Elinikäisen oppimisen kaarella suurin osa kielten opiskelun pohjatyöstä tehdään opintopolun alkupäässä. Silloin opiskeluun on oppimisen kannalta paras tarttumapinta. Kaikki tätä vaihetta seuraavat kielten opinnot nojaavat pitkälti näille luoduille perustuksille, mikä nousee esille myös ammattikorkeakoulun kielten opinnoissa. On nähtävissä, että heikot perustaidot vaikeuttavat kielten opiskelua vielä kolmannella asteella. Toisaalta tässä vaiheessa on mahdollista löytää erilaisia ratkaisuja aiempiin haasteisiin ja antaa uusia työkaluja edetä omalla kielipolulla.
Perusopetuksen toisen kotimaisen ja vieraiden kielten päättöarvioinnin kriteeristö kattaa vuorovaikutustaitojen, tekstien tulkitsemis- ja tuottamistaitojen lisäksi kielten opiskelutaitoja sekä ymmärryksen siitä, miksi kieltä opiskellaan ja mitä hyötyä siitä on tulevan elämän aikana. Arviointi on jatkuvaa ja mahdollisimman monipuolista eli sisältää muun muassa itse- ja vertaisarviointia, kokeita, kirjoitelmia, esitelmiä, väittelyitä ja tuntityöskentelyn seuraamista.
Arviointi keskittyy yksilön kielitaidon kehittymiseen ja valmiuteen oppia uutta elinikäisellä jatkumolla. Tämä vaihe on perustan rakentamista ja kertyneet tiedot ja taidot työkaluja repussa tulevaa jatkorakentamista varten.
Edellä kuvatun perusopetuksen arviointikriteeristön heikkous on matala vaatimustaso läpipääsyn suhteen, jolloin toiselle asteelle eteneminen on helpottunut. On hyvä muistaa, että perusopetuksessa esiin nousseet haasteet kulkevat opiskelijan mukana pitkään, mikäli niihin ei löydy toimivia ratkaisuja.
Tähän epäkohtaan on tartuttu hallituksen toimesta. Se on tehnyt perusopetuslakiin muutoksen, niin kutsutun, osaamistakuun, joka tulee voimaan porrastetusti vuosina 2027–2028. Osaamistakuun ajatuksena opiskelun tavoitteiden selkiyttäminen, perustaitojen saavuttaminen, sekä vähimmäisosaamisen tason määrittäminen luokka asteelta toiselle siirryttäessä. Nämä perusopetuslakiin tehdyt muutokset velvoittavat tekemään muutoksia opetussuunnitelmiin. Tätä työtä tehdään parhaillaan eri tahojen toimesta. Uudistustyön sisältöä ja edistymistä voi seurata Opetushallituksen sivustolta.
Toinen aste ja sen erilaiset kielipolut
Toisella asteella painotus kielten opiskeluun lähtee eri suuntiin. Lukiokoulutuksessa pakollisia tunteja on tarjolla sen verran, että taitotason nostaminen onnistuu kohtuullisesti sekä toisen kotimaisen, että englannin opinnoissa. Kielten opetus lukiossa kattaa myös laajan skaalan eri aiheita. Sitä vastoin ammatillisessa koulutuksessa tunteja ei ole yhtä paljon ja painopiste on oman alan sanaston hallinnassa ja vuorovaikutustilanteissa. Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) hallitusohjelmatavoitteissa 2027–2031 kohdassa neljä onkin todettu seuraavasti: ”Ammatillisen toisen asteen kieliopintoja on lisättävä ja monipuolistettava, sillä ammatillisen koulutuksen suorittaneista yhä useamman odotetaan jatkavan korkea-asteelle, mutta erityisesti kieliopinnoissa ei nykytilanteessa päästä jatko-opintojen vaatimalle tasolle.”
Kielten opiskelun suhteen on siis syytä kiinnittää huomiota siihen, että kieliopinnot tulevat vastaan ihan jokaisella asteella ja taitovaatimukset nousevat samalla.
Ammattikorkeakouluun tullessaan opiskelijalle tarjoutuu hyvä hetki pysähtyä ja tarkastella kielitaitonsa perustuksia eri kulmista ja pohtia mitkä osat kaipaavat vahvistamista.
Perustan uudelleen tarkastelu
Ammattikorkeakouluun tullessaan opiskelijalle tarjoutuu hyvä hetki pysähtyä ja tarkastella kielitaitonsa perustuksia eri kulmista ja pohtia mitkä osat kaipaavat vahvistamista. Osaamisen kehittämisen kannalta keskeisiksi kysymyksiksi nousevat oppimistaidot, työelämän vaatimukset sekä omat tavoitteet kielitaidon kehittämiselle. Kielitaidon perustan vahvistaminen on mahdollista koko elinikäisen oppimisen kaaren ajan, mutta keinot uuden oppimiseen muuttuvat vuosien varrella.
Opintojensa aikana opiskelija saattaakin huomata, että omat oppimisen tavat ovat muuttuneet ja kaipaavat päivittämistä. Tässä kohtaa ammattikorkeakoulu voi tarjota tukea haasteisiin sekä uudenlaisia työkaluja kielten opintoihin muun muassa tekoälyä hyödyntäen. On hyvä huomata, että etenkin kielten opetuksessa erilaiset pedagogiset ratkaisut toimivat monessa vaiheessa kielipolkua ja siksi on perusteltua seurata koko kentän kehitystä säännöllisesti.
Elinikäisen oppimisen näkökulmasta panostus kielten perustuksien luomiseen ja niiden vahvistamiseen tuottaa tulosta koko kaaren ajan. Opiskelijoiden polut ovat hyvin yksilöllisiä ja koulutustarpeet vaihtelevia, mutta perusasiat pysyvät samoina. Eri elämänvaiheissa niitä vain lähestyy eri tavoin.
Työelämä kehittyy jatkuvasti ja asettaa uudenlaisia osaamistarpeita työntekijöille. Tällöin on entistä tärkeämpää, että jokaisen ammattikorkeakoulusta valmistuvan työkalupakista löytyy riittävästi erilaisia työkaluja oppia ja soveltaa oppimaansa myös työpaikoilla.
