työ, hyvinvointi ja muu elämä. Työolojen kehittäminen, työkyvyn tukeminen ja joustavat työn tekemisen tavat voivat vahvistaa työn mielekkyyttä sekä auttaa hyödyntämään alalla olevaa osaamista nykyistä paremmin. Myös sosiaali- ja terveysministeriön toimeenpanosuunnitelmassa korostetaan työolojen kehittämisen ja työssä pysymisen tukemisen merkitystä alan veto- ja pitovoimatekijöinä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024).
Joustavuus voi tulevaisuudessa muodostua yhdeksi sote-alan keskeisistä kilpailu- ja pitovoimatekijöistä.
Joustavuus voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisia työaikaratkaisuja, osa-aikatyötä, mahdollisuutta vaikuttaa työvuoroihin tai työnkuvan muokkaamista. Joillekin sopii kokoaikainen kolmivuorotyö, toisille päivätyö tai määräaikainen osa-aikaisuus. Myös keikkatyö, yrittäjyys tai useiden työn tekemisen tapojen yhdistäminen voivat tarjota toimivia ratkaisuja eri elämäntilanteissa.
Kaikkea työtä ei voida järjestää yksilöllisten toiveiden mukaan, sillä palvelut on turvattava asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Silti työelämässä voitaisiin nykyistä rohkeammin tarkastella, missä tilanteissa joustavia ratkaisuja on mahdollista rakentaa. Joustavuus voi tulevaisuudessa muodostua yhdeksi sote-alan keskeisistä kilpailu- ja pitovoimatekijöistä.
Työuran ei tarvitse olla joko tai
Työuran ratkaisut eivät aina tarkoita valintaa nykyisen työn ja alanvaihdon välillä. Usein kyse on siitä, miten työtä voidaan tehdä kestävästi erilaisissa elämäntilanteissa. Työn sisältöjä voidaan muokata siten, että fyysisesti kuormittavaa asiakastyötä yhdistetään esimerkiksi perehdyttämiseen, ohjaukseen, neuvontaan tai osaamisen jakamiseen. Joskus jo pienikin muutos työajassa tai tehtävissä voi mahdollistaa työssä jatkamisen tutussa ja merkityksellisessä ammatissa.
Uraohjauksessa työtä tarkastellaan osana elämän kokonaisuutta. Työn rinnalla huomioidaan hyvinvointi, jaksaminen, läheiset ihmissuhteet sekä tulevaisuuden tavoitteet. Siksi työuran ei tarvitse edetä yhden mallin mukaisesti eikä kokoaikaista vakituista työtä voida nähdä ainoana onnistuneen työuran mittarina. Eri elämänvaiheissa työltä voidaan tarvita erilaisia asioita.
Ehkä kyse ei olekaan siitä, että nuoremmat sukupolvet suhtautuisivat työhön vähemmän vakavasti tai että kokeneemmat työntekijät eivät enää jaksaisi työelämässä. Kyse voi olla tarpeesta rakentaa työelämää, jossa erilaisille tavoille tehdä työtä on enemmän tilaa.
Sote-alalla on runsaasti osaamista, jota ei ole varaa menettää liian jäykkien työn tekemisen tapojen vuoksi. Kun työ voi joustaa elämäntilanteiden ja työuran eri vaiheiden mukana, vahvistuvat sekä työssä jatkamisen mahdollisuudet että työhyvinvointi. Lopulta joustavuudesta hyötyvät työntekijöiden lisäksi työyhteisöt, työnantajat ja ennen kaikkea asiakkaat.
Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -hanke
- Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -hanke (2.1.2025–31.5.2027) on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama.
- Päätoteuttajana toimii Pohde, ja osatoteuttajina Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto sekä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSAO.
- Hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien, osatyökykyisten ja työttömien työnhakijoiden osaamista, työkykyä sekä mahdollisuuksia työllistyä Pohteen palvelukseen.
Lähteet
Päätalo, K., Ruotsalainen, H., Henttu, V., Kuha, E., Kamau, S., Yabal, J., & Penttilä, S. (2025). Sosiaali- ja terveysalan uudistuva työ ja työnhakijat kohtaavat työnhakijaprofiilien avulla. Oamk Journal 127/2025, 13.11.2025. https://oamkjournal.oamk.fi/2025/sosiaali-ja-terveysalan-uudistuva-tyo-ja-tyonhakijat-kohtaavat-tyonhakijaprofiilien-avulla/
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027: Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:12). Valto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5657-5
Tekstin kielenhuollossa on hyödynnetty Copilot-tekoälysovellusta (käytetty 19.10.2026).
Kirjoittajat
Virpi Henttu
Diakonia-ammattikorkeakoulu Uravalmentaja
