Neuvonta, ohjaus, tuki ja verkostotyö on aikuissosiaaliohjauksessa keskeistä

Aikuissosiaaliohjauksen toimintaympäristöt ovat moninaisia. Sosiaaliohjaaja työstää aikuisten kanssa toimiessaan tavallisesti erilaisia sosiaalisia ongelmia, kuten toimeentuloon, asumiseen, ihmissuhteisiin, päihteidenkäyttöön ja mielenhyvinvointiin liittyviä vaikeuksia. Aikuissosiaaliohjauksessa painottuvat työmuotoina neuvonta, ohjaus, tuki ja monialainen verkostotyö.

Aikuissosiaaliohjauksella pyritään lisäämään asiakkaan hyvinvointia, toimikykyä ja voimavaroja. Kun aikuissosiaaliohjauksen ammattilainen työskentelee osana aikuissosiaalityön kokonaisuutta, olennaista on asiakkaan palvelutarpeiden arviointi, asiakas- ja palvelusuunnitelmaan perustuva työskentely sekä asiakkaan neuvominen, ohjaaminen ja tukeminen. Tärkeää on myös asiakkaalle merkityksellisissä verkostoissa työskentely. (Helminen, 2022, s. 89–108; 2026.)

Sosiaalihuollon palvelujen piirissä oli vuonna 2024 noin 770 000 asiakasta. Asiakkaista noin 270 000 oli työikäisiä (18–64-vuotiaita). Esimerkiksi päihde- ja riippuvuustyön palvelujen piirissä oli noin 20 000–30 000 asiakasta. Yhtäaikaisesti yhden asiakkaan asioita voitiin käsitellä monissa palveluissa. (Forsell ym., 2025.) Aikuissosiaaliohjauksen toimintaympäristöt ovat moninaisia. Tavallista on, että aikuissosiaaliohjauksen ammattilainen työskentelee osana aikuissosiaalityön kokonaisuutta. (Helminen, 2022, s. 25; 2026.) Hän voi työskennellä myös esimerkiksi asumispalveluissa, mielenterveyspalveluissa, päihdepalveluissa ja työllisyyspalveluissa (Helminen, 2022, s. 108–134).

Alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sosionomiopiskelijat ovat opinnäytetöissään tarkastelleet sosiaaliohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja toteutustapoja. Erilaisiin toimintaympäristöihin sijoittuvien opinnäytetöiden avulla voi rakentaa kuvaa siitä, mitä yhteistä ja erityistä on erilaisissa toimintaympäristöissä tehtävässä aikuissosiaaliohjauksessa.  

Neuvonta, ohjaus ja tuki olennaista mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaaliohjauksessa

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelee sosiaaliohjauksen ammattilaisia (taulukko 1). Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sosiaaliohjaus voi toteutua esimerkiksi lähityönä, joka sisältää sekä kotikäyntejä että kuntoutujan etätapaamisia digitaalisia työvälineitä käyttäen (ks. Helsingin kaupunki, i.a.; Lapin hyvinvointialue, i.a.).  

Sosiaaliohjauksen tavoitteet ja sisältö määritellään mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakaslähtöisesti, ottaen huomioon asiakkaan elämäntilanne ja palvelujen sekä tuen tarpeet. Tärkeää on selvittää, miten asiakas tulee taloudellisesti toimeen ja miten hänen arkensa sujuu. (Aaltonen, 2020.) Asiakkaan elämäntilanteet voivat olla myös nopeasti muuttuvia, jolloin palvelujen ja tuen tarpeisiin tulee kyetä vastaamaan joustavasti (Kukkonen & Leppänen, 2016).

Sosiaaliohjaus on mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakkaan neuvomista, ohjaamista ja tukemista. Asiakasta neuvotaan, ohjataan ja tuetaan muun muassa sosiaaliturvaetuuksien käytössä ja asumisjärjestelyissä. (Aaltonen, 2020; Puusaari, 2024; Riikonen, Teräsvaara & Wallenius, 2022.) Sosiaaliohjaukseen voi sisältyä myös asiakkaan kuntoutustarpeiden kartoitus ja kuntoutuksen suunnittelu. (Aaltonen, 2020.)

Esimerkiksi päihdepalveluissa sosiaaliohjaus voi perustua ratkaisukeskeiseen työotteeseen, kun asiakkaalle luodaan uusia etenemisreittejä arkeen ja elämään. Olennaista on myös asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. (Lepistö, 2024.)

Asiakkaan tukeminen esimerkiksi talouden hallinnassa ja asumisessa on merkityksellistä, jotta asiakkaan hyvinvointia voidaan vahvistaa kokonaisvaltaisesti. Asiakkaan hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen mahdollistuu, kun sosiaaliohjaus perustuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakkaan neuvomiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen sekä laajapohjaiseen verkostotyöhön. (Kukkonen & Leppänen, 2016; myös Leinonen, 2018.)

Monialainen verkostotyö on tärkeää mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaaliohjauksessa

Tavallista on, että mielenterveys- ja päihdeongelmat ilmenevät rinta rinnan tai ne kietoutuvat toinen toiseensa (Kukkonen & Leppänen, 2016). Monialainen yhteistyö on sosiaaliohjauksen perusta mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jolloin asiakkaan erilaisiin palvelujen ja tuen tarpeisiin voidaan vastata tarkoituksenmukaisesti. Monialaista yhteistyötä tehdään sekä työtiimeissä että asiakkaalle merkityksellisissä verkostoissa.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sosiaaliohjaaja työskentelee tyypillisesti monialaisessa tiimissä. Suuri osa tiimin jäsenistä voi olla terveysalan ammattilaisia. Sosiaaliohjaaja voi olla tiimin ainut sosiaalialan ammattilainen. (Aaltonen, 2020.) Monialaisen tiimin jäsenet pitävät sosiaaliohjaajan työpanosta kuitenkin tärkeänä. Sosiaaliohjaajalla on vahvaa osaamista muun muassa toimeentuloon ja asumiseen liittyvien tilanteiden selvittämiseen ja etuuksien sekä tukien käytössä neuvomiseen. (Muurinen & Sirkka, 2020; Riikonen & Riikonen, 2016.)

Monialaisen tiimityön lisäksi monialainen verkostotyö on olennaista mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaaliohjauksessa. Tavallista on, että sosiaaliohjauksen tehtävissä työskentelevä toimii asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin perustuvan verkoston kokoajana. Verkostoon voi kuulua esimerkiksi sosiaalityön, Kansaneläkelaitoksen, asumispalvelujen ja TE-palvelujen sekä mielenterveys- ja päihdealan järjestöjen ja yhdistysten toimijoita. (Aaltonen, 2020.)

Monialaisen tiimityön lisäksi monialainen verkostotyö on olennaista mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaaliohjauksessa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaaliohjauksella pyritään lisäämään sekä asiakaan hyvinvointia, toimintakykyä ja voimavaroja että arjen ja elämän hallintaa. Olennaista on myös asiakkaan osallisuuden kokemuksen vahvistaminen. Sosiaaliohjaukseen sisältyy asiakkaan neuvomista, ohjaamista ja tukemista sekä asiakkaan verkostoissa työskentelemistä. Olennaista on myös asiakkaan kannustaminen, motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon tai kuntoutumiseen sekä tavoitteeksi asetettujen muutosten työstämiseen. (Helminen, 2022, s. 126, 133.)

Neuvonta, ohjaus, tuki ja verkostotyö painottuvat myös asumispalvelujen sosiaaliohjauksessa

Sosiaaliohjauksen ammattilaiset työskentelevät aikuisasiakkaiden kanssa myös asumispalveluissa. Sosiaaliohjauksen ammattilainen voi työskennellä esimerkiksi mielenterveys- tai päihdekuntoutujille tarkoitetussa asumisyksikössä (taulukko 2) tai muutoin tuetun asumisen piirissä (ks. Etelä-Karjalan hyvinvointialue, i.a.; Etelä-Savon hyvinvointialue, i.a.).

Asumispalvelujen sosiaaliohjauksen ja asumissosiaalisen työn lähtökohdista tehtyjen kuvausten välillä on yhteneväisyyksiä. Asumissosiaalisella työllä pyritään auttamaan ja tukemaan ihmistä asumaan vakaasti. Sillä pyritään myös ehkäisemään asunnottomuutta puuttumalla asumista uhkaaviin, esimerkiksi taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Asumissosiaaliseen työhön sisältyy asumisneuvonta ja -ohjaus sekä kotiin annettava asumisen tuki. (Granfelt, 2022, s. 11–14.)

Asumispalvelujen sosiaaliohjauksen työmuotoja ovat asukkaan neuvonta, ohjaus ja tuki sekä verkostotyö. Työskentelyn perustana on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde asiakkaan ja työntekijän välillä. Tärkeää on asiakkaan asumisen ja arjen hallinnan vahvistaminen sekä ihmisen osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien lisääminen. Työskentelyssä tulee ottaa huomioon asiakkaan pienetkin edistysaskeleet. (Leinonen, 2018; Welin, 2015.) Asumispalvelujen sosiaaliohjauksessa tulee ottaa huomioon myös asukkaiden digiosallisuuden mahdollistaminen, muun muassa puutteellisten digivalmiuksien lujittaminen (Rautanen-Constantin, 2019).

Asumispalvelujen sosiaaliohjauksessa lähdetään liikkeelle ihmisen palvelujen ja tuen tarpeiden kartoittamisesta ja edetään asumisen edellytysten ja mahdollisuuksien lisäämiseen. Sosiaaliohjaus on neuvomista ja ohjaamista asumis- ja talousasioissa mutta myös palvelujen käytössä. Ihmistä kannustetaan ja motivoidaan arjen ja elämän hallinnan vahvistamisessa sekä erityisesti asumistaitojen kehittämisessä. (Helminen, 2022, s. 113.)

Kannustaminen ja tukeminen painottuvat työllisyyspalvelujen sosiaaliohjauksessa

Työelämään osallistuminen tukee ihmisen arjessa ja elämässä selviytymistä (Juvonen, 2015). Näin ollen sosiaaliohjaukselle on sijansa ja sitä tehdään myös työllisyyden edistämisen palveluissa (taulukko 3).

Asiakkaan työvalmiuksien lisäämistä edistää se, kun sosiaaliohjaus perustuu asiakkaan kohtaamiseen ainutkertaisena yksilönä, asiakkaan näkemysten kuulemiseen ja asiakasta motivoivaan työotteeseen (Juvonen, 2015). Asiakkaan kannustaminen ja tukeminen on tärkeää (Kivimaa, 2015). Asiakkaan ja sosiaaliohjaajan kasvokkain tapahtuvan työskentelyn lisäksi asiakkaan työelämään kiinni pääsemistä voidaan edistää digitaalisten välineiden tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen (Jääskeläinen, 2019).

Työllisyyspalveluissa sosiaaliohjaukseen sisältyy ihmisen elämäntilanteen, toiminta- ja työkyvyn sekä voimavarojen kartoittaminen. Sosiaaliohjaus on asiakkaan neuvomista ja ohjaamista. Lisäksi sosiaaliohjaus on asiakkaan aktivoimista, kannustamista ja motivoimista sekä valmentamista työelämään. (Helminen, 2022, s. 120.)

Neuvonta, ohjaus, tuki ja verkostotyö ovat aikuissosiaaliohjauksen olennaisia työmuotoja

Aikuisten parissa työskentelevä sosiaaliohjauksen ammattilainen etsii asiakkaidensa kanssa tavallisesti ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin, kuten toimeentulo-ongelmiin, asumisongelmiin, ihmissuhdeongelmiin, päihdeongelmiin tai mielenterveysongelmiin. Aikuissosiaaliohjauksen toimintaympäristöt ovat moninaisia. Sosiaaliohjaaja voi työskennellä jo aikaisemmin kuvattujen toimintaympäristöjen lisäksi esimerkiksi vankilassa (taukukko 4). Kun sosiaaliohjaaja työskentelee vangin kanssa, katse on tulevaisuudessa. Sosiaaliohjaaja tarkastelee vangin kanssa muun muassa taloudellisiin toimeentuloon ja perhesuhteisiin sekä elämän sisällön rakentamisen liittyviä asioita. (Haavisto, 2020.)

Sosiaalinen ongelma voidaan määritellä jakamalla se neljään ulottuvuuteen. Sosiaalinen ongelma linkittyy ensinnäkin olosuhteisiin, jotka määritellään ongelmallisiksi ihmisen hyvinvoinnille. Toiseksi sosiaalinen ongelma linkittyy siihen, että sen katsotaan vaikuttavan useampaan ihmiseen, esimerkiksi perheenjäseniin tai laajempaan ihmisjoukkoon. Kolmanneksi sosiaaliseen ongelmaan sisältyy oletus siitä, että ongelmalliset olosuhteet ovat muutettavissa ihmisen toimesta. Neljänneksi sosiaaliseen ongelmaan sisältyy velvoite siitä, että jos olosuhteet nähdään ongelmallisina, laajalle levinneinä ja ihmisen toiminnan kautta muutettavissa olevina, tulee näitä olosuhteita myös pyrkiä muuttamaan. (Loseke, 2003, s. 6–7.)

Aikuissosiaaliohjaus edellyttää tekijältään vankkaa osaamisperustaa. Työ on vaativaa. Siihen sisältyy sekä asiakkaan neuvomista, ohjaamista ja tukemista että verkostoissa toimimista. Aikuissosiaaliohjaukseen sisältyy myös olosuhteisiin vaikuttamista, kuten yhteiskunnan ja palvelujen (mm. koulutus ja työ) sekä asuinyhteisöjen toimivuuteen vaikuttamista.

Lähteet

Aaltonen, T. (2020). Sosiaaliohjaajan työnkuva psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa – Sosiaaliohjaus osana terveyssosiaalityötä. [Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829469

Etelä-Karjalan hyvinvointialue. (i.a.). Kuntouttavat asumispalvelut. Saatavilla 6.2.2026 https://www.ekhva.fi/palvelut/mielenterveys-ja-riippuvuuspalvelut/kuntouttavat-asumispalvelut/

Etelä-Savon hyvinvointialue. (i.a.). Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen. Saatavilla 6.2.2026 https://etelasavonha.fi/palvelut/mielenterveys-ja-paihde/aikuisten-mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys-paihdekuntoutujien-asumispalvelut/mielenterveys-ja-paihdekuntoutujien-tuettu-asuminen/

Forsell, M., Inget-Leinonen, S., Jasim, R., Lastikka, S., Mielikäinen, L., Vakkuri, M., & Väyrynen, R. (2025). Sosiaalihuollon asiakasmäärät. Sosiaalihuollon seurantarekisterin tiedot heinä-, elo-, ja syyskuussa 2024. (Työpaperi 7/2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-460-4

Granfelt, R. (2022). Asumissosiaalinen työ. Asunnottomuudesta irti ja asunnosta kodiksi. Y-säätiö. Saatavilla https://ysaatio.fi/aineisto/asumissosiaalinen-tyo-asunnottomuudesta-irti-ja-asunnosta-kodiksi/

Haavisto, A-M. (2020) Vankien kokemuksia vankilan sosiaaliohjauksesta ja sosiaalityöstä [Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101021231

Helminen, J. (6.2.2026). Sosiaaliohjaus tarvitsee selkeämmän roolin aikuissosiaalityön kokonaisuudessa. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251217120814

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

Helsingin kaupunki. (i.a.). Mielenterveysasiakkaiden lähityö. Saatavilla 6.2.2026 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveydenhoito/mielenterveyspalvelut/mielenterveysasiakkaiden-asumispalvelut/mielenterveysasiakkaiden-lahityo

Juvonen, E. (2015). Yksilövalmennuksen kehittäminen Turun työllisyyspalvelukeskuksessa – Sosiaaliohjaukseen ideoita Hollannista [Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312081

Jääskeläinen, H. (2019). Digitaalisuus sosiaaliohjaukseen sisältyvässä ammatillisessa kuntoutuksessa [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820824

Kivimaa, S. (2015). Helsingin työvoiman palvelukeskus ja sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön palvelupisteet yhteistyössä – työllistymistä tukemassa [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510104

Kukkonen, H., & Leppänen, S. (2016). Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden sosiaaliohjaus [Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100814940

Lapin hyvinvointialue. (i.a.). Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut. Saatavilla 6.2.2026 https://lapha.fi/sms/miolltiorvasvuott-da-peanecsaursmeeji-jalstemkaazzkoozz

Leinonen, P. (2108). ”Semmosen niinku keskustelun ja luottamuksen rakentamisen kautta pääsee sit vaikuttamaan ihmisen asioihin.” Sosiaaliohjaus asunnottomien asumispalveluissa Lahdessa. (Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802122347

Lepistö, M-T. (2024). Ratkaisukeskeinen työote sosiaaliohjaajan työmenetelmänä päihdetyössä [Opinnäytetyö, LAB-Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933795

Loseke, D. R. (2003). Thinking About Social Problems, An Introduction to Constructionist Perspectives. Aldine de Gruyter.

Muurinen, H., & Sirkka, L. (2020). Asiantuntevaa ohjausta niin tärkeissä asioissa – ammattilaisten kokemuksia mielenterveys- ja päihdepalveluiden sosiaaliohjaajien työstä  [Opinnäytetyö, Saimaan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002011903

Puusaari, R. (2024). Asiakasprosessin kehittäminen päihdekuntoutusyksikössä sosiaaliohjauksen näkökulmasta [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716382

Rautanen-Constantin, J-M. (2019). Asumispalvelujen sosiaaliohjaajien kokemuksia digitaalisesta osattomuudesta. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522236

Riikonen, E., & Riikonen, J. (2016). Sairaanhoitajien ja sosiaaliohjaajien yhteistyö ja sen kehittäminen Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa. [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110715813

Riikonen, M., Teräsvaara, S., & Wallenius, O. (2022). Sosionomin työnkuva Attendo Valoharjussa. Sosiaaliohjaus päihde- ja mielenterveystyössä. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712625

Welin, L. (2015). Sosiaaliohjauksen työmuodot ja kehittämistarpeet Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston Asumisen tuen lähityössä [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265045