Osana viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opetussuunnitelmatyötä Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) selvitettiin, mitä puhevammaisten tulkit ja muut puhevammaisten tulkkausalaa tuntevat ammattilaiset ajattelevat puhevammaisten tulkkauksen alasta, alalla vaadittavista kompetensseista, tulevista kehityssuunnista ja koulutuksen roolista alan kehityksessä. Saaduilla tuloksilla ja muulla sidosryhmäyhteistyöllä on ollut vaikutusta Diakin uuteen puhevammaisten tulkkauksen koulutuspolkuun sekä rakenteellisella että toteutussuunnitelmien tasolla.
Puhevammaisten tulkkauspalvelua on järjestetty Suomessa vuodesta 1994 alkaen (Heiskanen, 2000, s. 29–30; Roisko ym., 2018, s.12). Aluksi tulkkauspalvelun järjestäminen oli kuntien vastuulla, kunnes laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista (L133/2010) siirsi järjestämisvastuun Kelalle vuonna 2010 (Roisko ym., 2018, s.12). Puhevammaisten tulkin koulutus, ammatti ja alaan liittyvä tutkimus ovat Suomessa kuitenkin suhteellisen tuoreita ilmiöitä, ja puhevammaisen tulkin työhön kuuluu osa-alueita, jotka eivät ole vielä täysin vakiintuneita ja hakevat muotoaan.
Puhevammaisten tulkin työkenttä ja asiakaskunta ovat monimuotoisia
Puhevammaisten tulkin työkenttä ei rajoitu vain viranomaistilanteisiin, vaan puhevammaisten tulkki tekee työtä kaikilla elämän osa-alueilla. Oikeus tulkkaukseen perustuu lakiin (L133/2010), jonka mukaan puhevammaisilla henkilöllä, jotka tarvitsevat tulkkausta vamman vuoksi, on oikeus tulkkauspalveluun.
Palvelun käyttäjällä tulee olla jokin toimiva kommunikointikeino ja hänen tulee pystyä ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla. Tulkkauspalvelun käyttö on puhevammaiselle henkilölle maksutonta ja tulkin voi tilata esimerkiksi lääkärikäyntiä, juhlia, harrastukseen osallistumista tai opiskelua varten. Tulkkauspalvelua voi käyttää myös lyhyen tekstin tulkkaamiseen, ja tulkin voikin tilata myös esimerkiksi lomakkeiden täyttämistä, niiden sisältöjen selventämistä tai postin lukemista varten (Kela, 2024a, s. 7–8). Tulkin työhön voi sisältyä myös pienimuotoista kommunikaatiomateriaalin valmistusta (Kela, 2024b, s. 107). Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu tulkkauspalvelun järjestäminen asiakkaan käyttämillä yksilöllisillä kommunikaatiomenetelmillä (Kela, 2024b, s.10).
Puhevammaisten tulkin asiakaskunnan kommunikoinnin keinot, toimintaympäristöt, taustat ja tarpeet tulkkaukselle ovat hyvin moninaiset. Puhevamma ei ole itsenäinen diagnoosi, vaan usein henkilön kommunikointia vaikeuttaa jokin muu sairaus tai vamma. Kommunikointia voi vaikeuttaa esimerkiksi afasia, aivovamma, autismi, CP-oireyhtymä, etenevä neurologinen lihassairaus, kehitysvamma tai kehityksellinen kielihäiriö.
Osa puhevammaisesta henkilöistä kommunikoi puheella, mutta puhe voi olla epäselvää, hidasta tai siinä voi esiintyä virheellisiä sanavalintoja. Puheen lisäksi kommunikointikeinona voivat olla erilaiset puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot, kuten kuvakansio, tukiviittomat, piirtäminen, kirjoittaminen tai erilaiset kommunikointisovellukset (Kela, i.a.). Puhevamma vaikuttaa myös sosiaaliseen toimintakykyyn, ja puhevammaisella henkilöllä voi olla rajoitteita vuorovaikutukseen osallistumisessa, puheen tuotossa tai ymmärtämisessä, lukemisessa tai kirjoittamisessa (Kehitysvammaliitto, 2023).
Tarkkaa tietoa puhevammaisten henkilöiden määrästä Suomessa ei ole, ja aiemmin järjestöt ja asiantuntijat ovat arvioineet lukumääräksi noin 65 000 henkilöä (Roisko ym., 2018). Arvion on sittemmin todettu olevan reilusti alakanttiin, ja WHO:n kansainvälisiin laskelmiin suhteutettuna puhevammaisten määrän voidaan arvioida olevan Suomessa vähintään 120 000 henkilöä (Kehitysvammaliitto, 2023). Oikeus vammaisten tulkkauspalveluun on maaliskuussa 2025 ollut 2068 puhevammaisella, ja heistä vain 27,2 prosenttia on käyttänyt palvelua maaliskuun 2025 aikana (Kelasto, 2025).
Puhevammaisten tulkkausalan järjestäytymistä on tapahtunut 2000-luvun aikana. Suomen Puhevammaisten tulkit ry (SPT) perustettiin vuonna 2006 (SPT, 2025a) ja Puhevammaisten Vertaistukiyhdistys ry (Puhva) vuonna 2020 (Puhva, i.a.). Lisäksi perustettiin vuonna 2022 Puhevammaisten asiain neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen 16 erillistä toimijaa (Saarilahti, 2024). Vuosittain järjestettävän Puhevammaisten viikon suunnittelussa on mukana useiden eri vamma- ja asiakasryhmien etujärjestöjen lisäksi SPT sekä vammaisperheitä edustava yhdistys. Puhevammaisten viikon aikana myös lukuisat muut toimijat jakavat tietoa puhevammaisuudesta ja järjestävät tapahtumia (Puhevammaisten viikko, 2025).
Tietoa puhevammaisten tulkkauksesta tai tulkilta vaadittavista taidoista on vähäisesti
Puhevammaisten tulkkauksen tutkimuksen tarve on erittäin suuri. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikoinnin keinot ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pidempään, mutta puhevammaisten tulkkausta on alettu tutkia vasta hiljattain. Useassa maassa puhevammaisten henkilöiden kommunikointia tukee esimerkiksi avustaja tai muu lähipiiriin kuuluva henkilö, ja puhevammaisten tulkkauspalvelu näin laajana, lakiin perustuvana subjektiivisena oikeutena, on maailmanlaajuisestikin tarkastellen ainutlaatuinen.
Puhevammaisten tulkkauksen tutkimuksen suuntauksia voi hahmottaa viime vuosina tehtyjen tutkimusten sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta. Kansallisella tasolla on tehty YAMK-tasoisia opinnäytetöitä muun muassa eettisyyteen (esim. Kirjonen & Manunen 2022) ja tulkkauksen laatuun (Joutsia, 2018) liittyen.
Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikoinnin keinot ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pidempään, mutta puhevammaisten tulkkausta on alettu tutkia vasta hiljattain.
Kansainvälisessä tutkimuksessa tulkin roolia ja tulkkauksen laatua käsitellään lähinnä Larssonin ja Thorén-Jönssonin (2007) tutkimuksessa, ja Cromnow ym. (2024) ovat tutkineet puhevammaisten tulkin toimintaa puhelintulkkaustilanteissa. Puhevammaisten tulkkausta käsittelevässä kirjassa käsitellään alan ilmiöitä (Segler-Heikkilä ja Vik, 2022).
Verkkotyöpajasta tukea opetussuunnitelmatyöhön
Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkauksen lehtorit järjestivät huhtikuussa 2025 Suomen puhevammaisten tulkit ry:n järjestämien koulutuspäivien yhteydessä puhevammaisten tulkkaukseen liittyvän työpajan (SPT, 2025b). Työpaja järjestettiin osana viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opetussuunnitelmien uudistustyötä.
Työpajan aikana osallistujat vastasivat puhevammaisten tulkkauksen alan tulevaisuuteen, kehitykseen, termistöön, koulutuksen sisältöihin sekä ammatillisiin kompetensseihin liittyvään verkkokyselyyn. Suomen puhevammaisten tulkit ry lähetti sähköpostitse linkin työskentelyalueelle 257 jäsenelleen, ja hieman ennen kyselyn sulkeutumista samoille henkilöille lähetettiin muistutusviesti. Kyselyyn vastasi 33 henkilöä, joista valtaosa vastasi työpajaan koulutuspäivänä osallistuessaan, mutta kyselyyn vastattiin myös varsinaisen ohjatun työpajan ulkopuolella.
Työpajatyöskentelyn kautta tulleen aineiston avulla kartoitettiin puhevammaisten tulkkauksen alan ammattilaisten näkemyksiä puhevammaisten tulkin työstä yleisellä tasolla sekä erityisesti heidän näkemyksiään alaan liittyvästä koulutuksesta, kompetensseista ja käsitteistöstä nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin tuomaan esiin näitä vielä vakiintumattomia osa-alueita, syventämään ymmärrystä niiden kehityssuunnista ja herättämään keskustelua niiden kehittämisestä ja vakiinnuttamisesta.
Alan tämänhetkistä tilannetta ja tulevaisuutta käsiteltiin kolmen erillisen teeman kautta, jotka olivat alan terminologia, alan tulevaisuuden kehityssuunnat sekä alalla vaadittavat kompetenssit. Koulutuksen rooli liitettiin osaksi sekä kehityssuuntia että kompetensseja koskevia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Aineisto järjestettiin terminologian, alan kehityksen ja koulutuksen sisältöjen sekä ammatillisen kompetenssin teemojen alle.
Terminologiaan ja puhevammaisten tulkin ammattikompetenssiin liittyvissä tutkimusosioissa hyödynnettiin vastausten tarkastelussa yllä mainitun aineiston lisäksi vertailukohteena myös puhevammaisten tulkkikoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkkoaineistoa (Diak, 2025; Humak, 2025; Gradia, 2025; Livia, 2025; Riveria, 2025) sekä laki- ja asetustekstejä. Tutkimusmenetelmä on rajallinen siinä mielessä, että vastaajat ovat voineet saada vaikutteita toisistaan yhteisen tapaamisen aikana. Lisäksi kysymyksiä on voitu ymmärtää monella tavalla, mikä on voinut vaikuttaa vastausten oikeellisuuteen. Myös kyselyn luoneet henkilöt olivat vastaushetkellä paikalla, mikä on voinut vaikuttaa paikalla olleiden kyselyvastauksiin.
Kyselyn tuloksiin voi tutustua artikkelisarjan muissa osissa, joissa käsitellään kyselyn tuloksia teemoittain. Puhevammaisten tulkkauksen tulevaisuutta koskevan tiedon kerääminen ja yhteinen pohtiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme proaktiivisesti kehittää alan koulutusta, vahvistaa vielä muotoutumassa olevaa ammatillista perustaa ja varmistaa, että asiakkaiden oikeus yhdenvertaiseen vuorovaikutukseen toteutuu laadukkaasti myös tulevaisuuden muuttuvissa toimintaympäristöissä.
Lähteet
Cromnow, M., Samuelsson, C., Danielsson, H., & Plejert, C. (2024). Understanding Facilitator Interventions in the Swedish Service ”Taltjänst”: A Comparative Analysis of Support Strategies for Communicative Disorders. https://www.researchgate.net/publication/381861169_Understanding_Facilitator_Interventions_in_the_Swedish_Service_Taltjanst_A_Comparative_Analysis_of_Support_Strategies_for_Communicative_Disorders
Diak. (2025). Opiskele kielen, kommunikaation ja tulkkauksen asiantuntijaksi. Saatavilla 16.5.2025 https://www.diak.fi/hakeminen/koulutukset/amk/tulkki-viittomakieli-tulkkaus/
Gradia. (2025). Puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkinto. Saatavilla 26.3.2026 https://www.gradia.fi/puhevammaisten-tulkkauksen-erikoisammattitutkinto/l17873
Heiskanen, M-L. (2000). Vaikeasti kuulovammaisten tulkkikeskukset. Teoksessa P. Topo, M.-L., Heiskanen, A., Rautavaara, K., Hannikainen-Ingman, K., Saarikalle, K. & Tiilikainen, R. (toim.) Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut. Vammaispalvelulain toteutuminen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) raportteja 255. 29–38.
Humak. (2025). Tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen osaajaksi monimuotokoulutuksessa. Saatavilla 26.3.2026 https://www.humak.fi/koulutus/tulkki-amk-kommunikaatio-ohjaus/
Joutsia, K. (2018). Puhevammaisten asiakkaiden näkemyksiä tulkkaukseen vaikuttavista keskeisistä laatutekijöistä. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813245
Kehitysvammaliitto. (8.3.2023). Puhevammaisten ihmisten lukumäärä selvitettävä. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kehitysvammaliitto.fi/puhevammaisten-ihmisten-lukumaara-selvitettava/
Kela. (i.a.) Liite. Asiakastietolomake. Puhevammainen asiakas. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kela.fi/benefit-forms/TU11.pdf
Kela. (2024a). Opas vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun käyttöön. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kela.fi/documents/d/guest/opas-teksti-suomi
Kela. (2024b). Palvelukuvaus. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kela.fi/documents/d/guest/palvelukuvaus-sopimuskaudelle2025-2026
Kelasto. (2025). Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut ja palvelun käyttäjät. Saatavilla 26.3.2026 https://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT206AL
Kirjonen, S., & Manunen, O. (2022). Katseenkestävää tulkkausta: vinkkejä ja työkaluja puhevammaisten tulkkien eettiseen työskentelyyn. [Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu.] https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201111193
L133/2010. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/133
Larsson, I., & Thorén-Jönsson, A-L. (2007). The Swedish speech interpretation service: An exploratory study of a new communication support provided to people with aphasia. https://doi.org/10.1080/07434610601180026
Livia. (2025). Puhevammaisten tulkki, puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkinto. Saatavilla 26.3.2026 https://www.livia.fi/koulutustarjonta/puhevammaisten-tulkkauksen-erikoisammattitutkinto-180-osp/
Puhva. (i.a.). Puhevammaisten Vertaistukiyhdistys ry. Saatavilla 26.3.2026 https://puhva.yhdistysavain.fi/
Puhevammaisten viikko. Saatavilla 26.3.2026 https://puhevammaistenviikko.fi/
Riveria. (2025). Puhevammaisten tulkki. Saatavilla 26.3.2026 https://riveria.fi/koulutus/puhevammaisten-tulkki/
Roisko, E., Vesala H., & Ylitalo, J. (2018). Myönnetty, ei käytetty. Selvitys puhevammaisten tulkkauspalvelun haasteista ja mahdollisuuksista vuosina 2011–2014. Työpapereita 143/2018. Helsinki: Kela. Saatavilla 26.3.2026 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238142
Saarilahti, J. (11.3.2024). Edistetään yhdessä puhevammaisten ihmisten oikeutta kommunikointiin. Saatavilla 26.3.2026 https://tikonen.fi/aiheet/puhevammaisuus/edistetaan-yhdessa-puhevammaisten-ihmisten-oikeutta-kommunikointiin/
Segler-Heikkilä, L., & Vik, G-V. (toim.) (2022). Kun puhe tuottaa vaikeuksia- Tulkkausalan ammattilaiset ja asiakaslähtöiset apuvälineet puhevammaisen henkilön tukena. (Diak Työelämä 30). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-416-9
SPT. (2025a). Tietoa meistä. Saatavilla 26.3.2026 https://www.puhevammaistentulkit.fi/tietoa-meista/
SPT. (2025b). Tulkkipäivien ohjelma. Saatavilla 26.3.2026 https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid01Ef2nW3PTsprWsXfEYZfbgeWHtdgxPZCRXRbk1vknU34SSdCP5ZrKvg3vsBRhEUcl&id=100064370422154
