TäsmäZekin kehittäminen eteni yhdessä oppien kohti työllistyjän kokonaisvaltaista kohtaamista

TäsmäZekin suurin arvo syntyy asiakkaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa. Työkalu auttaa nostamaan keskusteluun aiheita, jotka olisivat muuten jääneet käsittelemättä, tarkentamaan ammattilaisen käsitystä työllistyjän tilanteesta sekä tekemään näkyväksi piilossa olleita huolia ja vahvuuksia.

Työ- ja toimintakyvyn arviointiin suunnatut digitaaliset työkalut ovat viime vuosina nousseet keskeiseksi osaksi sosiaali- ja terveysalan, kuntoutuksen ja työllistymisen palveluja (Qian-Khoo ym., 2025). Työn murros, palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja työllistyjien toimintakyvyn moninaiset haasteet edellyttävät välineitä, jotka tukevat asiakastyötä ja mahdollistavat palvelutarpeen yksilöllisen arvioinnin, oikea-aikaisesti ja eettisesti kestävällä tavalla.

Alun perin nuorille kehitetystä Zekki-elämäntilannemittarista on kehitetty täsmätyökykyisille suunnattua työkalua (Paananen & Kainulainen, 2025; Toikkanen & Hakkarainen, 2025), jonka digitaalista versiota päästiin pilotoimaan syksyllä 2025.

Täsmätyökykyinen viittaa henkilöön, jolla on jäljellä osa työkyvystään ja halua sekä motivaatiota käyttää sitä (Berghäll, 2023). Heitä on Suomessa arviolta vähintään 65 000 ja jopa 600 000 työikäisellä on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus, joka vaikeuttaa heidän työntekoaan tai työssä pysymistä (Taskinen, 2012).

Miten yhteiskehittäminen eteni?

TäsmäZekin kehittäminen toteutettiin yhteiskehittämisen (Sanders & Stappers, 2008), living lab -toiminnan (Leminen ym., 2012) ja yhteisöllisen oppimisen (Williams ym., 2005) periaatteiden mukaisesti. Nämä viitekehykset korostavat, että teknologia ei ole neutraali väline, vaan yhteisöllisesti muotoutuva ilmiö, jonka toimivuus syntyy käytännön toiminnassa ja vuorovaikutuksessa.

TäsmäZekin digitaalista versiota pilotoitiin kahdessa työhön integroivassa yhteiskunnallisessa yrityksessä, joiden asiakkailla on usein taustalla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja/tai kognitiivisia toimintarajoitteita. Tämän artikkelin aineistona toimii pilottikohteiden työvalmentajien kanssa käydyt keskustelut ja muut yhteiskehittämisessä syntyneet aineistot.

Ensimmäisessä pilottikohteessa tehdään työllistymisen polulla etenemiseen tähtäävää hankemuotoista työtä, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti päihderiippuvuutta sairastavat henkilöt ja mielenterveyskuntoutujat. Toinen pilottikohde tarjoaa mahdollisuuden työkokeiluun ja palkkatuettuun työhön, joihin kuuluu myös henkilökohtaista valmennusta.

Pilotoinnin keskeisenä tavoitteena oli selvittää, millaisia hyötyjä elämäntilannemittari Zekin täsmätyökykyisille kehitetty versio voisi tarjota uudessa kontekstissa. Aiemmasta kokemuksesta tiedettiin, että Zekki toimii herättelijänä oman elämäntilanteen reflektointiin, asiakkaan ja ammattilaisen välisen vuorovaikutuksen rakenteistajana, tiedonsiirron välineenä eri ammattilaisten välillä, vaikuttavuuden mittaamisen ja tiedolla johtamisen työkaluna sekä palveluihin ohjaamisen apuvälineenä.

Pilottiorganisaatiot toimivat elävän laboratorion (Leminen ym., 2012) kaltaisina ympäristöinä: ne mahdollistivat TäsmäZekin testaamisen osana todellisia työ- ja asiakasprosesseja, joissa ammattilaiset saattoivat kokeilla erilaisia työkalun käyttötapoja. Pilotoinnin aikana syntyneitä oivalluksia ja havaintoja käytiin läpi yhdessä keskustellen noin parin viikon välein puolen tunnin käyttäjähaastatteluissa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 12 kappaletta. Lisäksi ennen pilotoinnin aloittamista järjestettiin kaksi työpajaa. Haastatteluiden ja työpajojen litteroinnit toimivat tämän artikkelin aineistona.

Pilotoinnin keskeisenä tavoitteena oli selvittää, millaisia hyötyjä elämäntilannemittari Zekin täsmätyökykyisille kehitetty versio voisi tarjota uudessa kontekstissa.

Ennen syksyn 2025 digitaalisen version pilottia ja työpajoja TäsmäZekin kysymyspatteristoa oli kehitetty yhteistyössä osin samojen ammattilaisten kanssa työpajoissa, ja paperimuotoista versiota oli testattu myös asiakastyössä.

Ajoitus vaatii sensitiivisyyttä ja harkintaa

Yksi keskeisimmistä yhteiskehittämisen teemoista oli etsiä TäsmäZekin käytölle optimaalista ajoitusta asiakkaan palvelupolulla. Tätä teemaa ryhdyttiin pohtimaan ammattilaisten aloitteesta jo ensimmäisistä työpajoista lähtien. Pilotointia edeltävissä työpajoissa ajateltiin, että kyselyn täyttäminen pienenä ”ennakkotehtävänä” ennen ensimmäistä tapaamista voisi tarjota hyödyllisen sysäyksen asiakkaalle oman tilanteensa pohtimiseen.

Käytännössä tämä ajatus osoittautui kuitenkin haastavaksi: asiakkailla ei välttämättä ollut osaamista tai sopivia teknisiä laitteita TäsmäZekin täyttämiseen ja tulosten tallentamiseen itsenäisesti. Asiakkaiden heikot digivalmiudet yllättivät kuten myös se, etteivät kaikki omista esimerkiksi älypuhelinta tai tietokonetta.

Pilotoinnin aikana vahvistui myös ymmärrys siitä, että kokonaiselämäntilannetta kartoittavien vastausten läpikäynti vaatii luottamusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä, mitä ei ole vielä ehtinyt syntymään, jos kysely täytetään etukäteen. Jos ajoitus lyödään lukkoon tiettyyn kohtaan, se saattaa tuntua ammattilaisten mielestä ”päälleliimatulta”.

Lisäksi huomattiin, että koska asiakkaat joutuvat täyttämään lukuisia erilaisia viranomaisten lomakkeita, ei asiakassuhdetta haluttu aloittaa ”taas yhdellä” lomakkeella. TäsmäZekin visuaalisuutta kuitenkin kiiteltiin siitä, ettei se muistuta viranomaisten kanssa asiointiin liittyvästä byrokratiasta.

TäsmäZekin käytön ajoitusta pohdittaessa huomattiin, että on tärkeää ottaa huomioon myös asiakkaan emotionaalinen tila. Kuormittuneisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten kysymyksiä ja vastauksia tulkitaan ja miten palautetta jaksaa ottaa vastaan.

Lopulta tultiin siihen tulokseen, että koska asiakkaiden tarpeet ja elämäntilanteet vaihtelevat suuresti, optimaalisen ajoituksen määrittely vaatii ammattilaiselta sensitiivisyyttä ja tilannesidonnaista harkintaa. Jos asiakas ei ole kovin puheliaalla tuulella, TäsmäZekki toimii dialogin rakenteistajana ja auttaa nostamaan keskusteluun teemoja, joista kysyminen voisi muuten tuntua tungettelevalta. Toisissa tapauksissa TäsmäZekki osoitti hyödyllisyytensä vanhojen asiakkaiden kanssa, jolloin se toi näkyviin uusia teemoja ja vahvuuksia, jotka auttoivat nytkäyttämään suvantovaiheessa olevan etenemisen uuteen suuntaan.

Pilotin aikana opittiin, että palautteen läpikäyminen ammattilaisen kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä vahvistaa TäsmäZekin hyötyjä merkittävästi, ja siksi on olennaista, että organisaation asiakasprosessit mahdollistavat kiireettömän keskustelun ja kohtaamisen.

Kirjallinen palaute koettiin yllättävän vahvasti

Yhteiskehittämisen alun työpajoissa tulosten läpikäynti nähtiin erityisesti rakenteen tuojana asiakkaan ja ammattilaisen väliseen vuorovaikutukseen. TäsmäZekin katsottiin ”herättävän ajatuksia”, ja sen ajateltiin auttavan keskustelun käynnistymisessä.

Pilotoinnin aikana asiakkaan vastauksen perusteella räätälöityjen palautetekstien merkitys yllättäen korostui. Ammattilaiset kertoivat, että teksteillä oli järjestäen tärkeä merkitys asiakkaille; niiden kannustava ja empaattinen sävy koettiin lohdullisena ja validoivana. Oli kuitenkin muutamia tilanteita, joissa palauteteksti ei tavoittanut asiakkaan kokemusta, mikä herätti turhautumista ja ärtymystä. Näissä kohdin tekstejä muokattiin palautteen pohjalta.

Kaiken kaikkiaan tulosten läpikäyminen herätti useissa tapauksissa voimakkaita tunteita, koska monet kysymyksistä käsittelevät herkkiä teemoja ja suhteellisen intiimejä elämän osa-alueita. Erityisesti kysymys luotettujen ystävien määrästä osoittautui monelle vaikeaksi, sillä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet olivat yleisiä. Vaikeiden tunteiden äärellä ammattilaisen empatiakyky ja taito tehdä tilaa tunteille nousivat avainasemaan kuten myös mahdollisuus kiireettömään kohtaamiseen.

Pilotin aikana pohdittiin myös sitä, miten tulosten eli punaisten, keltaisten ja vihreiden pylväsdiagrammien katsominen näyttöruudulta vaikutti asiakkaan ja ammattilaisen väliseen dynamiikkaan. Tulosten visualisointi ja tarkastelu yhdessä konkretisoi ja etäännytti asiakkaan tilanteen tavalla, joka mahdollisti hedelmällisen ja reflektoivan pohdinnan asiakkaan vahvuuksista ja muutostarpeista.

Pilotin edetessä tulosten läpikäynnistä muodostui yhä selkeämmin vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa ammattilainen auttoi asiakasta sanoittamaan, jäsentämään ja suhteuttamaan kokemuksiaan. TäsmäZekin tulokset eivät olleet vain dataa, vaan väline nostaa esiin asiakkaan voimavaroja sekä tukea reflektiota ja toimijuutta.

Tunnesensitiivisyys ja toimijuuden tukeminen korostui työotteessa

Pilotin aikana käsitys TäsmäZekistä kehittyi yksinkertaisesta lomakkeesta vuorovaikutukselliseksi, vaiheittain käytettäväksi työvälineeksi. Ammattilaiset huomasivat, että välineen tuoma hyöty liittyi paljolti siihen, miten ja missä kohtaa asiakkaan polkua TäsmäZekkiä käytettiin. Käyttö vaatii ammattilaiselta reflektiivistä harkintaa, jossa keskiössä on asiakkaan henkilökohtainen prosessi.

Käytön edetessä ammattilaiset alkoivat kiinnittää huomiota siihen, miten voimakkaasti asiakkaat saattoivat reagoida kysymyksiin ja palautteisiin. Ammattilaiset oppivat käsittelemään tulosten läpikäymistä asiakkaan tunnereaktioiden ja tulkintojen kautta. Ammattilaiset oppivat esimerkiksi tunnistamaan, milloin palaute tuntui asiakkaasta ristiriitaiselta ja tarjoamaan tukea, jos tulokset osuivat herkkään kohtaan. Tämä vahvisti työotetta kohti sensitiivisempää ja emotionaalista tilaa huomioivaa työskentelyä, jossa lomake toimi enemmän keskustelun avaajana kuin arviointivälineenä.

Ammattilaiset havaitsivat, että heidän roolinsa ei ollut vain tulosten läpikäyminen, vaan he tulkitsivat ja kontekstualisoivat vastauksia ja auttoivat asiakasta löytämään merkityksiä. Asiakkaat eivät esimerkiksi aina huomanneet lopun palautetta tai osanneet välttämättä arvioida muuttunutta elämäntilannettaan ilman ammattilaisen tukea. Tämä vahvisti käsitystä siitä, että TäsmäZekki toimii parhaiten silloin, kun ammattilainen ohjaa asiakkaan palautteen äärelle, auttaa jäsentämään asiakkaan kokemusta ja liittää vastaukset osaksi laajempaa elämäntilannekeskustelua. Työotteeseen tuli näin lisää fasilitoivaa ja valmentavaa otetta, jossa ammattilainen toimii tulkin ja sparraajan roolissa, ei vain kyselyn teknisenä läpiviejänä.

Pilotin edetessä ammattilaiset alkoivat käyttää työkalua yhä enemmän vahvuuksien ja onnistumisten esiin nostamiseen, ei vain haasteiden kartoittamiseen. Monet keskustelut TäsmäZekin tulosten äärellä paljastivat asiakkaan voimavaroja (esim. perheen tuki, itsetuntoteemat), joita ei pitkään aikaan ollut käsitelty. Tämä muutti työotetta suuntaan, jossa digitaalinen työkalu toimi toivon ja etenemisen rakentajana, ei vain tilanteen kuvaajana. Ammattilaisten työote kehittyi kohti syvempää, asiakaskeskeistä ja tunnesensitiivistä työskentelyä.

Lähteet:

Berghäll, A. (n.d.). Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen? Liikenne- ja viestintäministeriö. https://valtioneuvosto.fi/-//1410829/osatyokykyinen-vai-tasmatyokykyinen- (Haettu 11.12.2025)

Leminen, S., Westerlund, M., & Nyström, A. G. (2012). Living Labs as open-innovation networks. Technology Innovation Management Review, 2(9), 6–11. https://timreview.ca/article/602

Paananen, R., & Kainulainen, S. (2025). Työllistymistä tukeva elämäntilannemittari täsmätyökykyisille. In J. Helminen (Ed.), Osaamiskärjistä suuntaviivoja strategisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2024 (pp. 18–29). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-450-3

Qian-Khoo, J., Barraket, J., Barrelle, K., Scheepers, H., Ward-Christie, L., Saporta, K., & Armstrong, W. (2025). Developing digital impact measurement tools with social enterprises: A situated learning perspective. Social Enterprise Journal. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/sej-03-2024-0055/full/html

Sanders, E. B. N., & Stappers, P. J. (2008). Co-creation and the new landscapes of design. CoDesign, 4(1), 5–18. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15710880701875068

Taskinen, P. (2012). Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta. Hyvinvointikatsaus, 4/2012. Tilastokeskus. https://stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12-10_005.html?s=0

Toikkanen, J., & Hakkarainen, L. (15.12.2025).) TäsmäZekki tunnistaa työllistyjän voimavaratekijät ja tuen tarpeet. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210116990

Williams, R., Stewart, J., & Slack, R. (2005). Social learning in technological innovation: Experimenting with information and communication technologies. Edward Elgar Publishing.

Artikkeli on kirjoitettu osana Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanketta. Hanke on käynnissä vuosina 2023–2027, ja sitä osarahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto plus.

Aineiston analyysissä hyödynnettiin OpenAI:n ChatGPT-mallia (versio 5.1, käytetty 24.11.2025) kehitystyön teemojen luokittelussa. Tekoälyn tuottamat ehdotukset tarkistettiin ja viimeisteltiin tutkijan toimesta.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210116991