Perustarpeiden turvaaminen ei ole Suomessa enää itsestäänselvyys. Kun hinnat nousevat, tuet pienenevät ja palvelujärjestelmässä on aukkoja, yhä useampi jää ilman välttämätöntä apua.
Diakoniatoimijat paikkaavat monella tapaa yhteiskunnan turvaverkon aukkoja tarjoamalla ihmisille perustarpeita turvaavia palveluja ja tukea. Ne järjestävät esimerkiksi ruoka-apua ja kriisiapua, auttavat asumisen järjestämisessä sekä tarjoavat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja tukea monenlaisissa hankalissa tilanteissa oleville.
Diakoniatyö auttaa silloin, kun julkinen tuki ei kanna. Kirkkopalvelut ry kanavoi vuosina 2023–2027 yhteensä kahdeksan miljoonan euron arvosta aineellista apua Yhdessä tehden -hankkeessa, ja syksyllä 2025 käynnistynyt hankkeen toinen vaihe vastaa avun kasvaneeseen tarpeeseen. Ensimmäisen vaiheen tulokset paljastavat, miten perustarpeiden puute ja palvelujen viivästyminen kuormittavat arkea ja milloin diakoniasta tulee ainoa toimiva turvaverkko.
Yhteiskunnallinen murros näkyy arjen hädässä
Viime vuosien rakenteelliset muutokset ja globaalit kriisit ovat lisänneet eriarvoistumista. Köyhyys näkyy konkreettisina valintoina: ruoka ja lääkkeet jäävät ostamatta ja avun pyytäminen vaikeutuu. Tässä tilanteessa diakoniatyö täydentää hyvinvointivaltiota ja vastaa hätään, joka ei odota. Yhdessä tehden -hanke kokoaa lähes 230 seurakunnan ruoka-avun yhdeksi kokonaisuudeksi ja tarjoaa avunsaajille maksukortin sekä ohjausta, joiden avulla he löytävät tarvittaessa myös muun tuen piiriin. EU-ruoka-apua jaettiin Suomessa ruokakasseina vuoteen 2021 asti.
Maksukortti tuo joustavuutta ja ihmisarvoa
Hankkeen ytimessä on avunsaajille suunnattu, päivittäistavarakaupoissa käytettävä 40 euron maksukortti. Se on tärkeä tuki tilanteissa, joissa tarvitaan apua akuuttiin hätään. Maksukortti koetaan neutraaliksi ja ihmisarvoa kunnioittavaksi tavaksi auttaa. Ensimmäisessä vaiheessa apu tavoitti yli 146 000 ihmistä: lapsiperheitä, pienituloisia, opiskelijoita, eläkeläisiä ja maahanmuuttaneita. Maksukortti on toimiva avun muoto tilanteessa, jossa ruoka-apuna jaettavan hävikkiruuan määrä on vähentynyt ja jossa kauppojen edulliset tuotteet katoavat nopeasti. Se myös mahdollistaa tuen ilman leimautumista.
Köyhyys näkyy konkreettisina valintoina: ruoka ja lääkkeet jäävät ostamatta ja avun pyytäminen vaikeutuu.
Kohtaamiset ovat avun ydin
Kortti on tärkeä, mutta kohtaaminen tekee avusta vaikuttavaa. Ensimmäisen vaiheen aineistosta käy ilmi, että 97 prosenttia avunsaajista koki hyötyvänsä diakoniatyön ammattilaisen kanssa käydyistä keskusteluista ja palveluohjauksesta. 92 prosenttia kertoi niiden lisänneen toivoa ja uskoa selviytymiseen. Kohtaamisissa selvennetään elämäntilannetta, etsitään oikeat tukimuodot ja ohjataan esimerkiksi mielenterveys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluihin. Pienikin taloudellinen apu yhdistettynä siihen, että joku pysähtyy kuuntelemaan, voi katkaista kriisiytymisen kierteen ja vahvistaa arjen hallintaa.
Avun tarve kasvaa ja mallit uudistuvat
Hanke osoittaa, että avun tarve kasvaa nopeammin kuin yhteiskunnan palvelut ja tukijärjestelmät pystyvät vastaamaan. Sosiaaliturvan leikkaukset ja kustannusten nousu ovat tehneet maksukortista monelle välttämättömän, ja hanke tekee näkyväksi tilanteet, joissa ihmiset putoavat palvelujen väliin. Kerätty tieto voi auttaa suuntaamaan tulevaisuuden ratkaisuja yhä tehokkaammilla tavoilla.
Eriarvoisuuden pysäyttäminen on viime kädessä yhteiskunnan tehtävä, ja ilman seurakuntien ja järjestöjen nopeaa, ihmislähtöistä työtä emme näkisi ajoissa, missä turvaverkot vuotavat. Juuri tämä yhteistyö voi hidastaa eriarvoistumista.
Diakoniatyö toimii siellä, missä muut turvaverkot eivät kanna
Diakoniatyö syntyi 1800-luvulla aikana, jolloin julkisia palveluja ei ollut ja vuodesta 1944 se on kuulunut seurakuntien perustehtäviin. Hyvinvointivaltion vahvistuessa sen tehtäväksi tuli auttaa heitä, jotka putoavat järjestelmien väliin. Nykyäänkin diakoniatyö kohtaa ensimmäisenä heikoimmassa asemassa olevat ja tuo esiin signaaleja turvaverkkojen heikkenemisestä. Nämä havainnot ovat tärkeitä eriarvoistumisen ehkäisyssä.
Näkyväksi tullut hätä ohjaa parempiin ratkaisuihin
Aineellisen avun hanke on paljastanut avuntarpeen laajuuden ja sen, kuinka moni on vaarassa jäädä näkymättömiin. Maksukortit tuovat avun piiriin myös niitä, jotka eivät aiemmin olleet hakeneet tukea, ja kartoitukset osoittivat pitkittyneen köyhyyden ja moniongelmaisuuden lisääntyvän. Ajoissa annettu tuki ja kokonaisvaltainen kohtaaminen voivat estää kriisiytymistä, ja hankkeen tuottama tieto auttaa kehittämään palveluja oikeaan suuntaan.
Tulokset osoittavat, että pienikin oikea-aikainen tuki voi katkaista putoamisen ketjun, ja juuri tästä voi alkaa muutos, joka hidastaa ja parhaimmillaan pysäyttää eriarvoistumisen etenemistä.
Yhdessä tehden 2 – Tukea, ohjausta ja osallisuutta -hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) Aineellinen apu -rahoituksella osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa.
Teksti on tuotettu osana D-toimijoiden yhteisvaikuttavuuden hanketta. D-toimijoihin tässä yhteistyössä kuuluvat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Lahden Diakonialaitos ja Kirkkopalvelut ry.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203113997
