Hyppää sisältöön
Piirroskuva, jossa henkilö pitää edessään näkötestitaulua, jossa on kirjaimia ja numeroita. Toisella puolella on henkilö, joka katsoo taulua. Tausta on vaalean värinen ja kuvitus on tyylitelty.

Yhteistyöllä kohti tulevaa: puhevammaisten tulkkausalan tulevaisuuden näkemykset ja kehittämistarpeet

Tiia Oldenburg, Lena Segler

Keväällä 2025 Suomen Puhevammaisten Tulkit ry järjesti Tulkkipäivät, joiden yhteydessä toteutettiin puhevammaisten tulkkauksen tulevaisuutta koskeva verkkotyöpaja. Työpajassa käsiteltiin puhevammaisten tulkkauksen tulevaisuuden näkymiä vuodelle 2045. Sen yhteydessä 33 puhevammaisten tulkkauksen asiantuntijaa vastasi alan tulevaisuutta koskevaan kyselyyn, joka sisälsi myös alan tulevaisuuskuvaan liittyviä kysymyksiä. Tässä artikkelissa käsitellään vastaajien kirjaamia tulevaisuuskuvia sekä työpajan tuloksia puhevammaisten tulkkauksen alan kehityssuuntien osalta.

Työpajassa selvitettiin, mitä puhevammaisten tulkit ajattelevat ammattialan kehityssuunnista ja alasta vuonna 2045. Heitä pyydettiin kuvittelemaan sellaista tulevaisuutta, jollaisen he toivoisivat näkevänsä. Sitran (2025) julkaiseman Tulevaisuusbarometrin mukaan 75 prosenttia suomalaisista ja 89 prosenttia päättäjistä uskoo, että tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa (Rekola ym., 2025, s. 16). Sillä, mitä ajattelemme tulevaisuudesta, on vaikutusta valintoihimme jo tässä päivässä (Dufva ym., 2024, s.7). Ei siis ole samantekevää, mitä nykyhetken ammattilaiset ajattelevat ammattialansa tulevaisuudesta.

Tulevaisuusnäkemykset ovat väistämättä näkökulmiltaan rajoittuneita, sillä tyypillisesti ihminen ajattelee tulevaisuutta nykyhetken lineaarisena jatkumona. Siihen, mitä pidämme tulevaisuudessa mahdollisena ja toivottavana, vaikuttavat nykyhetken ihanteet ja arvot (Dufva ym., 2024, s. 13–15). Kuvaukset tulevaisuudesta ovat keino vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Usein näkemykset tulevasta ovat teknologiavetoisia. Vaikka teknologian ajatellaan olevan kehittyneempää ja asioiden toimivan nykyistä suuremmin ja tehokkaammin, niiden ajatellaan pysyvän melko lailla nykyhetken kaltaisina (Dufva ym., 2024, s. 15, 17, 25).

Puhevammaisten tulkkaus nyt ja tulevaisuudessa

Puhevammaisten tulkkauksen asiantuntijoille suunnatussa kyselyssä avoimeen, tulevaisuuskuvaan liittyvään, kysymykseen kirjattiin 32 vastausta. Kysymyksessä vastaajaa pyydettiin pohtimaan, millainen on hänen tulevaisuusvisionsa. Apukysymyksiä annettiin seuraavasti: ”Miltä tulkkausalalla näyttää, ja miltä toivoisit siellä näyttävän? Mistä nykyhetken tavoista ja käytännöistä on osattu luopua, ja mitkä erinomaiset käytänteet on säilytetty?” Vastaajia ohjattiin kirjoittamaan visionsa haluamallaan tarkkuudella.

Tulevaisuuskuvissa korostui erityisesti toive tulkkauspalvelun tunnettuuden lisääntymisestä (n=11), ajatukset kommunikaation apuvälineiden kehityksestä (n=14), ajatukset tulevaisuudessa tarvittavista kompetensseista (n=5) sekä tulkkauspalvelun välitystapaan liittyvät muutostoiveet (n=5). Vastauksista 11 liittyi puhevammaisten tulkkauksen ja tulkin ammatin tunnettuuteen.

Tunnettuutta kommentoitiin puhevammaisten tulkkauksen arkipäiväistymisen, tietoisuuden ja asenneilmapiirin muutoksen ja tulkkauspalvelun piiriin ohjautumisen teemojen kautta. Tulkkauspalvelun käytön kuvattiin vastauksissa olevan ”arkipäivää”, ”yhtä tavallinen asia kuin puhuttujen kielien tai viittomakielen tulkkaus” sekä tulkkauspalvelun olevan ”yhtä vakiintunut yhteiskuntaan kuin vaikka terveydenhuolto”.

Asenneilmapiirin muutosta kuvaavissa tulevaisuuskuvissa toivottiin muun muassa, että eri toimijat ja puhevammaisten henkilöiden kanssa toimivat henkilöt ymmärtäisivät  tulkin ammattiroolin sekä unohtaisivat ajatuksen siitä, kuinka aiemminkin tilanteissa on pärjätty ilman tulkkia. Kahdessa vastauksessa nostettiin esiin tulkin ammatin arvostus. Eräs vastaaja kuvaa visiossaan, että tulkin työssä tehtävä pienimuotoinen avustaminen on selkeästi rajattu. Ammattieettisten sääntöjen päivitys nostettiin esiin kahdessa vastauksessa.

Kommunikoinnin tapojen ja apuvälineiden kehitystä käsiteltiin 14 vastauksessa, joista kahdeksassa mainittiin tekoäly. Yksittäisissä vastauksissa kuvattiin, kuinka etätulkkaus lisääntyy ja apuvälineet kehittyvät. Yhden tulevaisuuskuvan mukaan kehittyneiden apuvälineiden avulla osa tulkkauspalvelun asiakkaista pärjää itsenäisemmin, kun taas tulkkauspalvelua käyttävät ne henkilöt, joille laiteympäristössä toimiminen on haasteellista. Apuvälineiden kehityksen nähtiin vaikuttavan siihen, millaista osaamista puhevammaisten tulkilla on tarpeen olla tulevaisuudessa. Kommunikaation apuvälineiden kehittyessä ja toimintaympäristön digitalisoituessa puhevammaisten tulkilta vaaditaan teknologista osaamista, tekoälyosaamista sekä kykyä toimia tulkkina uuden teknologian rinnalla. Myös erikoistuminen alan sisällä mainittiin.

Viidessä vastauksessa kuvattiin tulkkauspalvelun järjestämistapaa ja sitä, millä tavalla tulkki tilataan. Yksi vastaaja toivoi välitysjärjestelmän olevan kokonaan automatisoitu: Kaksi vastaajaa puolestaan visioi välitysjärjestelmän kehittyneen sellaiseksi, että asiakas voi itse käyttää sitä. Tulevaisuuskuvissa nousi esiin myös toive siitä, että kilpailutusjärjestely on lakkautettu, että tulkkauspalvelupäätöksen saa automaattisesti tilanteessa, jossa henkilöllä todetaan kommunikoinnin haasteita sekä se, että asiakas saa tulkin aina tarvitessaan. Esiin nostettiin myös toive siitä, että asiakkaan ei tarvitse selittää tai perustella tulkin tarvettaan tulkkia tilatessaan. Lisäksi toivottiin mahdollisiin epäkohtiin puuttumista tai väylää kertoa niistä.

Kirjoitetuissa tulevaisuuskuvissa nousi esiin useita yksittäisiä ratkaisuja vastaajan tunnistamiin nykyhetken ongelmiin. Suurin yhteneväinen teema oli tulkkauspalvelun tunnettuuden lisääntyminen, joka nousi esiin joka kolmannessa vastauksessa. Työtä tulkkauspalvelun tunnettuuden lisääntymiseksi on tehty kuluneina vuosina (Saarilahti, 2024), mutta tarve tunnettuuden lisääntymiselle edelleen on selkeä.

Teknologian roolin uskotaan lisääntyvän

Kaikissa työpajan tuloksissa korostuu vahvasti ennakointi siitä, että teknologian kehitys ja keskittyminen asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin tulevat olemaan puhevammaisten tulkkauksen alalla merkittäviä. Myös vuorovaikutuksen, tulkkauspalvelun kehittymisen ja asiakaslähtöisyyden merkitys korostuu tuloksissa.

Tulevaisuuskuvissa korostuu myös tulkkauspalvelun ja puhevammaisten tulkin ammattikuvan tunnettuuden lisääntyminen.

Puhevammaisten tulkin ammattikompetenssiin ennakoitiin vuonna 2045 kuuluvan substanssiosaamisen lisäksi teknologiaan, kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoihin, itsensä kehittämiseen sekä etiikkaan liittyvää osaamista. Ennusteet mukailevat kansainvälistä AAC-tutkimusta (ks. esim. Mao, 2025; Zastudil ym., 2024; Wahl & Weiland, 2023). Vastaajien kahdenkymmenen vuoden päähän kirjaamissa tulevaisuuskuvissa teknologialla ja tekoälyllä on merkittävä osuus, ja osin tulevaisuuskuvat ovat toteutumassa jo lähivuosina, kuten toive siitä, että palvelun käyttäjät voivat itse kirjautua käyttämään välitysjärjestelmää (Kela, 2025).

Puhevammaisten tulkkauksen tulevaisuus rakennetaan yhdessä

Tulevaisuuskuvissa korostuu myös tulkkauspalvelun ja puhevammaisten tulkin ammattikuvan tunnettuuden lisääntyminen. Jo Roiskon ym. (2018, s. 61) selvityksestä ilmenee toive tulkkauspalvelun paremmasta tunnettuudesta, ja puhevammaisten asiain neuvottelukunta on nostanut esiin palvelun tunnettuuden (Saarilahti, 2024). Puhevammaisten tulkkauspalvelu tässä laajuudessa on kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna ainutlaatuinen, eikä kansallinen tietoisuus palvelun olemassaolosta ole vielä saavuttanut kaikkia tulkkauspalveluun oikeutettuja henkilöitä.

Sekä vastaajien toiveissa koulutukselle että tulevaisuuskuvissa yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutoksesta ja tietoisuuden lisääntymisestä nostettiin esiin puhevammaisten tulkkauksen ero viittomakielen tulkkaukseen. Yksi vastaaja toivoi ammattieettisten sääntöjen päivittyneen nimenomaisesti niin, että ne vastaavat puhevammaisten tulkin työtä. Alan AMK-koulutusta ovat viimeisen viidentoista vuoden aikana alkaneet tarjota tahot, jotka ovat jo aiemmin tuottaneet viittomakielen tulkkauksen koulutusta, ja puhevammaisten tulkin AMK-koulutukseen kuuluu nykyisinkin viittomakielen opintoja (Diak, 2025, Humak, 2025). Tulkkien toimintaa ohjaava, vuonna 2013 laadittu ammattieettinen säännöstö on yhteinen puhuttujen ja viitottujen kielten tulkkien kanssa (SKTL, 2021), ja puhevammaisten tulkkausta ja viittomakielen tulkkausta välitetään saman lakiperustan mukaisesti (L133/2010). Yhteydet alojen välillä ovat vahvistuneet erityisesti 2010-luvulla.

Puhevammaisten tulkkauksen ala on kehittyvä ja suhteellisen tuore ammattiala, jossa suuri osa palvelun mahdollisista käyttäjistä ei ole vielä löytänyt palvelun pariin. Tulkkien ammattiyhdistys on perustettu vuonna 2006 (SPT, 2025) ja 16 toimijaa kokoava puhevammaisten asiain neuvottelukunta vuonna 2022. Lisäksi alalla toimivat puhevammaisten henkilöiden vertaistukiyhdistys ja kaksi vaikuttajaryhmää (Saarilahti, 2024). Tulkkeja kouluttavia tahoja on viisi.

Toimijoita, jotka työskentelevät puhevammaisten aseman parantamiseksi ja tulkkausalan kehittämiseksi, on siis runsaasti, mutta kehittämistoiminta on vielä hajallaan. Puhevammaisten tulkkauksen alalla tarvitaan sidosryhmät kokoavaa kehittämis- ja tutkimustyötä, jotta tuore ammattiala löytää oman äänensä ja kehittymissuuntansa. Alan tulevaisuuden visiota tulisi työstää yhdessä puhevammaisten henkilöiden, järjestöjen, tulkkien, Kelan ja oppilaitosten kanssa. Koulutustahojen välistä yhteistyötä tulisi lisätä, sillä alan kehittyessä koulutus muuttuu, ja toisaalta ala muuttuu koulutuksen kehittyessä. Vuoropuhelua siitä, millaista erikoistumista alalla on nyt ja tulevaisuudessa, tulee käydä yhdessä kaikkien toimijoiden kesken.

Lähteet

Diak. (2025). Tulkki (AMK), Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus 2019-: Syksy 2024 (HKI-S24vip). Saatavilla 26.3.2026 https://opinto-opas.diak.fi/43204/fi/14605/47045/382

Dufva, M., Lähdemäki-Pekkinen, J., Poussa, L., & Rekola, S. (18.1.2024). Tulevaisuusvalta. Lisää ääniä tulevaisuuskeskusteluun. Sitra. Saatavilla 26.3.2026 https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusvalta/  

Hovila, H., & Huovinen, K. (8.8.2024). Ymmärrys yhteisestä suunnasta sitouttaa työhön ja vahvistaa yhteistyötä. Saatavilla 26.3.2026 https://dialogi.diak.fi/2024/08/08/ymmarrys-yhteisesta-suunnasta-sitouttaa-tyohon-ja-vahvistaa-yhteistyota/

Humak. (2025). Tulkki AMK 240 OPS 2023: Tulkkaus ja kommunikaatio-ohjauksen tutkinto-ohjelma 25–26. Saatavilla 26.3.2026 https://opetussuunnitelmat.humak.fi/68179/27680/267

Kela. (5.5.2025). Kela tilaa uuden välitysjärjestelmän vammaisten tulkkauspalveluun twoday oy:ltä. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kela.fi/ajankohtaista/kela-tilaa-uuden-valitysjarjestelman-vammaisten-tulkkauspalveluun-twoday-oy-lta

L133/2010. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista.  https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/133

Mao, L., Lee, J. H., Shah, J. F. & Valencia, S. (2025). Design probes for AI-driven AAC: Addressing complex communication needs in aphasia. arXiv.  https://arxiv.org/abs/2504.09435

Rekola, S., Tuori, S., & Vahti, J. (12.3.2025). Tulevaisuusbarometri 2025 – Luottamus tulevaisuuteen koetuksella. Sitran selvityksiä 246. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/

Roisko, E., Vesala H., & Ylitalo, J. (2018). Myönnetty, ei käytetty. Selvitys puhevammaisten tulkkauspalvelun haasteista ja mahdollisuuksista vuosina 2011–2014. Työpapereita 143/2018. Helsinki: Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238142

Saarilahti, J. (11.3.2024). Edistetään yhdessä puhevammaisten ihmisten oikeutta kommunikointiin. Saatavilla 26.3.2026 https://tikonen.fi/aiheet/puhevammaisuus/edistetaan-yhdessa-puhevammaisten-ihmisten-oikeutta-kommunikointiin/

SKTL. (2021). Asioimistulkin ammattisäännöstö 2021. Saatavilla 26.3.2026 https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tyokalupakki-ammattilaiselle-ja-/asioimistulkinammattisaannosto21/

SPT. (2025a). Tietoa meistä. Saatavilla 26.3.2026 https://www.puhevammaistentulkit.fi/tietoa-meista/

Wahl, M., & Weiland, K. (2023). Augmentative and Alternative Communication and digital participation. Saatavilla 26.3.2026 https://doi.org/10.3389/fcomm.2023.1180257

Zastudil, C., Holyfield, C., Kapp, C., Crosland, X., Lorah, E., Zimmerman, T. & MacNeil, S. (2024). Exploring the use of generative AI to support automated just-in-time programming for visual scene displays. arXiv. Saatavilla 2.3.2026 https://arxiv.org/abs/2408.11137YZfbgeWHtdgxPZCRXRbk1vknU34SSdCP5ZrKvg3vsBRhEUcl&id=100064370422154

Kirjoittajat

Lena Segler

Yliopettaja, moninaisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092411
Viittaaminen:

Oldenburg, T., & Segler, L. (8.4.2026). Yhteistyöllä kohti tulevaa: puhevammaisten tulkkausalan tulevaisuuden näkemykset ja kehittämistarpeet. Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092411

Lisenssi:

Jaa artikkeli