Erätauko-dialogi tarjoaa rakenteen kiireettömälle kohtaamiselle ja yhteiselle reflektiolle. Artikkelissa tarkastellaan menetelmän vaikutuksia opettajien työhyvinvointiin. Tuloksen mukaan erätauko vahvisti sekä opettajien voimavaroja että yhteisöllisyyden kokemusta.
Opettajien työhyvinvointi on keskeinen teema koulutusalalla. Vaikka työn imu on vahvistunut ja työuupumus kääntynyt hienoiseen laskuun, uupumuksen riskiä ylläpitävät edelleen keskeytykset, kasvanut työkuorma, eettinen kuormitus sekä hallinnan tunteen puute (Salmela-Aro ym., 2022; Sohail, ym., 2023, Övermark, J., 2020). Työn imua puolestaan ruokkivat kokemus työn merkityksellisyydestä ja myönteiset tunteet (Salmela-Aro ym., 2022).
Laadukas johtaminen parantaa työn hallittavuutta ja lisää työn iloa (Onnismaa, 2010). Tämän rinnalla työyhteisön ilmapiiri ja vertaistuki ovat korvaamattomia: yhteisöllisyys edistää palautumista, vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa kokemusta kuulluksi tulemisesta.
Opettajat kokevat työnsä merkitykselliseksi erityisesti silloin, kun he voivat toimia arvojensa mukaisesti ja tehdä pedagogisia valintoja ilman liiallista ulkoista ohjausta. Ristiriita omien arvojen ja työn vaatimusten välillä lisää kuormitusta ja altistaa eettiselle stressille. Parhaimmillaan merkityksellisyys syntyy aidoista opiskelijakohtaamisista, yhteisön tuesta ja ”yhdessä ajattelemisen” kokemuksesta. Myös positiivinen mielenterveys ja toivo kytkeytyvät vahvasti opettajien motivaatioon ja sitoutumiseen (Salmela-Aro ym., 2022).
Tätä yhteisöllistä pohdintaa ja arvojen sanoittamista tukee Erätauko-dialogi. Se on ohjattu keskustelumenetelmä, joka mahdollistaa syvällisen pysähtymisen yhteisesti tärkeiden teemojen äärelle. Erätauolla vahvistetaan yhteiskunnan kykyä rakentavaan vuoropuheluun. (Erätauko-säätiö, i.a.-a., Sitra, i.a.)
Tässä artikkelissa kuvataan Erätauko-dialogin vaikutuksia opettajien työhyvinvointiin ESR-rahoitteisessa hankkeessa JOPE – Jaksava, osaava ja pystyvä ope. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.12.2023–31.08.2026. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitos ja Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja pääyhteistyökumppani on Oulun kaupunki.
Erätauko on puolirakenteellinen dialogi
Erätauon ytimessä on dialogisuus, jossa tavoitteena on moniäänisyyden kautta syntyvä yhteinen ymmärrys (Vuokila-Oikkonen ym., 2002). Dialogi rakentuu kuuntelemiselle, avoimuudelle ja halulle oppia toisilta. Merkitykset eivät ole yksittäisen puhujan hallinnassa, vaan ne syntyvät vuorovaikutuksessa, kun oma puhe sidotaan muiden ajatuksiin (Holquist, 1981).
Erätauko-dialogi prosessi on rakenteellisilta pelisäännöiltään jämäkkä, puolirakenteelliselta ohjaukseltaan joustava ja lopputulokseltaan täysin avoin dialogimenetelmä, joka muuttaa kurinalaisen prosessin aidoksi ja arvostavaksi kohtaamiseksi.(Erätauko-säätiö, i.a.-b. Sitra, i.a.)
Tässä noudatettiin seuraavia vaiheita:
- Aloitus: Kirkastetaan keskustelun tarkoitus, ohjaajan rooli sekä yhteiset pelisäännöt. Osallistujat esittäytyvät ja jakavat odotuksensa.
- Virittäytyminen: Alustetaan teema siihen liittyvällä ohjaajan tekemällä lyhyellä alustuksella, jonka tehtävänä on herätellä osallistujien omia kokemuksia.
- Yhteinen keskustelu: Jaetaan kokemuksia ja syvennetään ymmärrystä valituista näkökulmista.
- Lopetus: Jaetaan ja kirjataan syntyneet oivallukset sekä päätetään keskustelu yhteisesti.
Erätauon arviointi JOPE-hankkeessa
JOPE-hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan Erätauon vaikutuksia opettajien työhyvinvointiin. Erätauko-dialogit toteutettiin vuosina 2024–2025 seitsemän kertaa, joista kukin kesti kaksi tuntia. Dialogeihin osallistui yhteensä 37 opettajaa, ja ryhmäkoko vaihteli 3–9 osallistujan välillä. Erätauko keskustelujen teemat liittyivät mielen hyvinvointiin ja tarkentuivat myös kiireen, yhteistyön, arvojen ja palautteen antamiseen ja saamiseen.
Osallistujat arvioivat dialogin merkityksellisyyttä työhyvinvoinnille Likertin asteikolla 1–5 (1 = ei merkitystä, 5 = erittäin merkityksellistä). Dialogin aikana kirjatut oivallukset analysoitiin sisällön analyysillä (Krippendorff, 2019).
Erätauon arvioinnissa noudatettiin eettisiä periaatteita varmistamalla osallistumisen vapaaehtoisuus ja tietoon perustuva suostumus (informed consent) (Keiski ym., 2023). Raportoinnissa on myös varmistettu täysi anonymiteetti, eikä yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa. Aineisto on kirjoittajan hallinnassa, ja se hävitetään tietoturvallisesti prosessin päätteeksi.
Erätauko vaikutti myönteisesti opettajien työhyvinvointiin
Erätauko-dialogeihin osallistuneet opettajat arvioivat menetelmän hyödyn työhyvinvoinnille korkeaksi: arvioiden mediaani oli 4 asteikolla 1–5. Taulukossa 1 on kuvattu ulottuvuuksittain Erätauko-dialogin keskeinen anti ja sen vaikutus työhyvinvointiin.
| Ulottuvuus | Erätauon keskeinen anti opettajien kokemuksena | Vaikutus työhyvinvointiin olemassa olevan tutkimuksen mukaan |
|---|---|---|
| Yksilön voimavarat | Itsemyötätunto, toivo ja merkityksellisyys. | Resilienssi kasvaa; kiireen tuntu vähenee ja hallinnan tunne vahvistuu. |
| Kohtaaminen | Läsnäolo, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen. | Psykologinen turvallisuus vahvistuu, joka vahvistaa työssä jaksamista. Hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemus vahvistuu. Kokemus tärkeydestä ja hyväksytyksi tulemisesta vahvistuu. |
| Työyhteisö | Vertaisuus ja avoin kokemusten jakaminen. Arvojen ja perustehtävän sanoittaminen. | Yksin tekemisen kulttuuri purkautuu; kollegiaalinen tuki vahvistuu. Toiminta ja päätöksenteko selkiytyvät arjen työssä. |
Taulukko 1. Erätauon keskeinen anti opettajille ja sen vaikutus työhyvinvointiin.
Opettajien mukaan Erätauko-dialogi vahvistaa työn merkityksellisyyden kokemusta, tukee itsemyötätuntoa ja antaa toivoa haasteiden keskellä. Voimavarojen vahvistuminen kasvattaa resilienssiä, jolloin kiireen tuntu vähenee ja hallinnan tunne omasta työstä lisääntyy.
Voimavarojen vahvistuminen kasvattaa resilienssiä, jolloin kiireen tuntu vähenee ja hallinnan tunne omasta työstä lisääntyy.
Opettajat kokivat tulleensa nähdyiksi ja kohdatuiksi dialogissa, mikä vahvistaa hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemusta. Avoin kokemusten jakaminen vertaisten kesken purkaa yksin tekemisen kulttuuria ja vahvistaa kollegiaalista tukea.
Arvojen ja perustehtävän sanoittaminen auttoi kirkastamaan, miksi työtä tehdään. Tämä selkeyttää toimintaa ja päätöksentekoa arjen työssä.
Kokonaisuutena Erätauko edisti opettajien työhyvinvointia, mikä heijastuu myönteisesti koko työyhteisön ilmapiiriin.
Erätauko työhyvinvoinnin mahdollistajana
Työhyvinvointi on laaja-alainen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kokonaisuus. Se rakentuu yksilön voimavarojen, työn vaatimusten ja organisatoristen tekijöiden vuorovaikutuksessa. Työhyvinvointi ilmenee työn merkityksellisyyden ja hallinnan kokemuksena sekä jaksamisen tunteena (Schulte & Vainio, 2010.)
Erätauko-dialogi tukee työhyvinvointia tarjoamalla rakenteen kiireettömälle pysähtymiselle ja yhteiselle reflektiolle. Sen keskeisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ovat:
- Ammatillinen kasvu: Erätauko-dialogi auttaa reflektoimaan asiantuntijuutta, mikä lisää itsemyötätuntoa ja tukee ammatillista kasvua.
- Psykologisen turvallisuuden lisääntyminen: Erätauko-dialogi madaltaa kynnystä avoimeen vuorovaikutukseen ja edistää eettisesti kestävää keskustelukulttuuria.
- Hallinnan tunteen vahvistuminen: Erätauko-dialogi selkeyttää työn rajaamista ja auttaa jäsentämään, mihin työssä voidaan vaikuttaa ja mihin ei. Yhteinen keskustelu vähentää syyllisyyden kokemusta ja vahvistaa toimintakykyä (Erätauko-säätiö, 2023).
- Yhteisöllisyyden vahvistuminen: Kokemusten jakaminen purkaa työn yksinäisyyttä ja vahvistaa vertaistukea.
- Toivon rakentuminen: Erätauko-dialogi luo tilaa toivolle paitsi yksilöllisenä myös yhteisesti jaettuna voimavarana, joka kannattelee työyhteisöä kuormituksen keskellä (Erätauko-säätiö, 2023).
Työyhteisössä kannattaa järjestää säännöllisesti Erätauko-dialogeja vahvistamaan avointa vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja toivoa. Keskusteluille on hyvä varata riittävästi aikaa ja osaavaa fasilitointia, jotta turvallinen ja ei-syyllistävä ilmapiiri mahdollistuu.
Lähteet
Erätauko-säätiö. (i.a.-a). Mikä Erätauko? Saatavilla 12.3.2026 https://www.eratauko.fi/mika-eratauko/
Erätauko-säätiö. (i.a.-b). Keskustelun käsikirjoitus. Saatavilla 12.3.2026 https://www.eratauko.fi/tyokalu/keskustelun-kasikirjoitus/
Erätauko-säätiö. (2023). Työyhteisöjen dialogit – kokemuksia ja käytäntöjä.
Holquist, M. (toim.). (1981). The Dialogic Imagination: Four Essays by M. M. Bakhtin. University of Texas Press.
Keiski, R., Hämäläinen, K., Karhunen, M., Löfström, E., Näreaho, S., Varantola, K., Spoof, S.-K., Tarkiainen, T., Kaila, E., & Aittasalo, M. (toim.). (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023). Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
Krippendorff, K. (2019). Content analysis: An introduction to its methodology (4. p.). SAGE Publications.
Onnismaa, J. (2010). Opettajien työhyvinvointi: Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004–2009. (Raportit ja selvitykset 2010 : 1). Opetushallitus. https://researchportal.helsinki.fi/fi/publications/opettajien-työhyvinvointi-katsaus-opettajien-työhyvinvointitutkim
Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen, I., & Hietajärvi, L. (2022) Opettajien työn imu ja työuupumus koronapandemian aikana. Kasvatus, 53(5), 498–512. https://doi.org/10.33348/kvt.125525
Schulte, P., & Vainio, H. (2010). Well-being at work – overview and perspective. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 36(5), 422–429. https://doi.org/10.5271/sjweh.3076
Sohail, M. M., Baghdady, A., Choi,J., Huynh, H. V., Whetten, K., & Proeschold-Bell, R. J. (2023). Factors influencing teacher wellbeing and burnout in schools: A scoping review. WORK: A Journal of Prevention, Assessment & Rehabilitation, 76(4), 1317–133. https://doi.org/10.3233/wor-220234
Sitra. (i.a.). Erätauko. Saatavilla 8.6.20205 https://www.sitra.fi/eratauko/
Vuokila-Oikkonen, P., Janhonen, S., Saarento, O., & Harri, M. (2002). Storytelling of co-operative team meetings in acute psychiatric care. Journal of Advanced Nursing, 40(2), 189–198. https://doi.org/10.1046/j.1365-2648.2002.02361.x
Övermark, J. (2020). Opettajan työhyvinvointi ja työuupumus: Kirjallisuuskatsaus 2000-luvun tutkimustuloksiin [Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012108734
