Keväällä 2025 Suomen Puhevammaisten Tulkit ry järjesti Tulkkipäivät, joiden yhteydessä toteutettiin puhevammaisten tulkkauksen tulevaisuutta koskeva verkkotyöpaja. Työpajassa käsiteltiin puhevammaisten tulkkauksen tulevaisuuden näkymiä vuodelle 2045. Sen yhteydessä 33 puhevammaisten tulkkauksen asiantuntijaa vastasi alan tulevaisuutta koskevaan kyselyyn, joka sisälsi myös alan käsitteistön liittyviä kysymyksiä. Tässä artikkelissa käsitellään puhevammaisten tulkkien käyttämää käsitteistöä ja työpajan tuloksia käsitteistön osalta.
Kyselyn yhtenä tavoitteena oli selvittää käsitteistöön liittyviä käytänteitä nyt ja ennusteita vuodelle 2045. Tutkimuksessa keskityttiin kolmeen teemaan: ammattinimikkeisiin, AAC:hen (Augmentative and Alternative Communication) sekä ohjaukseen ja opetukseen liittyviin ilmauksiin. Monivalintakysymyksessä selvitettiin, uskovatko vastaajat nykyisen ammattinimikkeen säilyvän samana myös 20 vuoden kuluttua. Lisäksi vastaajia pyydettiin kahdessa avoimessa kysymyksessä nimeämään nykyinen ammattinimike sekä arvioimaan, mikä nimike voisi olla käytössä vuonna 2045. AAC-käsitteistöä kartoitettiin kahdella avoimella kysymyksellä: ensimmäisessä vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä ilmauksia he käyttävät vuonna 2025 (esimerkiksi kommunikointikeinot tai kommunikaatiomenetelmät), ja toisessa heiltä kysyttiin ennustetta siitä, mitä he mahdollisesti käyttäisivät vuonna 2045. Myös ohjauksen ja opetuksen ilmauksiin liittyvässä kysymyksessä tiedusteltiin käytössä olevia ilmauksia sekä syitä ja perusteluita niiden käytölle. Toisessa avoimessa kysymyksessä pyydettiin vastaajan ottavan kantaa siihen, mikä ilmaus voisi olla käytössä vuonna 2045.
Ammattinimikkeet murroksessa
AMK-koulutuksen saaneen henkilön ammattinimike on tällä hetkellä tulkki (AMK), tulkkaus ja kommunikaatio-ohjaus (Humak, 2026) tai tulkki (AMK), puhevammaisten tulkkaus (Diak, 2026). Ammattioppilaitoksissa suoritetun EAT:n tutkintonimike on puhevammaisten tulkki (Gradia, i.a.; Livia, i.a; Riveria, 2023). Virallisten ammattinimikkeiden olemassaolo ei kuitenkaan takaa sitä, että niitä käytettäisiin johdonmukaisesti tai samalla tavalla eri yhteyksissä.
Nykyisen ammattinimikkeensä ilmoitti yhteensä 32 henkilöä. Heistä 22 käytti nimikettä puhevammaisten tulkki ja neljä nimikettä puhetulkki. Kuusi vastaajaa ilmoitti jonkin muun ammattinimikkeen. Puhevammaisten tulkki on tällä hetkellä yleisimmin käytetty nimike, mutta tuloksista käy ilmi, että ammattinimikkeiden käyttö on hajanaista eikä yhtä vakiintunutta nimikettä ole. Puhevammaisten tulkin ja puhetulkin lisäksi käytettiin seuraavia nimikkeitä: AAC-tulkki, kommunikaatio- ja selkotulkki, tulkki, kommunikaatiotulkki sekä tulkki. Yksi vastaaja kertoi käyttävänsä kahta ammattinimikettä, puhevammaisten tulkki ja puhetulkki. Tämä hajanaisuus osoittaa, että virallisten nimikkeiden olemassaolo ei automaattisesti tarkoita niiden yhdenmukaista käyttöä arjessa.
Huomionarvoista on, että lähes kaikissa ilmoitetuissa ammattinimikkeissä esiintyy sana tulkki, ja vain yhdessä käytetään ohjaaja. Ammattinimikkeiden moninaisuus saattaa liittyä siihen, että eri kouluttajat käyttävät eri nimikkeitä, ja puhevammaisten tulkiksi kouluttautunut voi työskennellä monenlaisissa tehtävissä. Ammattinimikkeen tulevaisuutta koskevaan kysymykseen vastasi 32 henkilöä. Heistä 23 uskoi nimikkeen muuttuvan, kuusi arvioi sen pysyvän samana, ja kolme ei osannut sanoa.
Tämä viittaa siihen, että vastaajat ennakoivat alan kehittyvän ja muuttuvan tulevina vuosikymmeninä. Vuodelle 2045 ennustettiin yhteensä 34 erilaista ammattinimikettä. 23 vastaajaa arvioi, että tulkki säilyy osana nimikettä myös tulevaisuudessa. Tämä on selvästi pienempi määrä verrattuna nykytilanteeseen, jossa 31 vastaajaa ilmoitti nimikkeeseensä sisältyvän sanan tulkki. Sen sijaan 11 vastaajaa ennusti, että tulevaisuuden nimikkeissä käytetään jotakin muuta ilmaisua, kuten asiantuntija. Tämä ero saattaa heijastaa käsitystä siitä, että työnkuva, tehtävät ja ammattilaisen rooli muuttuvat tulevaisuudessa. Yksi vastaaja perusteli näkemyksensä toteamalla, että tulkki antaa monille väärän kuvan ammattikunnasta. Ennustuksissa mainitut vaihtoehdot on esitetty taulukossa 1. Nimikkeet on järjestetty taulukoihin esiintyvyysjärjestyksessä. Yksittäiset vastaukset ovat taulukossa aakkosjärjestyksessä.
Taulukko 1. Ennusteet vuonna 2045 käytössä oleville ammattinimikkeille.
| Ilmauksen tulkki sisältävä ammattinimike (n=23) | Ilmauksen asiantuntija sisältävä ammattinimike (n=6) | Muita ilmauksia sisältävät ammattinimikkeet (n=5) |
|---|---|---|
| puhetulkki (n=9) | kommunikaation asiantuntija (n=2) | kommunikaation ohjaaja (n=2) |
| kommunikaatiotulkki (n=4) | kielellisen saavutettavuuden asiantuntija (n=1) | kommunikaation ammattilainen (n=1) |
| kommunikoinnin tulkki (n=3) | kommunikoinnin asiantuntija (n=1) | kommunikaation mahdollistaja (n=1) |
| AAC-tulkki (n=2) | monipuolisen sanallisen kanssakäymisen mahdollistava asiantuntija (n=1) | mahdollistaja (n=1) |
| puhevammaisten tulkki (n=2) | teknologia-avusteisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin asiantuntija (n=1) | |
| kommunikaatio- ja selkotulkki (n=1) | ||
| puhe- ja selkotulkki (n=1) | ||
| tulkki (n=1) |
Vastauksista käy ilmi, että nimike puhevammaisten tulkki ennustetaan poistuvan käytöstä: vain kaksi 32 vastaajasta uskoo sen olevan käytössä vielä vuonna 2045. Sen sijaan vastauksissa korostuvat sanat kommunikointi, kommunikaatio ja vuorovaikutus, joita esiintyy eri yhdistelmissä yhteensä kymmenen kertaa. Näitä ilmauksia sisältäviä ammattinimikkeitä ennustettiin yhteensä 16, eli hieman alle puolet vastaajista arvioi, että jokin näistä käsitteistä sisältyy tulevaisuuden ammattinimikkeeseen. Joissakin vastauksissa ennakoitiin myös etuliitteiden, kuten puhe- ja selko-, käyttöä. Esimerkiksi puhe-etuliitteen suosio näkyy siinä, että yhdeksän vastaajaa ennusti tulevaksi nimikkeekseen puhetulkin, kun nykyhetkellä tätä nimikettä käyttää vain neljä vastaajaa.
Vastauksista voi päätellä, että työn sisällön kannalta keskeiset elementit – kuten kommunikointi ja vuorovaikutus – halutaan nostaa näkyviin myös ammattinimikkeessä. Tämä suunta korostuu erityisesti vastauksissa, joissa ennustettiin tulevaksi nimikkeeksi esimerkiksi mahdollistaja. Teknologia mainittiin ammattinimikkeessä vain yhdessä ennustuksessa. Vastaukset heijastavat myös haastetta löytää nimike, joka olisi sekä sisällöllisesti täsmällinen että ytimekäs. Yhteenvetona voidaan todeta, että painopiste on siirtymässä pois vammalähtöisyydestä kohti vuorovaikutuksen ja osallisuuden edistämistä – sitä, mitä ammatissa konkreettisesti tehdään.
Menetelmistä virtuaalitiloihin
Vastaajat käyttivät hyvin erilaisia ilmauksia kuvatessaan, mitä he hyödyntävät työssään vuorovaikutuksen edistämiseksi. Yhteensä saatiin 34 vastausta, jotka on koottu taulukkoon 2. Samalle asialle löytyi 15 erilaista nimitystä. Menetelmät esiintyi vastauksissa useammin kuin keinot, mikä viittaa siihen, että viestintää hahmotetaan järjestelmällisenä ja suunniteltuna toimintana (ks. Kielitoimiston sanakirja, 2024a). Keino käytti vajaa kolmasosa vastaajista. Sanassa korostuu tilannesidonnaisuus ja se, että tiettyä toimenpidettä, ratkaisukeinoa tai menettelyä hyödynnetään vuorovaikutuksen edistämiseksi, joka voi olla tilanteen mukaan hyvin erilainen (ks. Kielitoimiston sanakirja, 2024b).
Taulukko 2. Menetelmät, keinot ja apuvälineet käyttö.
| Menetelmät sisältävä nimitys (n=19) | Keinot sisältävä nimitys (n=10) | Menetelmät ja keinot sisältävä nimitys (n=2) | Välineet sisältävä nimitys (n=3) |
|---|---|---|---|
| kommunikaatio-menetelmät (n=10) | kommunikaatiokeinot (n=3) | kommunikaatio-keinot ja -menetelmät (n=1) | kommunikaation apuvälineet (n=1) |
| kommunikointi-menetelmät (n=3) | kommunikointikeinot (n=3) | kommunikointikeinot ja -menetelmät (n=1) | kommunikoinnin apuvälineet (n=1) |
| menetelmät (n=2) | kommunikaatio- ja vuorovaikutuskeinot (n=1) | kommunikointi-välineet (n=1) | |
| kommunikoinnin tukimenetelmät (n=1) | AAC-keinot (n=1) | ||
| puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät (n=1) | keinot (n=1) |
Tällä hetkellä AAC tai puhetta tukevat ja korvaavat on vastaajien keskuudessa käytössä melko vähän, mikä saattaa viitata siihen, ettei AAC tai sen suomennosta koeta käyttökelpoisena tai tarkoituksenmukaisena. Sen sijaan käsitteistössä korostuvat sanat kommunikaatio ja kommunikointi. Kielitoimiston sanakirjan (2024c) mukaan sanassa kommunikaatio korostuu järjestelmällisyys ja tapa, kun taas sanassa kommunikointi viestinnän prosessiluonne (Kielitoimiston sanakirja, 2024d). Etuliitettä kommunikaatio käyttää hieman alle puolet vastaajista, mikä viittaa siihen, että he painottavat viestinnän järjestelmällisyyttä ja tapaa, jolla viestintä tapahtuu. Etuliitettä kommunikointi käyttää kymmenen vastaajaa, eli selvästi vähemmän. Tässä ilmauksessa korostuu viestinnän prosessiluonne – tiedon, ajatusten ja tunteiden aktiivinen vaihto vuorovaikutuksessa.
Vuodelle 2045 annettiin yhteensä 41 ennustusta käytettävistä ilmauksista. Ennusteet ovat moninaisia, ja niissä näkyy sekä teknologian vaikutus että se, ettei tulevasta käsitteistöstä ole yksimielisyyttä. Kaikki ennustetut ilmaukset on kerätty taulukkoon 3.
Taulukko 3. Ennusteet vuodelle 2045.
| Menetelmät sisältävä nimitys (n=11) | Keinot sisältävä nimitys (n=13) | Välineet sisältävä nimitys (n=5) | Jonkin muun sisältävä nimitys (n=12) |
|---|---|---|---|
| kommunikaatio-menetelmät (n=4) | kommunikointikeinot (n=5) | kommunikaation apuvälineet (n=1) | kommunikaatiolaitteet (n=3) |
| AAC-menetelmät (2) | vuorovaikutuskeinot (n=3) | kommunikoinnin apuvälineet (n=1) | tekoäly (n=2) |
| kommunikointi-menetelmät (n=2) | AAC-keinot (n=1) | puhevälineet (n=1) | virtuaaliset tilat (n=2) |
| kommunikoinnin menetelmät (n=2) | esteettömän viestinnän keinot (n=1) | tekniset apuvälineet (n=1) | asiakkaan henkilökohtainen oppiva laite (n=1) |
| menetelmät (n=1) | selvennyskeinot (n=1) | vuorovaikutusta tukevat välineet (n=1) | kommunikointitilat (n=1) |
| kuvailukeinot (n=1) | kommunikointiväylät (n=1) | ||
| viestintäkeinot (n=1) | materiaalit (n=1) | ||
| virtuaaliympäristöt (n=1) | |||
| vuorovaikutus- ja saavutettavuus-materiaalit (n=1) |
Vajaa kolmasosa vastaajista arvioi, että vuonna 2045 vuorovaikutuksen edistämisessä ei enää puhuta menetelmistä, keinoista tai välineistä. Näissä ennusteissa korostuvat erityisesti teknologia, tekniikka ja virtuaalisuus.
Vastaajista 11 ennustaa, että keinot-termin säilyvät käytössä myös vuonna 2045. Sen ennustettu käyttöaste on kuitenkin hieman matalampi kuin nykyisin. Myös menetelmien arvioidaan terminä säilyvän, mutta vain 11 vastaajaa uskoo sen olevan käytössä tulevaisuudessa, mikä merkitsee huomattavaa pudotusta verrattuna nykytilanteeseen, jossa se on yleisimmin käytetty ilmaus. Tämä lasku selittyy osittain sillä, että vastaajat ennustavat uusien, teknologiaan liittyvien käsitteiden korvaavan nykyiset käsitteet. Yhteenvetona voidaan todeta, että vastaajien mukaan teknologian rooli kasvaa merkittävästi, ja se tulee syrjäyttämään nykyisin yleisimmät vuorovaikutuksen edistämiseen liittyvät ilmaukset.
Vuodelle 2045 ennustettiin yhteensä viisi käyttötapausta sanalle väline, mikä merkitsee kasvua verrattuna nykytilanteeseen, jossa sitä käyttää vain kolme vastaajaa. Lisäksi kolme vastaajaa arvioi, että sana materiaali tulee olemaan käytössä. Menetelmät ja keinot viittaavat ihmisen toimintaan – siihen, mitä tulkki käyttää vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Sen sijaan väline ja materiaali viittaavat termeinä konkreettisiin esineisiin tai laitteisiin, joita käytetään tehtävän suorittamiseen tai tavoitteen saavuttamiseen. Ennusteissa korostuu siis ihmisen toiminnan sijaan teknologinen laitteisto ja materiaali.
Sama suunta näkyy myös vertailussa kommunikaatio-, kommunikointi- ja vuorovaikutusilmausten käyttöön vuosina 2025 ja 2045. Kun nykyhetkellä lähes kaksi kolmasosaa nimityksistä sisältää jonkin näistä ihmisten väliseen kielelliseen kanssakäymiseen viittaavista termeistä, ennusteissa enää alle puolet sisältää niitä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vastaajien mukaan vuorovaikutuksen sijaan tulevaisuuden käsitteistössä korostuu työssä käytettävä välineistö ja teknologinen ympäristö.
Opetuksesta valmennukseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön (2025, s. 45) mukaan ohjaus on ”keskustelevaan vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jossa yksilöä autetaan harkitsemaan ja kokeilemaan opiskeluun tai työelämään liittyviä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ja tekemään niihin liittyviä päätöksiä”. Ohjauksessa keskitytään toisin sanoen yksilön henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseen, ja se on opetukseen verrattuna usein henkilökohtaisempaa ja räätälöityä yksilön tarpeisiin sisältäen mentorointia, neuvontaa ja tukea tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjaus auttaa yksilöä löytämään omat vastaukset ja ratkaisut ongelmiin.
Opetus on “vuorovaikutukseen perustuva, suunnitelmallinen toiminta, jonka tarkoituksena on asetettujen tavoitteiden suuntainen” (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2025, s. 44). Opetuksessa keskitytään tiedon ja taitojen välittämiseen. Se on yleensä strukturoitua ja seuraa tiettyä opetussuunnitelmaa sisältäen luentoja, harjoituksia ja arviointeja. Opetuksessa pyritään varmistamaan, että oppijat saavuttavat tietyt oppimistavoitteet ja standardit (TEPA termipankki, 2025).
Nykyisiä ja tulevaisuuden ammattinimikkeitä koskevaan kysymykseen saatiin 32 vastausta. Kommunikaatio-ohjauksen nimitystä käyttää tällä hetkellä 19 vastaajaa. Yhdistelmää kommunikaatio–ohjaus ja -opetus käyttää neljä vastaajaa, ja kommunikaatio-opetuksen nimitystä käyttää kolme. Myös muita vaihtoehtoja ovat käytössä: tukiviittomaopetus, viittomaopetus, vuorovaikutuksen tukeminen, kommunikoinnin mahdollistaminen, vuorovaikutteisuus, opetukset.Opetus-ilmausta sisältävää nimitystä käyttää tällä hetkellä kuusi vastaajaa. Yksi henkilö selitti käyttämänsä ilmauksen valintaa seuraavasti: ”Kommunikaatio-ohjaus, kun mennään perheeseen opettamaan esim. viittomia. Kommunikaatio-opetus (tukiviittomaopetus) tai jopa kommunikaatiokoulutus, kun se on ryhmämuotoista ja ns. virallisempaa”.
Taulukko 4. Työn sisältöön viittaavat nimitysennusteet vuodelle 2045.
| Ohjaus (n=19) | Valmennus (n=4) | Opetus (n=2) | Muu (n=2) |
|---|---|---|---|
| kommunikaatio-ohjaus (n=11) | kommunikaatio-valmennus (n=2) | opetus (n=2) | kommunikaatio-opetus ja -ohjaus (n=2) |
| kommunikaatio- ja vuorovaikutusohjaus (n=2) | AAC-valmennus (n=1) | vuorovaikutuksen ja kommunikaation mahdollistaminen eri ympäristöissä (n=1) | |
| vuorovaikutusohjaus (n=2) | vuorovaikutus-valmennus (n=1) | vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukeminen (n=1) | |
| AAC-ohjaus (n=1) | |||
| vuorovaikutus-menetelmien ohjaus (n=1) | |||
| yhteysmenetelmien ohjaus (n=1) |
Vastauksista käy ilmi, että nimityksen kommunikaatio-ohjaus ennustetaan olevan vähemmän käytössä vuonna 2045 kuin nykyhetkellä. Tällä hetkellä 19 vastaajaa käyttää kyseistä nimitystä, mutta ennustuksissa sen käyttöä arvioi jatkuvan vain 11 vastaajaa. On kuitenkin huomionarvoista, että nimitys ohjaus säilyy ennusteissa yhtä yleisenä kuin nyt (n = 19), mutta sen yhteys kommunikaatioon näyttää heikentyvän. Sen sijaan opetus-termin käytön ennustetaan vähenevän selvästi: nykyisin sitä käyttää kuusi vastaajaa, mutta vuonna 2045 sen arvioi olevan käytössä enää kaksi. Uutena vuodelle 2045 on ennustettu valmennus. Tulokseen on saattanut vaikuttaa uudessa vammaispalvelulaissa esiintyvä valmennus (THL, 2025). Opetus- ja kulttuuriministeriön (2025, s. 43) mukaan valmennus on ”vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jossa yksilöä ohjataan ja autetaan harjoittelemaan sellaisia käytännön taitoja, joita yksilö tarvitsee voidakseen edetä kohti opiskeluun tai työelämään liittyvää tavoitetta”. Tällä hetkellä käytössä olevan ohjaus-nimityksen rinnalle ennustetaan tulevan siis nimitys, jossa korostuu itseohjautuvuuden tavoittelu auttamisen ja ohjauksen keinoin. Samalla opetus-nimityksen käyttöä ennustetaan väistyvän ja kommunikaatio-ohjauksen oletetaan heikkenevän, vaikka ohjaus–nimityksen uskotaan säilyvän keskeisenä osana tulevaisuudessakin.
Käsitteistön moninaisuus heijastaa työn monimuotoisuutta, mikä kertoo siitä, että työn sisältö vaihtelee kontekstin mukaan ja käsitteet pyritään sovittamaan tilanteeseen. Samalla tuloksista nousee esiin vahva tarve selkeälle ja yhtenäiselle käsitteistölle. Hajanaisuus voi hämärtää ammatillista identiteettiä ja vaikeuttaa viestintää muiden toimijoiden kanssa.
Vaikka ohjaus säilyy keskeisenä toimintamuotona, sen nimitys ja sisältö ovat muutoksessa. Valmennus nousee uutena käsitteenä, joka korostaa tavoitteellisuutta ja yksilön itseohjautuvuuden tukemista. Sen asemaa vahvistaa myös uusi vammaispalvelulaki (L675/2023, 7§). Samalla opetus-sanan käyttö näyttää väistyvän, ja tilalle tulee yksilöllisempi ja vuorovaikutteisempi lähestymistapa. Tulokset viittaavat siihen, että tulkin ammatillisen roolin ennustetaan laajenevan. Vastausten mukaan tulkki ei ole tulevaisuudessa enää vain viestinnän mahdollistaja, vaan entistä enemmän myös valmentaja ja vuorovaikutuksen kehittäjä, joka tukee asiakkaan osallisuutta ja itsenäisyyttä muuttuvissa toimintaympäristöissä.
Lähteet
Diak. (2026). Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus. Saatavilla 26.3.2026 https://www.diak.fi/amk-tutkinto/tulkki-amk-viittomakielen-ja-puhevammaisten-tulkkaus/
Gradia. (i.a.). Puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkinto. Saatavilla 26.3.2026 https://www.gradia.fi/puhevammaisten-tulkkauksen-erikoisammattitutkinto/l17873
Humak. (2026). Tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen osaajaksi monimuotokoulutuksessa. Saatavilla 26.3.2026 https://www.humak.fi/koulutus/tulkki-amk-kommunikaatio-ohjaus/
Kielitoimiston sanakirja. (2024a). Menetelmä. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/menetelm%C3%A4?searchMode=all
Kielitoimiston sanakirja. (2024b). Keino. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/keino?searchMode=all
Kielitoimiston sanakirja. (2024c). Kommunikaatio. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kommunikaatio
Kielitoimiston sanakirja. (2024d). Kommunikointi. Saatavilla 26.3.2026 https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kommunikointi
L675/2023. (2023). Vammaispalvelulaki. Saatavilla 26.3.2026 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/675
Livia. (i.a). Puhevammaisten tulkki, puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkinto. Saatavilla 26.3.2026 https://www.livia.fi/koulutustarjonta/puhevammaisten-tulkkauksen-erikoisammattitutkinto-180-osp/
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2025). Jatkuvan oppimisen sanasto (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2025:12). https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/cf7a6d8a-4b10-40c3-8d25-b6a6c7073e26/bf6fed13-f193-4be1-9384-7388d1a6c996/KIRJE_20250506120523.PDF
Riveria. (2023). Puhevammaisten tulkki. Saatavilla 26.3.2026 https://riveria.fi/koulutus/puhevammaisten-tulkki/
TEPA termipankki. (i.a.). Opetus. Saatavilla 26.3.2026 https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/opetus
THL. (2025). Valmennus.Vammaispalvelujen käsikirja. Saatavilla 26.3.2026 https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/valmennus
