Hyppää sisältöön

”Hyvä pysähtyä ja katsoa boksin ulkopuolelta” – työnohjauspäivien merkitys ratkaisukeskeisessä koulutuksessa

Mirva Heikkilä-Tyni, Riina Viitala

Useat koko päivän kestävät työnohjauspäivät muodostivat keskeisen osan Osalliseksi ratkaisukeskeisin menetelmin (OSAAT) -hankkeen voimavara- ja ratkaisukeskeisen työotteen peruskoulutusta. Koulutukseen ja työnohjaukseen osallistujat olivat mielen hyvinvoinnin toimijoita sekä seurakunnan diakoniatyöstä että useista muista mielen hyvinvoinnin organisaatioista.

Ratkaisukeskeiset työnohjauspäivät tarjosivat osallistujille mahdollisuuden syventää menetelmien ymmärrystä käytännönläheisesti ja reflektoida omaa työskentelyään. Päivien keskeinen havainto oli, että ratkaisukeskeisten menetelmien omaksuminen vaatii aikaa ja toistoa – niitä ei voi soveltaa kaavamaisesti asiakastilanteissa. Osallistujien mukaan työnohjaus loi tilan, jossa menetelmiin liittyvät käsitteet ja käytänteet sisäistyivät paremmin kuin pelkän teorian kautta. Samalla vahvistui ajattelutavan muutos: muutos lähtee asiakkaasta ja työntekijän rooli on olla työväline. Omien ratkaisuehdotusten vaimentaminen ja siirtyminen ei-tietämisen tilaan nähtiin olennaisena kuuntelun ja ymmärryksen syventämiseksi.

Palautteissa työnohjauksen yhteisöllisyys ja parviälyn merkitys olivat toistuvasti esillä. Ryhmässä tapahtuva kollektiivinen ajattelu synnytti monipuolisia ideoita ja ratkaisuvaihtoehtoja, joita ei olisi tullut mieleen yksin työskennellessä. Parviälymenetelmä koettiin paineettomaksi ja luovuutta lisääväksi tavaksi osallistua, mikä helpotti oppimista ja vahvisti ratkaisukeskeistä ajattelua.

Lisäksi asiakastapaamisen aloituskysymyksen merkitys ja asiakkaan verkoston laajempi huomioiminen nousivat esiin asiakaslähtöisen työskentelyn kulmakivinä. Työnohjauspäivät rohkaisivat käyttämään ratkaisukeskeisiä menetelmiä ja osoittivat, että visuaaliset työkalut helpottavat asioiden muistamista ja tekevät prosessista selkeämmän.

Opeista hyötyä kaikille ihmiskeskeistä työtä tekeville

Palautteet koulutuksesta ja siihen sisältyvästä työnohjauksesta ilmensivät vahvaa kiitollisuutta. Osallistujat kokivat, että työnohjaus tarjosi rakenteen, joka tuki oppimista ja menetelmien soveltamista käytännön työhön. Työnohjauksen toimivuutta korosti erityisesti työntekijöiden halu oppia ja kokeilla uusia ratkaisukeskeisiä menetelmiä. Tämä osoittaa, että työnohjaus ei ollut pelkästään tiedon siirtämistä, vaan se loi tilan aktiiviselle oppimiselle ja ammatilliselle kasvulle.

Työnohjauksen toimivuutta korosti erityisesti työntekijöiden halu oppia ja kokeilla uusia ratkaisukeskeisiä menetelmiä.

Intensiivinen työskentely toi esiin taukojen tarpeen. Tämä havainto on tärkeä jatkokehittämisen kannalta: oppimisprosessin laatu paranee, kun työskentely rytmitetään niin, että osallistujilla on mahdollisuus palautua ja jäsentää opittua. Lisäksi palautteissa nousi esiin toive siitä, että työnohjauksessa olisi jatkossa enemmän tilaa asiakastyöstä nousevien kysymysten vielä syvällisempään käsittelyyn. Tämä viittaa tarpeeseen vahvistaa reflektiivistä ulottuvuutta, joka tukee menetelmien juurtumista arjen käytäntöihin.

Kuten koko koulutus teoriaosuuksineen oli viitekehykseltään ratkaisukeskeinen niin myös työohjaus oli rakennettu voimavara- ja ratkaisukeskeisten työskentelytapojen mukaiseksi.  Ryhmätyönohjauksissa sovellettiin muun muassa toiminnallista ja käytännönläheistä ratkaisukeskeistä K2- mallia (Vanne 2021), joka tarjoaa rakenteen ohjattavien tapauskertomusten käsittelyyn käytännössä.

Nyt saaduissa työohjauspalautteissa oli paljon yhteneväisyyttä Vanteen (2021) väitöskirjatutkimuksen K2-mallista saatujen tulosten kanssa. Työnohjaus antoi tilan ja mahdollisuuden reflektoida kokemuksia, löytää uusia näkökulmia ja ratkaisuja sekä saada vertaistukea. Työnohjaus tuki sekä väitöskirjassa kuvattujen tulosten mukaan että nyt saaduissa työnohjauspalautteissa työntekijän työhyvinvointia.  Onkin tärkeä, että myös työnohjauksen merkittävyyttä ja vaikuttavuutta tehdään näkyväksi.    

Lähde

Vanne, Tarja (2021) Ratkaisukeskeinen ryhmätyönohjaus esimiesten ja asiantuntijoiden kokemuksellisen oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109693

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Kirjoittajat

Riina Viitala

Projektipäällikkö
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109693
Lisenssi:

Jaa artikkeli