Sosiaaliohjaus tarvitsee selkeämmän roolin aikuissosiaalityön kokonaisuudessa

Aikuissosiaaliohjauksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan hyvinvointia, toimintakykyä ja voimavaroja siten, että hän pärjää arjessaan ja elämässään. Asiakkaat ovat kokeneet saaneensa tarvitsemansa tuen aikuissosiaaliohjauksen ammattilaisilta. Kuvausta aikuissosiaaliohjauksen sisällöstä ja työkäytännöistä on kuitenkin kirkastettava.

Sosiaaliohjaus on tärkeä työmuoto aikuisten sosiaalipalveluissa. Muun muassa etsivän työn, sosiaalineuvonnan, aikuissosiaalityön sekä sosiaalisen kuntoutuksen piirissä toteutetaan sosiaaliohjausta. (Helminen, 2022, s. 89–108.)

Hyvinvointialueiden nettisivujen perusteella aikuissosiaaliohjauksen lähtökohtana on asiakkaan kokonaistilanteen ja palvelutarpeiden kartoittaminen. Palvelut suunnitellaan palvelutarpeiden arvioinnin perusteella. Asiakas hyötyy sosiaaliohjauksesta, kun hän tarvitsee neuvontaa, ohjausta ja tukea esimerkiksi taloudelliseen pärjäämiseen, asumiseen, arjessa selviytymiseen, päihteiden käytön hallintaan, rahapelaamisen rajaamiseen, opiskelu- tai työpaikan etsimiseen tai erilaisiin elämän muutostilanteisiin, kuten parisuhteen päättymisestä johtuvin asioiden ratkaisemiseen. (Keski-Suomen hyvinvointialue, i.a.; Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.; Vantaa-Keravan hyvinvointialue, i.a.; Varsinais-Suomen hyvinvointialue, i.a.)

Aikuissosiaaliohjaus on asiakkaan neuvomista, ohjaamista ja tukemista erilaisissa elämäntilanteissa. Asiakkaan ohjaus tarvitsemiinsa palveluihin sisältyy sosiaaliohjaukseen. Koska asiakkaiden elämäntilanteet voivat olla monisyisiä, olennaista on sosiaaliohjauksen ja esimerkiksi asumispalvelujen, Kansaneläkelaitoksen, terveydenhuollon ja työllisyyden edistämisen palvelujen yhteistyö. (Emt.) Aikuisten parissa työskentelevien sosiaaliohjaajien näkemysten mukaan eri toimijatahojen, kuten sosiaalitoimen ja Kansaneläkelaitoksen välisessä yhteistyössä on ilmennyt kuitenkin kehittämistarpeita (Ahonen ym., 2019; Mäkelä & Tervanen, 2017).

Hyvinvointialueiden nettisivuilla kerrotaan melko samalla tavalla aikuissosiaaliohjauksesta. Aikuissosiaaliohjauksella pyritään lisäämään asiakkaan hyvinvointia, toimikykyä ja voimavaroja. Aikuissosiaaliohjauksessa keskeistä on asiakkaan palvelutarpeiden arviointi, asiakas- ja palvelusuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arvioiminen sekä asiakkaan neuvominen, ohjaaminen ja tukeminen. Olennaista on myös eri tahojen kanssa tehtävä yhteistyö. (Helminen, 2022, s. 103–108; Näkki, 2016; Pekkarinen & Kuusela, 2024, s. 61.)

Aikuissosiaaliohjaus AMK- ja YAMK-opinnäytetöiden tutkimuskohteena

Aikuissosiaaliohjauksessa on vaativuudeltaan erilaisia sosiaaliohjauksen työtehtäviä. Sen piirissä työskentelee sekä sosiaaliohjaajia, erityissosiaaliohjaajia että johtavia sosiaaliohjaajia. (Helminen, 2022, s. 26, s. 198.) Aikuissosiaaliohjauksen tarjoamat työmahdollisuudet ovat innostaneet sekä sosionomi AMK- että YAMK-tutkinto-opiskelijoita tekemään opinnäytetyönsä aikuissosiaaliohjauksesta.

Aikuissosiaaliohjauksesta tehdyt AMK- ja YAMK-opinnäytetyöt käsittelevät tavallisesti aikuissosiaalityön yhteydessä tehtävän sosiaaliohjauksen sisältöjä ja työkäytäntöjä. Tutkimuksen kohteena on ollut myös aikuisten parissa työskentelevien sosiaaliohjaajien työtyytyväisyys. Tässä artikkelissa kuvataan opinnäytetöiden tutkimustuloksia.

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaus on suunnitelmallista ja tavoitteellista

Aikuissosiaalityössä sosiaaliohjaus on asiakkaiden elämäntilanteiden selvittämistä (Rintala, 2021). Asiakkaan ja työntekijän keskinäistä työskentelyä kuvaa arvostus ja kunnioitus, kohtaaminen sekä kuunteleminen. Työskentelyprosessille lähtökohdan antaa asiakkaan kanssa tehtävä tilannearvio. Sen perusteella aloitetaan tavoitteiden ja palveluiden sekä tukimuotojen hahmottelu asiakkaan elämäntilanteen kohdentamiseksi. (Taari, 2010; Wennonen, 2014.)

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja työskentelee ihmisten kanssa, jotka ovat kohdanneet arjen ja elämän hallinnassa ongelmia. Ohjauksen ja tuen tarve, jolla ihmisten itsenäistä selviytymistä arjessa ja elämässä voidaan vahvistaa, on yksilöllinen. Ihmiset, joiden kanssa sosiaaliohjaaja työskentelee, tarvitsevat tavallisesti konkreettista ohjausta ja tukea arjessa selviytymisessä. Ohjauksen ja tuen tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Olennaista sosiaaliohjauksessa on myös ihmisen osallisuuden kokemuksen lisääminen. (Huhtala, 2014.)

Asiakassuunnitelma luo perustan aikuissosiaalityön sosiaaliohjaukselle.

Asiakassuunnitelma luo perustan aikuissosiaalityön sosiaaliohjaukselle. Suunnitelman laatimisen tulee tapahtua asiakaslähtöisesti. Suunnitelma selkeyttää asiakastyöprosessin toteutusta. (Kiuru, 2009.) Sosiaaliohjaukseen kuuluu asiakkaan jatkuva palvelutarpeiden arviointi ja neuvonta sekä ohjaus (Matikainen & Saarela, 2013). Asiakasta neuvotaan ja ohjataan muun muassa palvelujen käytössä. Sosiaaliohjauksen tulee tukea asiakasta niin kauan, että hän selviää itsenäisesti. (Rintala, 2021.)

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksen toteutuksen tulee perustua asiakaan yksilölliseen huomioon ottamiseen (Linnaluoto, 2020). Sosiaaliohjaus tulee räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan, jolloin sekä asiakkaan arjessa selviytymisen lujittaminen että voimavarojen lisääminen mahdollistuvat (Rintala, 2021). Palvelujen ja tuen tarpeet tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti. Sosiaaliohjaus on psykososiaalisen tuen tarjoamista asiakkaalle: hänen psyykkiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointinsa vahvistamista (Taari, 2010).

Vuorovaikutus ja motivointi olennaista aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksessa

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajan työ on asiakastyötä (Sirén, 2010). Sosiaaliohjaajan asiakastyön osaaminen on käytännönläheistä. Kohtaamisen, läsnäolon, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot ovat olennaisia sosiaaliohjaajan asiakastyön osaamisessa. Lisäksi sosiaaliohjaaja tarvitsee asiakastyössä vahvoja neuvottelu- ja ohjaustaitoja. (Hietavuori & Saarela, 2024; Hiltunen, 2018; Huhtala, 2014.)

Asiakkaan aito kohtaaminen ja läsnäolo asiakastyötilanteissa edistävät asiakastyölle asetettujen, asiakasta eteenpäin kantavien tavoitteiden saavuttamista (Keskitalo, 2023). Kohtaamisen ja läsnäolon laatuun tulee kiinnittää huomiota myös sosiaaliohjauksen toteutuessa digitaalisin yhteyksin (Korpela & Korhonen, 2017). Tavoitteiden saavuttamista edistää myös sosiaaliohjaajan taito kannustaa asiakasta ja lujittaa hänen motivaatiotaan tavoitteiden mukaisessa etenemisessä. Lisäksi tavoitteiden saavuttamista tukee sosiaaliohjaajan taito työskennellä ratkaisukeskeisesti. (Takala, 2023.)

Asiakkaat tyytyväisiä aikuissosiaalityön sosiaaliohjaukseen

Sosiaaliohjaus on merkityksellinen palvelu asiakkaiden kokemuksen mukaan. Asiakkaat ovat kokeneet saaneensa sosiaaliohjaajalta tarvitsemaansa ohjausta ja tukea arjessa selviytymiseen. Pitkäjänteinen työskentely on auttanut asiakkaita etenemään elämässään. Asiakkaan kunnioittava kohtaaminen, asiakasta osallistava vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde sekä asiakkaiden tarpeiden ja voimavarojen huomioon ottaminen edistävät asiakkaan ja sosiaaliohjaajan yhteistä työskentelyä. (Heinimäki, 2023.)

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksen nuorten asiakkaiden kokemus on, että heitä on kuunneltu ja että vuorovaikutus sosiaaliohjaajan kanssa on ollut toimivaa. Heidän kokemuksensa mukaan sosiaaliohjaaja on tukenut heitä vaikeassa elämäntilanteessa. Nuoret ovat kokeneet saaneensa elämäänsä hallinnan tunteen ja päässeensä elämässään eteenpäin. (Siltakorpi, 2021.)

Sosiaaliohjaus on tukenut aikuissosiaalityön asiakkaiden kokemuksen mukaan heitä onnistuneen muutosprosessin toteutuksessa. Erityisesti yksilölähtöinen ohjaus on edistänyt muutoksen toteutuksessa (Siltakorpi, 2021). Asiakkaiden kokemus on, että sosiaaliohjaus on tukenut heitä päivärytmin ja arjen säännöllisyyden rakentamisessa. He ovat saanet sosiaaliohjauksesta tukea myös arkipäivän asioiden hoitamiseen. Lisäksi sosiaaliohjaus on tukenut heitä muun muassa taloudellisen tasapainon, päihteiden käytön hallinnan ja mielen hyvinvoinnin saavuttamisessa sekä opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien kartoittamisessa. (Linnaluoto, 2020; Malinen & Mähönen, 2009; Siltakorpi, 2021.)

Sosiaaliohjaajien työtyytyväisyyteen vaikuttaa moni asia

Asiakkaiden tavoin aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajat ovat melko tyytyväisiä työhönsä. He kokevat työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi (Nuutinen, 2024). Sosiaaliohjaajien työtyytyväisyyteen vaikuttaa esihenkilön johtamistyyli ja työn sisältö sekä kuormittavuus, erityisesti asiakasmäärä. Myös työyhteisön toimivuus vaikuttaa työtyytyväisyyteen, kuten myös palkka ja uralla etenemisen mahdollisuudet. (Ahlstedt ym., 2009; Ikäläinen ym., 2022; Nuutinen, 2024.)

Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtäväkuvasta on käyty keskustelua yli vuosikymmenen ajan. Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän tehtäväkuvia on pidetty keskenään sekavina ja rajauksiltaan keskeneräisinä (Heino, 2024; Matikainen & Saarela, 2013; Sirén, 2010). Sosiaaliohjaajien näkemyksen mukaan tehtäväkuvien kehittäminen edistäisi asiakkaiden palvelujen ja tuen tarpeisiin vastaamista oikea-aikaisesti ja suunnitelmallisesti. (Heino, 2014.) Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän tehtäväkuvat ovat erilaiset, ja eroista tulee kertoa selkeämmin tehtäväkuvissa (Hietavuori & Saarela, 2024).

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksesta on luotava selkeä kuvaus

Aikuisten parissa tehtävää sosiaaliohjaus – aikuissosiaaliohjausta – ei tunnisteta eikä tunnusteta riittävän hyvin työmuotona (Ikäläinen ym., 2022). Tästä syystä aikuisasiakkaita ei kenties ohjata myöskään riittävästi sosiaaliohjauksen piiriin. (Rintala, 2021.)  Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajien työn julkisuuskuvaa tulee kirkastaa ja tietoa siitä, tulee olla enemmän saatavilla (Ahonen ym., 2019).

Tavallista on, että esimerkiksi hyvinvointialueen nettisivulla on tietoja aikuissosiaalityöstä, jonka piirissä työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia (esim. Helsinki, i.a.; Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, i.a.). Tyypillistä on myös se, että hyvinvointialue kuvaa verkkosivullaan työikäisten aikuisten sosiaalityön- ja ohjauksen kokonaisuutta (esim. Etelä-Savon hyvinvointialue, i.a.; Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.). Vain muutamien hyvinvointialueiden verkkosivullaan kerrotaan aikuisten parissa tehtävästä sosiaaliohjauksesta itsenäisenä palveluna ja työmuotona (Keski-Suomen hyvinvointialue, i.a.; Vantaa-Keravan hyvinvointialue, i.a.; Varsinais-Suomen hyvinvointialue, i.a.). Hyvinvointialueiden tulee kertoa nettisivuillaan perusteellisemmin aikuissosiaaliohjauksesta.

Lähteet

Ahlstedt, M., Jones, R., & Sivonen, A-M. (2009). Työtyytyväisyys Espoon keskuksen aikuissosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkökulmasta [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200908314210

Ahonen, P., Huovinen, T., & Kainulainen, A. (2019). Uudistuva sosiaaliohjaus [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101119862

Etelä-Savon hyvinvointialue. (i.a.). Työikäisten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Saatavilla 9.1.2026 https://etelasavonha.fi/palvelut/tyoikaisten-sosiaalipalvelut/tyoikaisten-sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus/aikuistensosiaalipalvelut/

Heinimäki, J. (2023). Työikäisten sosiaalipalveluasiakkaiden sosiaaliohjaus [Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320949

Heino, A. (2014). Sosiaaliohjaajien arvioita tehtävärakenneuudistuksen vaikutuksista asiakkaiden saamaan palveluun Vantaan aikuissosiaalityössä [Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229465

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

Helsingin kaupunki. (i.a.). Nuorten sosiaalityö. Saatavilla 9.1.2026 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-ja-taloudellinen-tuki/aikuissosiaalityo/nuorten-sosiaalityo

Hietavuori, T., & Saarela, J. (2024). Erityissosiaaliohjaaja paikkaansa etsimässä, Erityissosiaali- ohjauksen (YAMK) ja sosiaalityön maisterikoulutuksen asiantuntijuuden erot YAMK-opiskelijoiden kokemana [Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060922433

Hiltunen, M. (2018). Vuorovaikutus ja sille annetut merkityksen sosiaaliohjauksen asiakastyössä [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124526

Huhtala, L. (2014). Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaus Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymässä sosiaaliohjaajien kuvaamana [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042803

Ikäläinen, M., Kuhlberg, P., Mäläskä, S., & Timoskainen, P. (2022). Sosionomin (AMK) rooli, tehtävät ja työnkuva Tampereen kaupungin aikuissosiaalityössä [Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411596

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue. (i.a.). Aikuissosiaalityö. Saatavilla 9.1.2026 https://soite.fi/palvelut-ja-yhteys/aikuisten-sosiaalipalvelut/aikuissosiaalityo-ja-toimeentulotuki/aikuissosiaalityo/

Keski-Suomen hyvinvointialue. (i.a.). Sosiaaliohjaus. Saatavilla 9.1.2026 https://www.hyvaks.fi/palvelumme/sosiaaliohjaus

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. (i.a.). Sosiaaliohjaus ja sosiaalityö työikäisille. Saatavilla 9.1.2026 https://www.keusote.fi/palvelut/sosiaalipalvelut/sosiaaliohjaus-ja-sosiaalityo-tyoikaisille/

Keskitalo, R. (2023) Lean-mallin vaikuttavuus sosiaaliohjauksen tavoitteiden savuttamisessa [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301291760

Kiuru, T. (2009). Sosiaaliohjauksen asiakassuunnitelmat, Sosiaaliohjaushanke Vantaalla [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911195686

Korpela, J., & Korhonen, V. (2017). Näkemyksiä videovälitteisyydestä Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421391

Linnaluoto, K. (2020). ”Olisin luovuttanut ilman sosiaaliohjaaja”, Aikuissosiaalityön asiakkaiden onnistuneet muutosprosessit ja sosiaaliohjauksen merkitys niissä [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102921747

Länsi-uudenmaan hyvinvointialue. (i.a.). Aikuissosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Saatavilla 9.1.2026 https://www.luvn.fi/fi/palvelut/sosiaalipalvelut/aikuissosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus

Malinen, E., & Mähönen, J. (2009). Asiakkaiden kokemuksia Vantaan kaupungin Sosiaaliohjauksen mahdollisuudet aikuissosiaalityössä -hankkeessa [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909164568

Matikainen, V., & Saarela, J. (2013). Sosiaaliohjaus osana sosiaalityötä [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920530

Mäkelä, H. & Tervanen, N. (2017). Sosiaaliohjaajien kokemuksia perustoimeentulotuen siirrosta Kelalle [Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061113231

Nuutinen, J. (2024). Aikuissosiaalityön veto- ja pitovoima sosiaaliohjaajoen kokemana [Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120934099

Näkki, P. (2016). Sosiaaliohjauksen lähtökohdat aikuissosiaalityössä. Julkaisussa J. Helminen (toim.), Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä (s. 100–114). Edita.

Pekkarinen, A., & Kuusela, M. (2024). Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen selvitys. Pirkanmaan hyvinvointialue. Saatavilla 22.12.2025 https://pirha.cloudnc.fi/download/noname/%7B9313fef7-c6d4-47d4-979b-cae7b474e0db%7D/52043

Pirkanmaan hyvinvointialue. (i.a.). Sosiaalityö- ja ohjaus. Saatavilla 9.1.2026 https://www.pirha.fi/palvelut/sosiaalipalvelut/tyoikaisten-sosiaalipalvelut/sosiaalityo-ja-ohjaus

Rintala, M. (2021). Sosiaaliohjauksen prosessi Turun aikuissosiaalityön yksikössä [Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021070616761

Saarinen, K. (2021). ”Elämässä eteenpäin”, Nuorten kokemuksia Rauman aikuissosiaalityön yksilösosiaaliohjauksesta [Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107987

Sirén, S. (2010). Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välinen työnjako sosiaaliasemilla Helsingin sosiaalivirastossa, Sosiaaliohjaajien näkökulma [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003012640

Taari, T. (2010). Voimaantumista tukeva työote Sosiaaliohjaus-hankkeessa [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415412

Takala, V. (2023) Taloudellisen hyvinvoinnin vahvistaminen sosiaaliohjauksen keinoin, Asiakasmateriaali ohjausprosessin tueksi [Opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082324894

Vantaa-Keravan hyvinvointialue. (i.a.). Aikuisten sosiaaliohjaus. Saatavilla 9.1.2026 https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/aikuisten-sosiaaliohjaus#tab-introduction

Varsinais-Suomen hyvinvointialue. (i.a.) Sosiaaliohjaus, työikäiset. Saatavilla 9.1.2026 https://www.varha.fi/fi/palveluhakemisto/sosiaaliohjaus-tyoikaiset

Wennonen, J. (2014). Asiakastuntemuksen prosessien kehittäminen aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksessa [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu].