Opinnollistaminen on joustava tapa sisällyttää työstä saatua osaamista YAMK-opintoihin. Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) opinnollistamisessa on hyödynnetty digitaalista Workseed-oppimisympäristöä, joka tukee opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
Miten oppiminen voisi kytkeytyä entistä tiiviimmin työelämään? Entä miten asiantuntijuus rakentuu tilanteissa, joissa työ, kehittäminen ja opiskelu limittyvät toisiinsa?
Opinnollistaminen kytkeytyy luontevasti näihin tavoitteisiin, sillä se mahdollistaa oppimisen autenttisissa työelämän ympäristöissä. Opinnollistaminen on tapa toteuttaa ammattikorkeakouluopintoja työelämässä, esimerkiksi opiskelijan omassa työssä tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI), kuten hankkeissa (Helminen, 2021).
Opinnollistaminen voidaan näin ymmärtää vaihtoehtoisena tapana oppia ja kehittää osaamista. Opiskelija syventää ja osoittaa työssä hankittua osaamistaan osana tutkintoon johtavia opintoja. Tällaisia joustavia ja työelämään kiinnittyviä suoritustapoja opiskelijat myös toivovat. (Helminen, 2021.)
Diakissa opiskelijalähtöistä opinnollistamista ja siihen liittyviä toiminta- ja dokumentointikäytäntöjä on viimeisen vuoden aikana sujuvoitettu ja konkretisoitu opettajien ja opinto-ohjaajien yhteistyönä. Opinnollistamisen eri vaiheet jäsentyvät selkeästi digitaalisessa Workseed-oppimisympäristössä, joka on otettu käyttöön vuorovaikutuksen ja yhteistyön syventämiseksi.
Opiskelijalähtöinen opinnollistaminen
Diakin opiskelijat ovat usein jo työelämässä toimivia asiantuntijoita, mikä luo erityisen lähtökohdan oppimiselle. Osaamista syvennetään ja kehitetään osana omaa työtä ja toimintaympäristöä.
Opinnollistaminen etenee vaiheittain ja perustuu opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteyshenkilön keskinäiseen yhteistyöhön. Opinnollistaminen edellyttää opiskelijalta itseohjautuvuutta, aktiivisuutta ja tavoitteellisuutta koko prosessin ajan. Opiskelijalla on keskeinen rooli oman osaamisensa tunnistamisessa sekä oppimisen suunnittelussa ja arvioinnissa.
Opinnollistamisen lähtökohtana ovat opintojakson osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Opiskelijan vastuulla on arvioida yhdessä työelämän edustajan kanssa, miten opintojakson tavoitteet voidaan saavuttaa hänen omissa työtehtävissään.
YAMK-opinnot sijoittuvat eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tasolle EQF 7 (Opetushallitus, i.a.), mikä on tärkeä huomioida opinnollistamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tällä tasolla oppimisessa korostuvat syvällinen asiantuntijuus, kriittinen ajattelu ja kyky kehittää toimintaa työelämän toimintaympäristössä (The Finnish National Agency for Education & Ministry of Education and Culture, 2018).
Opinnollistaminen etenee vaiheittain ja perustuu opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteyshenkilön keskinäiseen yhteistyöhön.
Opinnollistamisen vaiheet YAMK-opinnoissa
Valtakunnallinen sote-johtamisen Master-koulutusverkosto on laatinut suosituksen opinnollistamisesta YAMK-koulutuksessa. Suositus konkretisoi opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteyshenkilön vastuita ja toimintaa. (Hakala ym., 2025; 2026.) Suositusta on hyödynnetty Diakin opiskelijalähtöisen opinnollistamisen jäsentämisessä ja kuvaamisessa (kuva 1).
Opiskelija voi opinnollistaa minkä tahansa opintojakson, jos hänen työssään kertyvä osaamisensa vastaa opintojakson tavoitteita.
Opinnollistamisen ensimmäisessä vaiheessa opiskelija tunnistaa työssään kertyvää osaamista ja vertaa sitä opintojakson tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteyshenkilön yhteisessä keskustelussa käydään läpi opiskelijan osaamisen kehittämistarpeita ja opinnollistamisen edellytyksiä.
Suunnitteluvaiheessa opiskelija ja opettaja sopivat, miten osaamista hankitaan ja miten se osoitetaan. Opiskelija laatii suunnitelman Workseed-oppimisympäristöön, jota työelämän edustaja kommentoi ja jonka opettaja hyväksyy.
Kolmannessa vaiheessa opiskelija työskentelee suunnitelman mukaisesti omassa työssään ja reflektoi kokemuksiaan suhteessa teoriaan ja tutkimukseen. Työelämän yhteyshenkilö tukee prosessia mahdollistamalla työn ja oppimisen yhdistämisen.
Prosessin lopuksi opiskelija osoittaa osaamisensa sovitulla tavalla ja tekee itsearvioinnin Workseed-oppimisympäristössä. Opettaja arvioi ja dokumentoi opiskelijan osaamisen, minkä jälkeen työelämän yhteyshenkilö antaa palautetta opinnollistamisen merkityksestä työyhteisölle tai organisaatiolle. Näin osaaminen tulee näkyväksi ja tunnustetuksi osana tutkintoa.
Workseed oppimisympäristönä
Workseed on digitaalinen oppimisympäristö, jota käytetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa harjoittelujen, näyttöjen ja opinnollistamisen hallintaan. Alusta on vakiintuneesti käytössä erityisesti sote-alan harjoitteluissa. Se helpottaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan välillä sekä tukee oppimisprosessin eri vaiheita.
Workseedissä voi esimerkiksi laatia harjoittelusopimuksia, asettaa ja seurata oppimistavoitteita, dokumentoida oppimista päiväkirjojen ja tehtävien avulla sekä antaa palautetta. Alusta on korvannut paperisia käytäntöjä ja helpottanut oppimisprosessin hallintaa.
YAMK-opintoihin ei ole perinteisesti kuulunut harjoittelua samalla tavalla kuin sote-alan koulutuksiin. Tämän vuoksi Workseedin kaltaiselle oppimisympäristölle ei ole aiemmin ollut selkeää tarvetta. Opinnollistamisen hallinta on hoidettu muilla tavoin.
Diakin YAMK-koulutuksissa päätettiin pilotoida Workseedin käyttöä opinnollistamisessa lukuvuonna 2026–2027. Alusta on tukenut oppimisen seurantaa ja arviointia sekä helpottanut vuorovaikutusta. Se on myös auttanut opiskelijan tavoitteiden määrittelyssä ja osaamisen sanoittamisessa.
Selkeä opinnollistamisprosessi ja Workseed-oppimisympäristö mahdollistavat opiskelijoille joustavat YAMK-opinnot.
Lähteet
Hakala, P., Heikkinen, E., Kiviniemi, L., Koskela, N., Koski, A., Turtiainen, T., & Uusi-Kakkuri, P. (23.5.2025). Opinnollistaminen YAMK-opinnoissa: Joustavan oppimisen ja työelämälähtöisyyden yhdistäminen. UAS Journal, 2/2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545393
Hakala, P., Heikkinen, E., Kiviniemi, L., Koskela, N., Koski, A., Makkonen, A., Turtiainen, T., & Uusi-Kakkuri, P. (15.5.2026). Opiskelijalähtöinen opinnollistaminen YAMK-opinnoissa: Joustavan oppimisen ja työelämälähtöisyyden yhdistäminen. Energiaa. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026051545568
Helminen, J. (8.12.2021). Opinnollistaminen – vaihtoehtoinen tapa tehdä ammattikorkeakouluopintoja. Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112256390
Opetushallitus. (i.a.). Tutkintojen viitekehykset. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-viitekehykset
The Finnish National Agency for Education & Ministry of Education and Culture. (2018). Report on the referencing of the Finnish National Qualifications Framework to the European Qualifications Framework and the Framework for Qualifications of the European Higher Education Area. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/report_on_the_referencing_of_the_finnish_national_qualifications_framework.pdf
Kirjoittajat
Eeva-Liisa Pastinen
Diakonia-ammattikorkeakoulu LehtoriArja Koski
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, FT, THM
