Diakissa kesällä 2026 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin henkilöstön aineistonhallinnan käytäntöjä. Tulosten mukaan eettisyys ja tietosuoja ohjaavat tutkimusaineistojen käsittelyä. Työntekijät kaipaavat kuitenkin lisää tukea aineistojen säilyttämiseen ja käsittelyyn.
Vastuullinen aineistonhallinta on keskeinen osa ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) sekä opinnäytetöitä (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023; Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 2025). Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kansallisissa seurannoissa ammattikorkeakoulut ovatkin menestyneet hyvin (Opetus- ja kulttuuriministeriö, i.a.). Hyvät tulokset eivät kuitenkaan kerro kaikkea, vaan on tärkeää kuulla työntekijöiden kokemuksia aineistojen kanssa työskentelystä.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) toteutettiin kesä–elokuussa 2026 kysely, joka kartoitti henkilöstön aineistonhallinnan käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Kyselyyn saatiin 12 vastausta. Vaikka vastaajia oli vähän, vastaukset antavat tärkeää tietoa siitä, miten aineistonhallinnan käytäntöjä ja tukipalveluita kannattaa kehittää.
Monipuolisia tutkimusaineistoja
Kyselyn mukaan tutkimusaineistoja käsitellään Diakissa monenlaisissa tehtävissä. Vastaajista:
- 42 prosenttia tekee ensisijaisesti omaa tutkimustyötä tai asiantuntija-artikkeleita.
- 33 prosenttia työskentelee tutkimus- tai kehittämishankkeessa.
- 25 prosenttia ohjaa AMK- tai YAMK-opinnäytetöitä.
- Koko vastaajajoukosta 58 prosenttia työskentelee ulkopuolista hankerahoitusta saavissa hankkeissa.
Vastaajista 42 prosenttia työskentelee itsenäisesti, 42 prosenttia osana Diakin sisäistä tiimiä ja 16 prosenttia laajemmissa kumppanuusverkostoissa. Tekstiaineistoja käsittelee kahdeksan vastaajaa, kyselyaineistoja seitsemän vastaajaa, tilasto- ja numeerista dataa kuusi vastaajaa sekä kuva-, video- tai ääniaineistoja yksi vastaaja.
Tietosuoja ja eettisyys ohjaavat aineistonhallintaa
Kyselyssä tietosuoja ja eettisyys nousivat aineistonhallintaa eniten ohjaaviksi tekijöiksi, ja ne valitsi 11 vastaajaa. Seitsemän vastaajaa ilmoitti myös Diakin ohjeistukset, ja viisi vastaajaa piti tärkeänä sekä tutkimus- ja kehittämistyön laadun varmistamista että aineiston säilymistä jatkokäyttöä varten. Lisäksi neljälle vastaajalle rahoittajan vaatimukset olivat tärkeä syy huolelliselle aineistojen käsittelylle.
Eettisyyden korostuminen selittyy sillä, että Diakin TKI-toiminta ja tutkimus kohdistuvat usein haavoittuviin ihmisryhmiin. Tämä asettaa erityisen korkeat vaatimukset tietosuojalle ja eettisyydelle.
Kyselyn perusteella tietosuojasta ja eettisyydestä huolehditaan käytännössä: vastaajista 67 prosenttia työskentelee aineistojen kanssa, joissa henkilötiedot anonymisoidaan, ja 25 prosenttia sellaisen aineiston kanssa, joka ei sisällä henkilötietoja. Vain 8 prosenttia käsittelee työssään suoria tai epäsuoria tunnisteita sisältävää aineistoa.
Diakin TKI-toiminta ja tutkimus kohdistuvat usein haavoittuviin ihmisryhmiin. Tämä asettaa erityisen korkeat vaatimukset tietosuojalle ja eettisyydelle.
Aineistonhallinnan suunnittelu on tuttua suurimmalle osalle
Aineistonhallintasuunnitelma (Data Management Plan, DMP) auttaa hahmottamaan aineiston koko elinkaarta aina keräämisestä säilyttämiseen ja mahdolliseen jatkokäyttöön. Diakissa DMP:n laatiminen kuuluu sekä TKI-hankkeisiin että opinnäytetöihin. Diak tekee yhteistyötä kansallisen DMP-konsortion kanssa, jotta käytännöt pysyvät valtakunnallisten mallien mukaisina.
Kyselyn mukaan DMP-käsite on tuttu vastaajille: 25 prosenttia vastaajista käyttää tai ohjaa käyttämään DMP:tä säännöllisesti, 25 prosenttia on joskus laatinut sellaisen tai ohjannut sen käyttöön ja 25 prosenttia on tutustunut muiden tekemiin suunnitelmiin. Vastaajista 17 prosenttia tuntee termin, mutta ei ole laatinut suunnitelmaa, ja kahdeksan prosenttia ei ole vielä tutustunut aineistonhallintasuunnitelmiin.
Aineiston säilytyksessä on vielä kehittämistä
Kyselyssä selvitettiin myös, miten aineistoja säilytetään työn aikana ja sen päättyessä.
Kyselyn mukaan 45 prosenttia vastaajista säilyttää aineistoa Diakin turvallisessa pilvitallennuksessa, mutta 36 prosenttia tukeutuu työkoneen paikalliseen tallennustilaan. Lisäksi yksittäiset vastaajat säilyttävät aineistoja ulkoisilla kovalevyillä, muistitikuilla tai esimerkiksi kyselytyökaluissa.
Työkone tai ulkoinen tallennusväline voi kuitenkin helposti vaurioitua, jolloin tietoja saattaa kadota. Lisäksi pelkkä paikallinen tallennus hankaloittaa versionhallintaa. (Silva, 2026.) Tulosten perusteella turvallisten tallennusratkaisujen käyttö pitäisi olla nykyistä helpompaa, jotta aineistoja säilytettäisiin useammin niille tarkoitetuissa järjestelmissä.
Vastaajista 64 prosentilla on vakiintunut tapa dokumentoida aineistoja, kun taas 36 prosentilla tällaista käytäntöä ei vielä ole.
Työn päättyessä kahdeksan vastaajaa ilmoittaa hävittävänsä aineiston tietoturvallisesti. Kolmella vastaajalla aineisto jää omalle työkoneelle tai henkilökohtaiseen pilvipalveluun. Kaksi vastaajaa puolestaan siirtää vastuun aineiston hävittämisestä ulkopuoliselle yhteistyökumppanille. Yksittäisissä tapauksissa aineisto tallennetaan yhteiseen työtilaan, asianhallintajärjestelmään tai valtakunnalliseen pitkäaikaissäilytyspalveluun, kuten Tietoarkistoon. Yhdelle vastaajalle tämä vaihe on vielä avoin.
Kansainvälisten FAIR-periaatteiden (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) ytimessä on ajatus siitä, ettei arvokas tutkimusdata jää piiloon esimerkiksi yksittäisille laitteille. Tavoitteena on, että aineistot ovat löydettäviä, saavutettavia, yhteentoimivia ja tarvittaessa hyödynnettävissä uudelleen. (Rodenburg, 2026.)
Kyselyn perusteella moni vastaaja on kiinnostunut FAIR-periaatteiden soveltamisesta. Vastaajista 16 prosenttia noudattaa FAIR-periaatteita jo nyt. Vastaajista 42 prosenttia puolestaan tietää termin, mutta kaipaa varmuutta sen käytännön soveltamiseen. Toiselle 42 prosentille termi on vielä uusi mutta herättää halun oppia lisää.
Työntekijät kaipaavat lisää tukea aineistojen käsittelyyn
Ongelmatilanteissa 58 prosenttia vastaajista tukeutuu ensisijaisesti kollegaan ja 17 prosenttia Diakin Avoimen tieteen oppaaseen. Tietosuojavastaavan tai lakipalveluiden, TKI-tuen sekä tekoälytyökalujen puoleen ilmoitti kääntyvänsä kunkin kohdalla kahdeksan prosenttia vastaajista. Tulosten perusteella yksikään vastaajista ei hae ensisijaisesti apua avoimen tieteen ja tutkimuksen palveluosoitteesta, IT-palveluista tai kirjastosta.
Vertaistuki ja kollegiaalinen apu ovat työyhteisön arvokas voimavara. Tulokset herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, miksi apua haetaan ennen kaikkea kollegoilta eikä tukipalveluista. Monivalintakysymyksessä vastaajat toivoivatkin käytännönläheistä tukea:
- lyhyitä ohjevideoita ja selkeitä tarkistuslistoja (9 vastaajaa)
- täsmäkoulutuksia esimerkiksi aineistojen anonymisoinnista tai lisensoinnista (4 vastaajaa)
- henkilökohtaista tukea, kuten DMP- ja tietosuoja-apua (3 vastaajaa)
- tukea opiskelijoiden ohjaukseen aineistoasioissa (3 vastaajaa)
- selkeitä teknisiä tallennusratkaisuja erityyppisille aineistoille (2 vastaajaa).
Avoimissa palautteissa vastaajat kaipasivat myös lisätietoa aineistojen avaamisesta ja jatkokäytöstä sekä selkeämpiä ohjeita opiskelijoiden DMP-työskentelyyn.
Kehittämistä kannattaa tehdä yhdessä
Diakissa on jo vahvaa aineistonhallinnan osaamista, mutta sen käytäntöjä pitäisi kehittää edelleen. Kyselyn perusteella Diakin henkilöstö hyötyisi esimerkiksi lyhyistä ohjevideoista, infograafeista, selkeistä muistilistoista, henkilökohtaisesta tuesta ja käytännönläheisistä koulutuksista. Tukea tarvitaan muun muassa aineistojen turvalliseen säilyttämiseen sekä niiden käsittelyyn hankkeiden alussa ja lopussa.
Diakin ei kuitenkaan tarvitse keksiä ratkaisuja itse. Valtakunnalliset verkostot, kuten DMP-konsortio ja Datakoulutukset-työryhmä, ovat jo tuottaneet aineistonhallinnan malleja, ohjeita ja työkaluja, joita voidaan hyödyntää Diakissa. Samalla Diak voi tuoda verkostoihin vahvaa eettistä osaamistaan.
Myös tietoisuutta Fairdata-palveluista ja Tiedejatutkimus.fi-sivuston työkaluista kannattaa lisätä. Näin hankkeissa kerätyt aineistot olisivat paremmin löydettävissä ja hyödynnettävissä.
Diakin vahva yhteisöllinen toimintakulttuuri näkyy siinä, että kollegalta kysytään neuvoa matalalla kynnyksellä. Vertaistuki on tärkeä osa työyhteisön toimintaa, mutta sen rinnalla tukipalveluiden pitäisi olla yhtä helposti löydettäviä ja lähestyttäviä.
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (18.2.2025). Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. https://arene.fi/julkaisut/opinnaytetoiden-eettiset-suositukset/
Datakoulutukset-työryhmä. (5.10.2026). Eduuni-wiki. https://wiki.eduuni.fi/spaces/csctuha/pages/108965106/Datakoulutukset-ty%C3%B6ryhm%C3%A4
DMP-konsortio. (28.9.2026). Eduuni-wiki. https://wiki.eduuni.fi/display/csckorkeakoulut/DMP-konsortio
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (i.a.). Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tiedejatutkimus.fi. Saatavilla 15.9.2026 https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/organization/02623
Rodenburg, E. (9.6.2026). Data documentation and more. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.20611288
Silva, P. E. S. (9.6.2026). Data Documentation, Naming Conventions, Folder Structures, Data Dictionaries, Codebooks and README Files. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.20611359
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023). https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
Kirjoittajat
Heini Hassel
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
