Tekoälyn räjähdysmäinen kasvu on tuonut mukanaan ilmastohaasteen, joka jää usein näkymättömiin pilvipalveluiden taakse. Zekki.fi:n kokeilu osoitti, että tekoälyn avulla voidaan myös vähentää energiankulutusta.
Generatiivisen tekoälyn mallien kouluttaminen ja jatkuva käyttö vaativat valtavasti sähköä, mikä lisää energiantuotannon päästöjä ja kuormittaa kantaverkkoja globaalisti. Lisäksi datakeskusten jäähdyttäminen kuluttaa miljardeja litroja puhdasta juomavettä alueilla, jotka kärsivät jo valmiiksi kuivuudesta. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n (i.a.) arvioiden mukaan datakeskusten sähkönkulutus saattaa jopa kaksinkertaistua lähivuosina – pitkälti juuri tekoälybuumin seurauksena.
Tekoälyn käyttöönottoa edistetään parhaillaan laajasti myös julkishallinnossa. Samalla asiantuntijat ovat muistuttaneet sekä teknologian rajoitteista että vastuullisen käyttöönoton tarpeesta. Tässä tilanteessa on perusteltua kysyä, missä tekoäly tuo aidosti lisäarvoa ja missä kevyemmät ratkaisut ovat parempia. Tekoäly ei siis missään nimessä ole ratkaisu, joka voidaan ottaa käyttöön ilman huolellista harkintaa ja suunnittelua.
Zekki.fi ja vastuullinen tekoäly
ZekkiPro-järjestelmässä otettiin tavoitteeksi hyödyntää tekoälyä vastuullisesti (Green AI) ja karsia kaikki tarpeeton energiankulutus. ZekkiPro-järjestelmällä toteutetaan erilaisia kyselyitä, joista yksi on Diakin ylläpitämä nuorille maksuton ja anonyymi zekki.fi.
Sitran rahoittamassa Zekki nuorten tueksi -hankkeessa toteutettiin teknisiä ja käytettävyyttä parantavia uudistuksia sekä kehitettiin paikallisten nuorille suunnattujen tukipalvelujen löydettävyyttä. Zekki.fi:n elämäntilannearvion perusteella nuori saa vastauksiinsa perustuvan palauteyhteenvedon sekä tilanteeseensa sopivia palvelusuosituksia. Palvelusuosituksissa huomioidaan vastaajan paikkakunta ja ikäryhmä ja ne luokitellaan palvelutarpeen, kiireellisyyden ja aihepiirin mukaan. Zekki.fi hyödyntää palvelusuosituksissa Palvelutietovarantoa (PTV), jonka kautta myös järjestöjen palvelut (Lähellä.fi) tulevat vastaajille näkyviin. Palvelujen suodattamisessa ja kiireellisyyden arvioinnissa käytetään tekoälyä ja lopullinen suodatus varmistetaan manuaalisesti.
Vastuullisuus tarkoittaa Zekki.fi:n tapauksessa sekä ympäristövaikutusten minimointia että eettisesti kestävää toteutusta. Tähän vaikutti myös hankkeeseen osallistuneiden nuorten kriittinen palaute tekoälyn hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa (Vallin, 2025). Huolta herättivät erityisesti tekoälyn tekemät virheet sekä epävarmuus siitä, miten käyttäjien tietoja käsitellään. Nuoret pitivät tärkeänä, että hyvinvointiin liittyvät arviot perustuvat luotettavaan ja läpinäkyvään logiikkaan eivätkä pelkästään generatiivisen tekoälyn tuottamiin tulkintoihin.
Tästä syntyi lähtökohta tekoälyn hyödyntämiselle: tekoälyä käytetään siellä, missä se aidosti tuottaa lisäarvoa, kuten nuorisopalvelujen seulomisessa Palvelutietovarannosta. Käyttäjälle annettava palaute puolestaan perustuu hallittuun ja ennakoitavaan logiikkaan.
Hybridiarkkitehtuuri: tekoälyn ja sääntöpohjaisuuden paras yhdistelmä
Zekki.fi palvelussa yhdistimme tekoälyn vahvuudet perinteiseen loogiseen päättelyyn. Tämä laadun, luotettavuuden, eettisyyden ja energiatehokkuuden optimoiva toteutus tuottaa parhaan tuloksen kaikille osapuolille.
- Vastaajalle: sääntöpohjainen palaute takaa ennakoitavan, tasalaatuisen ja laadukkaan vastauksen ilman tekoälylle tyypillisiä hallusinaatioita tai virhetulkintoja.
- Ammattilaisille: Ammattilaisen laatima ja säätelemä palaute luo turvallisen pohjan järjestelmän käytölle. Logiikka on läpinäkyvää, perusteltavissa ja kehitettävissä.
- Yhteiskunnalle ja ympäristölle: sähköverkon ja luonnonvarojen kuormitus minimoidaan, kun tekoälyä käytetään vain kerran kyselyä laadittaessa, eikä jokaisen käyttäjän kohdalla erikseen.
Seuraavassa energiankulutusta kuvaavassa vertailulaskelmassa hyödynnettiin Gemini-tekoälyä (käytetty 20.8.2026) energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen arvioinnissa. Geminiä käytettiin vaihtoehtoisten toteutustapojen energiavaikutusten vertailemiseen, minkä jälkeen tuloksia tarkasteltiin suhteessa Zekki.fi-palvelun toteutukseen. Vertailu perustuu esimerkkitilanteeseen, jossa kyselyyn vastaa 25 000 käyttäjää.
Nuoret pitivät tärkeänä, että hyvinvointiin liittyvät arviot perustuvat luotettavaan ja läpinäkyvään logiikkaan eivätkä pelkästään generatiivisen tekoälyn tuottamiin tulkintoihin.
Energiatehottomassa tavassa tekoälyä käytettäisiin jokaisella vastauskerralla tuottamaan vastauksiin pohjautuvaa sanallista palautetta ja etsimään vastauksiin sopivia palveluita. Rakentamassamme mallissa (Zekki.fi) nämä vaiheet toteutetaan vain kerran, jonka jälkeen lopputulos jaetaan vastaajalle sääntöpohjaisesti. Tämä ratkaisu vähensi tekoälyn käytöstä aiheutuvaa energiankulutusta ja päästöjä merkittävästi verrattuna malliin, jossa tekoälyä hyödynnettäisiin jokaisella vastauskerralla.
| Mittari | Perustapa (Peruskutsut) | Zekki.fi (Optimoitu) | Säästö |
|---|---|---|---|
| Tekoälykutsut | 100 000 | 1 | -99,99 % |
| Energiankulutus | ~170 kWh | ~0,0004 kWh | ~169,99 kWh |
| Päästöt (CO₂e) | ~6,8 kg | ~0,000016 kg | ~99,99 % |
Säästetty 170 kWh energia vastaa noin 1 100 kilometrin ajoa sähköautolla tai 11 000 älypuhelimen latausta tai tehokkaan kannettavan tietokoneen jatkuvaa käyttöä työpäiväisin (8 h/pvä) noin kahden vuoden ajan.
Vastuullisuus ei ole vain energiakysymys
Eettisesti kestävä tekoälyn käyttö tarkoittaa sitä, ettei kaikkea mahdollista automatisoida vain siksi, että teknologia siihen kykenee. Aidosti vastuullinen ratkaisu voi monessa tilanteessa olla se, että tekoäly toimii taustalla työkaluna, kun taas lopullinen logiikka perustuu ihmisten suunnittelemiin sääntöihin ja asiantuntijatietoon. Ympäristövastuu ja eettinen tekoäly kulkevat usein käsi kädessä. Tarpeettoman tekoälyn käytön vähentyessä vähenevät myös energiankulutus, virheiden määrä, epäjohdonmukaisuudet ja vaikeasti perusteltavien päätelmien riski.
Kestävä tulevaisuus ei perustu tekoälyn määrään vaan sen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kun sama tai parempi lopputulos voidaan saavuttaa pienemmällä energiankulutuksella ja suuremmalla luotettavuudella, vähemmän kestävän ratkaisun valinta on vaikeasti perusteltavissa.
Tehokas ja vastuullinen tekoälyn käyttö ei tarkoita teknologiasta luopumista, vaan sen valjastamista vain siihen kohtaan, missä se luo aitoa lisäarvoa. Lisäarvon luominen ei ole suoraviivaista etenemistä. Tekoälyn hyödyntäminen ei ole ollut Zekki.fi-palvelun kehittäjille ”läpihuutojuttu”. Olemme esimerkiksi havainneet, että tekoälyn säätely on helpompaa mitä selkeämpi ja suppeampi on säädeltävä ulottuvuus.
Yhä edelleen Zekki.fi-testin tekevälle voi tulla vastauksena tarjolle palveluita, jotka eivät vastaajalle parhaalla mahdollisella tavalla sovi. Monesti syyt juontavat juurensa puutteellisista palveluiden kuvauksista Palvelutietovarannossa. Tämän vuoksi tuleekin rajata monenlaisia virhemahdollisuuksia. Onneksi vastaajat reagoivat usein tällaisiin heikkoihin tai virheellisiin suosituksiin.
Kirjoittamamme Palvelutietovarannosta Zekki.fi:hin – opas palvelujen kirjaamiseen helpottaa nuorisolähtöisen palvelukuvauksen laatimista. Julkaisu on suunnattu erityisesti julkishallinnon, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoille, jotka vastaavat palvelutietojen tuottamisesta ja kehittämisestä.
Zekki.fi:n tapa yhdistää tekoälyn kertaluontoinen luokitteluteho ja sääntöpohjainen jakelu on esimerkki siitä, miten vastuullisempi tekoäly (Green AI) valjastetaan käytäntöön: maksimaalinen hyöty käyttäjälle ilman toistuvaa energiahukkaa.
Lähteet
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (5.6.2026). Uudistunut digipalvelu Zekki.fi parantaa nuorten tukipalvelujen löydettävyyttä. https://www.diak.fi/ajankohtaista/ajankohtaista-zekki-fi/uudistunut-digipalvelu-zekki-fi-parantaa-nuorten-tukipalvelujen-loydettavyytta/
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/varoitus-diplomaateille-tekoaly-voi-saada-aikaan-laajaa-tuhoa/
IEA. (i.a.) International Energy Agency (IEA) – Datacentres and Data Transmission Networks. iea.org/energy-system/buildings/data-centres-and-data-transmission-networks
Sipola, P.; Kainulainen, S.; Vallin, L.; Ahokas, J.. & Kontinen, M. (2026). Palvelutietovarannosta Zekki.fi:hin – opas palvelujen kirjaamiseen. https://www.theseus.fi/handle/10024/927277
Vallin, L. (2025). Tekoäly nuorten hyvinvoinnin tukena – uhka vai mahdollisuus? https://www.diak.fi/dialogi/blogi/tekoaly-nuorten-hyvinvoinnin-tukena-uhka-vai-mahdollisuus/
Kirjoittajat
Sakari Kainulainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu TutkijaPäivi Sipola
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, MBA
