Työkokeilijan ensimmäiset päivät uudessa työpaikassa voivat olla jännittäviä mutta myös epävarmuuden tunteita herättäviä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys voi tehdä matkasta innostavan ja merkityksellisen kaikille osapuolille.
Työkokeilun tarkoitus on olla työllistymistä edistävä palvelu, jonka avulla työkokeilija saa kokeilla esimerkiksi uuden alan työtehtäviä tai työn soveltuvuutta muuttuneelle työkyvylle. Työkokeiluja järjestävät esimerkiksi kuntien ja kaupunkien työllisyyspalvelut. Myös Kela ja työeläkeyhtiöt tarjoavat ammatillista kuntoutusta työkokeilun muodossa.
Työkokeilun alkaessa laaditaan suunnitelma työkokeilun kestosta, työajoista ja työtehtävistä, jotka tukevat työkokeilijan työllistymistavoitetta. Työkokeilun kesto vaihtelee, mutta yleensä puhutaan 3–6 kuukauden pituisesta jaksosta.
Mitä on perehdyttäminen?
Perehdyttäminen käsitetään usein työn aloitukseen liittyväksi vaiheeksi, jolloin työntekijälle annetaan tarvittavat työvälineet ja kerrotaan työn tärkeimmät asiat.
Työturvallisuuslaki edellyttää, että ”työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä”. Lain mukaan työntekijää on perehdytettävä riittävästi ja monipuolisesti paitsi työsuhteen alussa mutta myös työtehtävien muuttuessa.
Perehdytys on yksi johtamisen väline, joka auttaa uutta työntekijää sitoutumaan työhönsä sekä yrityksen strategiaan ja arvoihin (Eklund, 2018, s. 27).
Suunnitelmallisen perehdytyksen hyödyt
Perehdytys on tehokas johtamisen väline, kun sen nähdään muunakin kuin pelkkänä tiedonsiirtona. Huolellisesti toteutettu perehdys parantaa työntekijän tuottavuutta, lisää työtyytyväisyyttä ja vahvistaa sitoutumista. Lisäksi se tukee työntekijän ja organisaation kehittymistä. (Eklund, 2018, s. 30–34.)
Uusi työntekijä aiheuttaa aina jonkinlaisen muutoksen työyhteisössä ja laskee hetkellisesti organisaation tehokkuutta. Hyvin johdettu perehdytys tasoittaa tätä siirtymää ja lyhentää sen kestoa. (Eklund, 2018, s. 30–31.)
Jos perehdytys jää puutteelliseksi, työntekijä ei välttämättä saavuta toivottua työtehoa. Pahimmillaan huonosti johdettu ja toteutettu perehdytys johtaa jatkuvaan tuottavuuden laskuun sekä jopa työntekijän irtisanoutumiseen. (Eklund, 2018, s. 31–32.)
Työkokeilija tarvitsee enemmän tukea kuin ammattilainen
Työkokeilijan perehdytys muistuttaa monin tavoin ammattilaisen perehdytystä, mutta siinä on myös tärkeitä eroja. Jokainen uusi työntekijä tarvitsee perustiedot organisaatiosta, työyhteisöstä ja työympäristöstä. Työkokeilijalla voi kuitenkin olla erityisiä tarpeita perehdytyksen suhteen.
Työkokeilijalla voi olla erityisiä tarpeita perehdytyksen suhteen.
Työkokeilija saattaa tulla pitkän tauon jälkeen työelämään, kokeilla uutta työtehtävää tai alaa tai hänellä voi olla terveydellisiä haasteita. Tämä saattaa herättää epävarmuutta omasta osaamisesta ja työkyvystä. Myös heikompi kielitaito voi lisätä huolta ymmärtämisestä ja ymmärretyksi tulemisesta.
Siksi perehdytyksessä on tärkeää varmistaa turvallinen ilmapiiri, jossa kysyminen ja oppiminen on sallittua. Työkokeilijan tukeminen, rohkaisu ja onnistumisen kokemusten mahdollistaminen vahvistavat itsetuntemusta ja uskoa omiin kykyihin.
Tiimillä on tärkeä rooli perehdytyksessä
Perehdytys ei ole vain esihenkilön ja työkokeilijan välinen prosessi, vaan koko tiimillä on tärkeä rooli sen onnistumisessa. Kun perehdytyksen osa-alueet jaetaan tiimin eri jäsenille, työkokeilija tutustuu useampaan kollegaan ja saa monipuolisempaa tukea.
Tiimin psykologisesti turvallinen ilmapiiri on avainasemassa. Työkokeilijalla tulee olla tilaa kysyä, kyseenalaistaa, epäonnistua ja saada rakentavaa palautetta.
Työ luo osallisuuden kokemusta työttömyyden jälkeen
Leemannin ja muiden (2022) tutkimuksen mukaan työttömien osallisuuden kokemukset eroavat merkittävästi työssäkäyvien kokemuksista. Työ ei merkitse tekijälleen vain toimeentuloa, vaan se auttaa rakentamaan sosiaalisia suhteita sekä luo kuulumisen ja merkityksellisyyden tunnetta.
Onnistunut työkokeilun aloitus vois siis kohentaa elämänlaatua merkittävästi muutenkin kuin taloudellisesti.
Onnistunut perehdytys ja työkokeilu muuttaa elämän suuntaa
Onnistuneella perehdytyksellä ja työkokeilulla voi olla merkittävä vaikutus työuran suuntaan. Parhaimmillaan niiden avulla löydetään työtehtävä, joka vastaa työkykyä ja osaamista.
Jos työkokeilu johtaa työsuhteeseen tai koulutuspaikkaan, se voi lisätä merkityksellisyyden, minäpystyvyyden ja osallisuuden kokemuksia. Työsuhde todennäköisesti myös parantaa tulotasoa, mikä helpottaa arkea ja vähentää taloudellisia huolia.
Myös työnantaja hyötyy hyvin toteutetusta työkokeilusta. Sitoutunut ja motivoitunut työntekijä vahvistaa työyhteisöä ja levittää hyvää sanaa työnantajasta. Tämä vahvistaa työnantajamielikuvaa ja auttaa tulevissa rekrytoinneissa.
Lähteet
Eklund, A. (2018). Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Impact.
Kela. (9.10.2025). Työkokeilu. https://www.kela.fi/tyokokeilu
Leemann, L., Nousiainen, M., Keto-Tokoi, A., & Isola, A-M. (2022). Teoksessa S. Karvonen, L. Kestilä & P. Saikkonen (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2022 (s. 94–113). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-996-2
L 738/200. Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/738
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199149
Pohteen työllistymis- ja osaamispolut
- Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien, osatyökykyisten ja työttömien työnhakijoiden osaamista, työkykyä ja mahdollisuuksia työllistyä Pohteelle.
- Hankkeen päätoteuttaja on Pohde ja osatoteuttajina Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSAO.
- Hanke toteutetaan 2.1.2025–31.5.2027, ja se on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama.
