Sosiaaliohjaus edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista

Vammaispalvelulaki uudistui vuonna 2025 ja vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia. Sosiaaliohjaajilla on keskeinen rooli siinä, että oikeudet toteutuvat käytännössä vammaisen henkilön arjessa, asumisessa ja osallisuudessa.

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan tammikuussa 2025. Lain tavoitteena on edistää vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja yhteiskuntaan osallistumista. Sen tavoitteena on myös tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Lisäksi laki pyrkii turvaamaan vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen vastaavat, riittävät ja laadukkaat palvelut. (L 675/2023 1. §; Sosiaali- ja terveysministeriö [STM], i.a.-a.)

Vammaispalvelulain valmistelu kesti usean vuoden ajan. Sen taustalla vaikutti vuoden 2016 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Yleissopimus velvoittaa Suomea huolehtimaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta (STM, i.a.-b).

Yleissopimuksen toteutumista varmistaa kansallinen toimeenpano-ohjelma 2023–2027 (STM, 2024). Toimeenpano-ohjelman olennainen osa on vammaispalvelulain tavoitteiden seuraaminen. Tarkastelussa ovat muun muassa vammaisten henkilöiden oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä palvelujen saatavuus ja kustannuskehitys (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL], 2026).

Vammaispalvelulain toimeenpanosta kerättiin seurantatietoa ensimmäisen kerran kesäkuussa 2025 puoli vuotta lain käyttöönoton jälkeen. Hyvinvointialueilla työskentelevien mukaan vammaispalvelulaki on vahvistanut vammaisten oikeuksien toteutumista. Palvelujen taloudelliset resurssit ovat kuitenkin riittämättömät, eikä henkilöstöä ole tarpeeksi. (Nurmi-Koikkalainen ym., 2025.) Hyvinvointialueilla koetaan, että valtion vammaispalvelujen järjestämiseen kohdentama rahoitus ei vastaa todellista tarvetta (Lepistö, 2026).

Vammaispalveluissa tarvitaan osaavia sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön ammattilaisia

Vammaispalveluissa työskentelee sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön ammattilaisia sekä muun muassa lähihoitajia (Kivimäki, 2019).

Vuonna 2025 hyvinvointialueilla oli vaikeuksia löytää päteviä sosiaalityöntekijöitä vammaispalvelujen avoimiin tehtäviin. Sen sijaan sosiaaliohjaajien paikkojen täytössä oli onnistuttu paremmin. (Nurmi-Koikkalainen ym., 2025, s. 5–6.)

Osaavan henkilöstön rekrytointi sosiaalialan tehtäviin on helpottunut vuoden 2025 jälkeen. Osaavaa henkilöstöä on saatavissa. (Työ- ja elinkeinoministeriö ym., i.a.-a, i.a.-b.) Tämä auttaa myös vammaispalvelujen sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön tehtävien täyttämisessä.

Vammaispalveluissa on panostettu mahdollisuuksiin rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tietoisuutta vammaispalvelujen työtehtävistä on parannettu tiedotuksen keinoin. Esimerkiksi vuosina 2023–2026 Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeessa on kehitetty keinoja, joilla saadaan vahvistettua vammaistyön veto- ja pitovoimaa. Diakonia-ammattikorkeakoulu on yksi hankkeen toteuttajista.

Vammaispalveluissa sosiaaliohjaus ja sosiaalityö muodostavat palvelukokonaisuuden

Hyvinvointialueiden vammaispalvelujen nettisivuilla sosiaaliohjaus ja sosiaalityö esitetään yleensä yhtenä palvelujen kokonaisuutena (esim. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, i.a.; Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, 2025; Lapin hyvinvointialue, i.a.). Asiakastyötä tehdään usein moniammatillisessa tiimissä, jossa työskentelee sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. (Satakunnan hyvinvointialue, i.a.; Pohjois-Savon hyvinvointialue, i.a.)

Vammaispalveluissa sosiaaliohjaus perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn palvelutarpeiden arvioon ja asiakassuunnitelmaan.

Sosiaaliohjauksen ammattilainen on tavallisesti suorittanut sosiaalialalle soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon. Vammaispalveluissa sosiaaliohjaaja voi työskennellä muun muassa palveluohjuksessa, asumisen tuen tehtävissä tai päivä- ja työtoiminnassa. (Helminen, 2022, s. 24–26.)

Vammaispalveluissa sosiaaliohjaus perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn palvelutarpeiden arvioon ja asiakassuunnitelmaan. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa asiakkaan asumisen, liikkumisen ja erityisen osallisuuden tuen tarpeet. (Lapin hyvinvointialue, i.a.; Pohjois-Savon hyvinvointialue, i.a.; Satakunnan hyvinvointialue, i.a.)

Erityinen osallisuuden tuki on vammaispalvelulain mukainen palvelu. Sen tarkoituksena on auttaa vammaista henkilöä osallistumaan vapaa-ajan toimintaan ja sosiaalisiin tilanteisiin toisen henkilön tuella. (L 675/2023 12. §, 13. §; Satakunnan hyvinvointialue, i.a.)

Sosiaaliohjaus vammaisten henkilöiden asumispalveluissa

Kehitysvammaisten henkilöiden parissa tehtävässä työssä on pitkään ollut tavoitteena, että he voisivat asua tavallisilla asuinalueilla ja tavallisissa asunnoissa. Laitoshoitoa on pyritty vähentämään. Nykyinen asumispalvelurakenne ei kuitenkaan mahdollista riittävästi yksilöllisiä ja monimuotoisia asumisratkaisuja. Asumispalvelurakenteen lisäksi on kehitettävä kotiin saatavaa apua ja tukea. (Miettinen ym., 2025.)

Sosiaaliohjaaja voi työskennellä asumisen tuen tehtävissä esimerkiksi asumisyksikössä. Tavallisempaa kuitenkin on, että hän tekee kotikäyntejä asiakkaiden omiin koteihin. (Helminen, 2022, s. 145.) Sosiaaliohjaaja neuvoo ja ohjaa asiakasta asumisen lisäksi muun muassa talouden suunnittelussa, palvelujen hakemisessa ja arjen hallinnassa. Hän pyrkii lisäämään asiakkaan itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. (Helsingin kaupunki, i.a.)

Marjamaa (2024) tutki YAMK-opinnäytetyössään sosiaaliohjaajien kokemuksia työhyvinvoinnista vammaisten kotiin vietävässä sosiaaliohjauksessa. Opinnäytetyön mukaan sosiaaliohjaajat kokevat työnsä merkitykselliseksi mutta toivovat parannuksia muun muassa työoloihin ja esihenkilön antamaan tukeen. (Marjamaa, 2024.)

Vammaisen henkilön itsenäistä asumista omassa kodissa voidaan tukea myös liikkumista tukevilla palveluilla, joihin vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus (Liikkumisen tuki, 2025). Liikkumisen tuki on esimerkki vammaispalvelujen tarkkarajaisemmasta sosiaaliohjauksen tehtävästä. Haaksiluoto (2025) on laatinut YAMK-opinnäytetyönään kuvaukset liikkumista tukevien palvelujen asiakasprosessista ja palvelusta vastaavan sosiaaliohjaajan työnkuvasta.

Vammaisten henkilöiden oikeudet ovat sosiaaliohjauksen lähtökohta

Vammaispalveluissa sosiaaliohjaus on asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa tehtävää työtä. Sosiaaliohjaaja pyrkii räätälöimään asiakkaalle yksilöllisiä palveluratkaisuja sekä edistämään asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. (Helminen, 2022, s, 151–152; Kolkka ym., 2016.)

Vammaispalvelujen ammattilaisten mukaan vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen ja osallistumismahdollisuudet palveluprosessiin ovat vahvistuneet vammaispalvelulain voimaantulon jälkeen (Nurmi-Koikkalainen ym., 2025, s. 3). Vammaiset ihmiset voivat kuitenkin edelleen kohdata laaja-alaista eriarvoisuutta arjessaan (Katsui ym., 2023).

Työskentely vammaispalvelujen sosiaaliohjauksessa edellyttää ymmärrystä vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sosiaaliohjaajan tehtävä on aktiivisesti seurata ja edistää itsemääräämisoikeuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista vammaisten henkilöiden arjessa.

Lähteet

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue. (i.a.). Vammaispalvelun sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Saatavilla 26.2.2026 https://www.hyvaep.fi/palvelu/vammaispalvelun-sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus/

Haaksiluoto, K. (2025). Asiakasprosessin ja sosiaaliohjaajan työnkuvan kehittäminen liikkumista tukevissa palveluissa [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032269

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

Helsingin kaupunki. (i.a.). Asumispalveluiden sosiaaliohjaus. Saatavilla 17.2.2026 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/vammaispalvelut/asuminen/asumispalveluiden-sosiaaliohjaus

Katsui, H., Mietola, R., Laitinen, M., Honkasilta, J., & Ritvaniemi, A. (2023). Epävarmuutta ja vaihtelevaa osallisuutta: Selvitys ihmisoikeuksien toteutumisesta vammaisten henkilöiden arjessa. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta. http://hdl.handle.net/10138/568669

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. (19.6.2025). Vammaissosiaalityö ja -ohjaus. https://www.keusote.fi/palvelut/vammaiset-henkilot/vammaissosiaalityo-ja-ohjaus/

Kivimäki, S. (3.12.2019). Lähihoitaja on vammaistyössä paljon vartija. SuPer-lehti. https://www.superlehti.fi/tyoelama/vammaistyossa-lahihoitaja-saa-kayttaa-osaamistaan-laajasti/

Kolkka, M., Salminen, M., & Varis, A. (2016). Vammaisten ihmisten elämää ja palveluita tarinoina. Teoksessa J. Helminen (toim.), Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä (s. 177–196). Edita.

L 675/2023. Vammaispalvelulaki 14.4.2023/675. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/675

Lapin hyvinvointialue. (i.a.). Vammaisten sosiaalityö ja -ohjaus. Saatavilla 26.2.2026 https://lapha.fi/vammaisten-sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus

Lepistö, J. (23.2.2026). Sotejohtaja tylyttää hallitusta: ”Ongelman aiheuttaja ei ole vastuussa mistään”. MTV Uutiset. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sotejohtaja-tylyttaa-hallitusta-ongelman-aiheuttaja-ei-ole-vastuussa-mistaan/9298086

Liikkumisen tuki. (24.4.2025). Teoksessa Vammaispalvelujen käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/liikkumisen-tuki

Marjamaa, S. (2024). Sosiaaliohjaajien kokemuksia työhyvinvoinnista vammaisten kotiin vietävässä sosiaaliohjauksessa [Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229399

Miettinen, S., Rieppo, S., Hintsala, S., & Vesala, H. (2025). Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen ja monimuotoisen asumisen kehittäminen. (Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:36). Ympäristöministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-750-6

Nurmi-Koikkalainen, P., Korhonen, M., Hömppi, P., & Gissler, M. (2025). Vammaispalveluiden tunnelmia kesäkuussa 2025 – puoli vuotta uuden lain voimaantulosta. (Tutkimusta tiiviisti 41/2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-608-0

Pohjois-Savon hyvinvointialue. (i.a.). Vammaispalvelukeskusten palvelut. Saatavilla 26.2.2026 https://pshyvinvointialue.fi/vammaispalvelukeskusten-palvelut

Satakunnan hyvinvointialue. (i.a.). Vammaispalvelujen sosiaalityö. Saatavilla 26.2.2026 https://satakunnanhyvinvointialue.fi/palvelut/vammaispalvelut/vammaispalvelujen-sosiaalityo/

Sosiaali- ja terveysministeriö. (10.12.2024). Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2023–2027. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:31). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8462-2

Sosiaali- ja terveysministeriö. (i.a.-a). Vammaispalvelulain uudistaminen. Saatavilla 26.2.2026 https://stm.fi/vammaispalvelulaki

Sosiaali- ja terveysministeriö. (i.a.-b). YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja. Saatavilla 26.2.2026 https://stm.fi/yk-n-vammaisyleissopimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (3.2.2026). Vammaispalvelujen seuranta -hanke. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaispalvelujen-seuranta-hanke

Työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus, & Elinvoimakeskus. (i.a.-a). Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. Työvoimabarometri. Saatavilla 26.2.2026 https://tyovoimabarometri.fi/ammatti?ammatti=af4e8eab-1d38-4ddb-bbe6-de788e9fd10d

Työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus, & Elinvoimakeskus. (i.a.-b). Sosiaalityön erityisasiantuntijat. Työvoimabarometri. Saatavilla 26.2.2026 https://tyovoimabarometri.fi/ammatti?ammatti=ecb8e901-d94b-40bb-a6cd-c5b1673b0776

Kirjoittajat

Jari Helminen

Yliopettaja, sosiaalinen kestävyys, sosiaaliset innovaatiot ja vaikuttavat hyvinvointipalvelut

Jari Helminen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi