Sosiaaliohjauksella edistetään maahanmuuttajien kotoutumista

Suomi on vastaanottanut viime vuosina kasvavan määrän ulkomailta muuttaneita, mikä on lisännyt kotoutumispalvelujen tarvetta. Sosiaaliohjauksella voidaan tukea maahanmuuttajia asettumaan uuteen asuinmaahan ja edistää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa.

Suomi on kulttuurisesti aiempaa moninaisempi. Esimerkiksi vuonna 2024 Suomeen muutti noin 64 000 henkilöä. Samana vuonna Suomessa asui noin 624 000 ulkomaalaistaustaista, mikä on 11,1 prosenttia väestöstä. (Tilastokeskus, i.a.)

Ulkomaalaistaustainen väestö on keskittynyt Suomessa pääkaupunkiseudulle. Suurin vieraskielisten osuus Suomen kunnista on Vantaalla. Sen väestöstä 24,8 prosenttia on vieraskielisiä. Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia asuu kuitenkin Helsingissä, jossa heitä on noin 142 000. Joka viides helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen. (Tilastokeskus, 2025.)

Nämä luvut näkyvät myös arjessa: aikaisempaa useampi suomalainen on tekemisissä kulttuurisen moninaisuuden kanssa arkisissa kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa. Tästä puhutaan myös arjen monikulttuurisuutena.

Erityisesti monille nuorille monikulttuurisuus on arkipäiväinen ja luonteva osa elämää (Ohlsson, 2018). Vuonna 2022 esi- ja perusopetuksen oppilaista joka kymmenes oli ulkomaalaistaustainen. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijoista puolestaan noin 13 prosenttia  oli ulkomaalaistaustaisia. (Tilastokeskus, 2024.)

Tässä artikkelissa tarkastellaan kotoutumista ja maahanmuuttajien parissa tehtävää sosiaaliohjausta. Artikkelissa hyödynnetään sosionomiopiskelijoiden aiheesta tekemiä AMK- ja YAMK-opinnäytetöitä.

Kotoutumispalvelut Suomessa

Viime vuosina maahanmuutto on herättänyt paljon poliittisesti sävyttynyttä keskustelua eri medioissa. Keskustelun aiheet ulottuvat maahanmuuttajien toimeentulosta, koulutuksesta ja kulttuuriperinteen ylläpitämisestä aina kotoutumisen järjestämiseen. Esillä ovat myös yhteiskunnan ja yksilön vastuut kotoutumisprosessissa. (Esim. Elhaimer & Joki, 2025; Purra & Rantanen, 2025; Saarikoski, 2025; Salonen, 2025.)

Kotoutuminen on maahanmuuttajan yksilöllinen prosessi, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Kotoutunut ihminen kokee olevansa osa yhteiskuntaa, hänen toimeentulonsa on järjestynyt ja hänellä on tarvittavat tiedot, taidot ja toimintakyky pärjätäkseen uudessa asuinmaassaan. (Kotoutuminen.fi, i.a.-a; Väestöliitto, i.a.)

Uusi kotoutumislaki (L 682/2023) tuli voimaan vuoden 2025 alussa samaan aikaan julkisten työ- ja elinkeinopalvelujen uudistuksen kanssa (Työ- ja elinkeinoministeriö, i.a.). Lain mukaan kunnilla on ensisijainen vastuu kotoutumisesta. Työvoiman ulkopuolella olevan kotoutujan palvelut järjestää kunta, mutta työnhakijana olevan kotoutujan palvelut järjestää kunnan tai useamman kunnan yhteinen työllisyysalue. (L 681/2023; Kotoutuminen.fi, i.a.-b.)

Myös hyvinvointialueilla on kotoutumista edistäviä palveluja, jotka on suunnattu Suomeen muuttaneille ja heidän perheilleen kotoutumisen alkuvaiheessa. Palveluja käyttävät eritoten pakolaistaustaiset ja turvapaikanhakijat mutta myös Suomessa ilman virallista oleskeluoikeutta olevat paperittomat henkilöt. Hyvinvointialueella voi olla monikielinen sosiaalityön ja -ohjauksen tiimi, joka neuvoo ja ohjaa maahanmuuttajia muun muassa asumiseen, raha-asioihin, perhetilanteeseen ja arjen sujumiseen liittyvissä asioissa. (Etelä-Savon hyvinvointialue, i.a.; Kanta-Hämeen hyvinvointialue, i.a.; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.; Pirkanmaan hyvinvointialue, 2026; Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, i.a.)

Kotoutumisen parissa työskentelee sosiaaliohjauksen ammattilaisia

Suomeen muuttaneiden parissa työskentelevät sosiaalityöntekijät tekevät kotouttavaa sosiaalityötä ja rakenteellista ihmisoikeustyötä (Jäppinen, 2023, s. 51–52). Maahanmuuttajien parissa työskentelee myös sosiaaliohjauksen ammattilaisia. He työskentelevät maahanmuuttajien kanssa muun muassa vastaanottopalveluissa, erilaisissa neuvonta- ja ohjauspalveluissa sekä kotoutumispalveluissa. Sosiaaliohjauksella edistetään maahanmuuttajan asettumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuetaan toimivan arjen rakentamisessa. (Helminen, 2022, s. 135–144.)

Sosiaaliohjaaja tutustuttaa maahanmuuttajaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen palvelujärjestelmiin.

Sosiaaliohjaajan tekemää kotouttavaa työtä on tarkasteltu sekä AMK- että YAMK-opinnäytetöissä. Niissä on kuvattu sosiaaliohjauksen sisältöjä ja tavoitteita sekä kehitetty työvälineitä esimerkiksi sosiaalityöhön, jota tehdään kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden parissa.

Opinnäytetöiden perusteella ohjaus, neuvonta ja tuki ovat keskeisiä maahanmuuttajapalvelujen sosiaaliohjauksen työmuotoja (Tomson & Piironen, 2013). Olennaista on myös maahanmuuttajan osallistumismahdollisuuksien ja osallisuuden kokemuksen lisääminen (Kaljonen & Matinheikki-Kokko, 2011). Lisäksi tärkeää on eri toimijoiden välinen yhteistyö (Guya, 2016).

Sosiaaliohjaaja tutustuttaa maahanmuuttajaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen palvelujärjestelmiin. Hän selvittää asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeita, neuvoo sopiviin palveluihin hakeutumisessa ja ohjaa niiden käytössä. Sosiaaliohjaaja auttaa esimerkiksi asunnon, koulutuspaikan, työn ja vapaa-ajan aktiviteettien löytämisessä. (Helminen, 2022, s. 134–144.)

Maahanmuuttajien parissa työskentelevällä sosiaaliohjaajalla on oltava syvällinen ymmärrys siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa yksilön, perheen ja yhteisön elämään (Anis, 2017, s. 327–330). Työssä tarvitaan myös globaalien ilmiöiden tuntemusta ja kulttuurisensitiivisyyttä (Katisko, 2016). Lisäksi sosiaaliohjaajalla on oltava ymmärrystä asiakkaan kieli- ja kulttuuritaustasta, monipuolista ammatillista osaamista, ongelmanratkaisukykyä sekä valmiuksia verkostotyöhön (Hyttinen & Tapper, 2024).

Sosiaaliohjauksen ammattilaisia tarvitaan kotoutumisen edistämisessä

Sosiaaliohjauksen ammattilaiset ovat tavallisesti suorittaneet sosionomi (AMK) -tutkinnon. He ovat perehtyneet opinnoissaan muun muassa kulttuuriseen moninaisuuteen, kulttuurisensitiiviseen työotteeseen, psykososiaaliseen tukeen, sosiaaliohjauksen työmenetelmiin, palveluohjaukseen sekä verkostotyöhön (Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto, 2023).

Kotoutumista edistävän lain (L 681/2023) tavoitteena on edistää maahanmuuttajan työllisyyttä, osaamista ja työelämävalmiuksia, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä hyvinvointia. Laki edellyttää monialaista yhteistyötä ja maahanmuuttajan yksilöllisen elämäntilanteen huomioimista kotoutumisessa. (L 681/2023 1. §, 16. §.) Sosiaaliohjauksen ammattilaisten osaaminen vastaa juuri näihin tavoitteisiin.

Lähteet

Anis, M. (2017). Maahanmuuttaja ja sosiaalityö. Teoksessa A. Kananoja, M. Lähteinen, & P. Marjamäki (toim.), Sosiaalityön käsikirja (s. 323–330). Tietosanoma.

Elhaimer, A., & Joki, N. (6.9.2025). Valtio leikkaa kotoutumisen tukea – kunnissa maahanmuuttajista on vaikea säästää. Yle. https://yle.fi/a/74-20181279

Etelä-Savon hyvinvointialue. (i.a.). Kotoutumisen edistäminen ja maahanmuutto. Saatavilla 3.2.2026 https://etelasavonha.fi/palvelut/sosiaalipalvelut/tyoikaisten-sosiaalipalvelut/kotoutumisen-edistaminen-ja-maahanmuutto/

Guya, D. (2016). Maahanmuuttajanuorten kotoutuminen: Vaasan kaupungin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä kotoutumistyöstä maahanmuuttajanuorten parissa. [Opinnäytetyö, Vaasan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517422

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

Hyttinen, A. & Tapper, P. (2024). Sosiaaliohjaajan roolikartta ammatillisessa tukihenkilötyössä maahanmuuttajaerityisyys huomioiden. [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320244

Jäppinen, M. (2023). Sosiaalityö tänään. Teoksessa J. Linner Matikka, & T. Hipp (toim.), Traumainformoitu työote (s. 48–56). PS-kustannus.

Kaljonen. P., & Matinheikki-Kokko, K. (toim.). (2011). Osallistava monikulttuurinen sosiaaliohjaus. (TAITO-työelämäkirjat). Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5797-45-9

Kanta-Hämeen hyvinvointialue. (i.a.). Palvelut maahanmuuttajille. Saatavilla 19.3.2026 https://omahame.fi/fi/palvelut-maahanmuuttajille

Katisko, M. (2016). Sosiaaliohjaus – kulttuurisensitiivisyyttä ja globaalien ilmiöiden tunnistamista. Teoksessa J. Helminen (toim.), Sosiaaliohjaus – lähtökohdat ja käytännöt (s. 199–208). Edita.

Kotoutuminen.fi. (i.a.-a). Kotoutuminen ja pakolaisten vastaanotto. Saatavilla 19.3.2026 https://kotoutuminen.fi/kotoutuminen-ja-pakolaisten-vastaanotto

Kotoutuminen.fi. (i.a.-b). Työvoimaviranomaisen palvelut. Saatavilla 19.3.2026 https://kotoutuminen.fi/te-toimiston-palvelut

L 681/2023. Laki kotoutumisen edistämisestä 14.4.2023/681. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/681

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. (i.a.). Kotoutumista tukeva sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Saatavilla 3.2.2026 https://www.luvn.fi/fi/palvelut/sosiaalipalvelujen-neuvonta/kotoutumisen-tuki/kotoutumista-tukeva-sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus

Ohlsson, P. (2018). Kaikki vähä erilaisii. Yläkoulun sosiaaliset suhteet. Gaudeamus.

Pirkanmaan hyvinvointialue. (19.3.2026). Kotoutumista edistävä sosiaalityö ja -ohjaus. https://www.pirha.fi/palvelut/sosiaalipalvelut/tyoikaisten-sosiaalipalvelut/kotoutumista-edistava-sosiaalityo-ja-ohjaus

Purra, R., & Rantanen, M. (23.8.2025). Purra ja Rantanen: Maahanmuuttaja on itse vastuussa kotoutumisestaan. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011447226.html

Saarikoski, S. (14.8.2025). Muslimien tasa-arvoa puolustetaan valikoivasti. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011428772.html

Salonen, A. (24.8.2025). Kotoutuminen ei voi olla vain yksilön vastuulla. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011448049.html

Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto. (20.4.2023). Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/04/SOSIAALIALAN-AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN-KOMPETENSSIT-2023.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö. (i.a.). TE-palvelut 2024 -uudistus. Saatavilla 3.2.2026 https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus

Tilastokeskus. (i.a.). Maahanmuuttajat ja kotoutuminen. Saatavilla 3.2.2026 https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/maahanmuuttajat-ja-kotoutuminen

Tilastokeskus. (4.4.2025). Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana. https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1jg8tr20lco07vwvoif9s6i

Tilastokeskus. (6.3.2024). Yhä useampi opiskelija oli ulkomaalaistaustainen vuonna 2022. https://stat.fi/fi/julkaisu/clr7pmvhj14t20cumlxlaf626

Tomson, N., & Piironen, M. (2013). Sosiaaliohjaus kotoutumisen edistämisessä. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy [Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025827

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. (i.a.). Kotoutumista tukeva sosiaaliohjaus ja sosiaalityö. Saatavilla 3.2.2026 https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/kotoutumista-tukeva-sosiaaliohjaus-ja-sosiaalityo

Väestöliittö. (i.a.). Mitä kotoutumisella tarkoitetaan? Saatavilla 19.3.2026 https://www.vaestoliitto.fi/maahanmuuttajat/kotoutuminen/mita-kotoutumisella-tarkoitetaan/

Kirjoittajat

Jari Helminen

Yliopettaja, sosiaalinen kestävyys, sosiaaliset innovaatiot ja vaikuttavat hyvinvointipalvelut

Jari Helminen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi