Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) on otettu syksyllä 2026 käyttöön uudet asioimistulkkauksen sekä viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opetussuunnitelmat. Uudistus ei syntynyt umpiossa, vaan opetussuunnitelmat ovat tulos intensiivisestä yhteiskehittämisen prosessista yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja yhteistyökorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulun (Humak) kanssa.
Uudet opetussuunnitelmat on kehitetty ja ratkaistu vuoropuhelussa hyödyntäen Diakin dialogisen muutospedagogiikan (Helminen & Vesterinen, 2021) mallia. Tulkkausalan osaamisvaatimukset ja -tarpeet ovat kohdanneet pedagogisen muotoilun hallitusti etenevässä prosessissa jokaisessa kriittisessä vaiheessa.
Strategiaohjautuvuuden (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.) varmistamiseksi koulutuksessa luotiin osaamismatriisi, eli taulukko, johon on kuvattu organisaation tarvitsemat taidot, tiedot ja nykytaso läpinäkyvästi. Matriisi varmistaa myös kehitystyön vaikuttavuutta ja sitä, että henkilöstöllä on ne taidot, joita opetussuunnitelman toteuttaminen vaatii.
Vaiheittain visiosta joustavaksi arjeksi
Intensiivistä yhteiskehittämisen prosessia ohjasi matriisin lisäksi prosessin etenemismalli. Prosessi käynnistettiin tutkimus- ja ennakointitiedolla. Osaamismatriisi varmisti strategiaohjautuvuuden ja kehitystyön reunaehdot. Työn organisoinnin, koordinaation, roolien ja vastuiden, aikataulujen sekä pelisäännöistä sopimisen jälkeen työ käynnistyi.
Kehitystyö sidottiin koulutuksen vuosikellon prosesseihin. Erilliset työelämän vaikuttamis- ja visiotyöpajat toteutettiin valtakunnallisesti verkossa asioimistulkkauksen sekä viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen asiantuntijoille erikseen. Verkkovälitteiseen dialogiin ja Howspace-työskentelyyn osallistui kieliasiantuntijoita, palveluverkoston toimijoita ja työelämäkumppaneita: tulkkauspalveluyrityksiä, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Kieliasiantuntijat, Suomen puhevammaisten tulkit, Kelan vammaisten tulkkauspalvelut, Kuurojen Liitto, Kuuloliitto, Suomen kuurosokeat, CP-liitto ja seurakuntien viittomakielinen työ.
Opetussuunnitelmien sisällöt ja tavoitteet muotoiltiin vastaamaan työelämän tarpeita ja alustavia rakenteita esiteltiin avoimessa verkostotapaamisessa, jossa sidosryhmät pääsivät vaikuttamaan ja antamaan suoraa palautetta.
Osallistujien tieto ja näkemykset ammattitaitovaatimuksista nyt ja tulevaisuudessa sekä teknologisen murroksen vaikutukset työhön dokumentoitiin Howspace-alustalle koulutuksen käyttöön. Substanssivalmiuksia ja alan erikoisteemoja peilattiin puhevammaisten tulkkien Tulkkipäivät -tapahtumassa ja asioimistulkkien kielitaitovaatimuksia tapaamisessa Maahanmuuttoviraston kanssa.
Työelämän osallistamisessa hyödynnettiin myös lukukausittain järjestettäviä verkostotapaamisia. Opetussuunnitelmien sisällöt ja tavoitteet muotoiltiin vastaamaan työelämän tarpeita ja alustavia rakenteita esiteltiin avoimessa verkostotapaamisessa, jossa sidosryhmät pääsivät vaikuttamaan ja antamaan suoraa palautetta. Opiskelijoiden ääni tuotiin mukaan Forms-kyselyllä. Lisäksi ryhmävastaavan tunnit tarjosivat foorumin keskustelulle oppimisesta ja opetussuunnitelmasta.
Syksyllä 2026 Diakin koulutustoimijat kutsuivat työelämäedustajia osallistumaan toteutussuunnitelmatyöhön. Kutsun sai 27 työelämän asiantuntijaa syksyn verkostotapaamisessa, joka järjestettiin Osallistavan kehittämisen torin (OSKE) yhteydessä. Lisäksi sama asiantuntijajoukko sai jatkuvan oppimisen osaamistarvekyselyn.
Toteutussuunnitelmatyö etenee nopeissa muotoilusykleissä, jossa opintojaksoja päivitetään joustavasti kerätyn palautteen ja työelämämuutosten pohjalta tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen parhaaksi.
Työelämä ja opiskelijat kehittäjinä
Yhteiskehittämisen suurin arvo piilee siinä, että koulutus vastaa mahdollisimman täsmällisesti työelämän todellisuutta ja opiskelijan arkea. Työelämäkumppanit olivat mukana aina alkukartoituksista rakenteiden katselmointiin ja toteutustenmuotoiluun. Tämän ansiosta koulutuksessa vahvistetaan entisestään tulkkauksen ydinosaamista, kielitaitoa ja eettisyyttä – mutta myös kykyä toimia alalla, jossa teknologia ja toimintaympäristö muuttuvat nopeasti.
Opiskelijat puolestaan toivat prosessiin korvaamattoman arjen asiantuntijuuden. Kyselyssä ja ryhmävastaavan tunneilla esiin tulleet havainnot vaikuttivat suoraan muun muassa siihen, miten opintojen kuormittavuutta ja ohjauskäytäntöjä muotoillaan uuteen opetussuunnitelmaan.
Yhteiset opinnäytteet ja valtakunnallinen ristiinopiskelu Humakin kanssa
Uudet opetussuunnitelmat yhdistävät kahden tutkinnon rakenteita. Asioimistulkkauksen sekä viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opiskelijat opiskelevat yhdessä kielitietoisuutta, kääntämisen ja tulkkauksen perusteet, yrittäjyyttä, johdatus tulkkausalan tutkimukseen ja kehittämiseen ja opinnäytetyöopinnot. Tämä vahvistaa asiantuntijuutta ja yhteistä ammatillista identiteettiä työn kentässä, jossa asioimistulkkauksen, viittomakielen tulkkauksen ja puhevammaisten tulkkauksen työkentät eroavat toisistaan kohderyhmän, käytettävän kielen ja kommunikaatiomenetelmien sekä tulkkaustilanteiden luonteen perusteella.
Erityisen merkittävä uudistus on rakenteellinen joustavuus, joka mahdollisti Diakin ja Humakin ristiinopiskeluyhteistyön. Yhdessä toteutettu opetussuunnitelmarakenteiden ja sisällön joustava tarkastelu ja koulutuksien uudistumiskyky ovat mahdollistaneet 30 opintopisteen ristiinopiskelun. Opiskelijat voivat hyödyntää molempien ammattikorkeakoulujen vahvuuksia ja erikoisosaamista, mikä rikastuttaa koulutustarjontaa. Ristiinopiskelu vahvistaa myös korkeakouluverkostoa ja henkilöstön osaamista.
Opetussuunnitelma ei ole koskaan valmis
Koulutusohjelmien laatua arvioidaan seuraavaksi 4Q-yhteistyössä rakennetulla koulutusten arviointimallilla. Arviointiryhmässä on edustaja toisesta 4Q-ammattikorkeakoulusta, työelämän edustajia, opiskelijaedustaja sekä Diakista toisen koulutuksen edustaja. Näin saadaan kehittämispalautetta monesta eri näkökulmasta. Arviointimallin kriteerit pohjautuvat Eurooppalaisiin standardeihin (ESG, 2015) sekä Karvin juuri uudistettuun auditointikäsikirjaan (Karvi, 2026).
Uudet opetussuunnitelmat hyväksyttiin virallisesti marraskuussa 2025, avattiin uudelleen ristiinopiskelulle huhtikuussa 2026 ja ovat toteutuksessa syksyllä 2026. Työ ei kuitenkaan pääty tähän.
Opetussuunnitelmaprosessin viimeisin vaihe edustaa ketterää uudistumista: moduuleja ja pieniä osaamiskokonaisuuksia voidaan jatkossa muotoilla uudelleen nopeillakin sykleillä työn muutoksen ja osaamisvaatimusten muutoksen ja opiskelijoilta saadun palautteen mukaan. Näin varmistetaan, että Diakista valmistuvat tulkit ovat jatkossakin alan edelläkävijöitä, sosiaalisesti kestävän ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentajia.
Lähteet
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Strategia. Saatavilla 19.10.2026 https://www.diak.fi/diak/organisaatio/strategia/
ESG. (2015). Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. https://www.eqar.eu/assets/uploads/2018/04/ESG_2015.pdf
Karvi. (2026). Korkeakoulujen auditoinnit 2025–2030 – Auditointikäsikirja. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_Korkeakoulujen-auditoinnit-2025-2030_Auditointikasikirja.pdf
Helminen, J., & Vesterinen, O. (2021). Dialoginen muutos pedagogiikka – diakonia ammattikorkeakoulun pedagogiset valinnat. Teoksessa Helminen, J. Strategia siivittämässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa – Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 6. Diak Vuosikirja. https://www.theseus.fi/server/api/core/bitstreams/761a3fa5-5223-40e6-aedf-cdc5842cb13b/content
