Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat eli NEET-nuoret nähdään usein yhtenä riskiryhmänä, vaikka heidän tilanteensa vaihtelevat suuresti. Reunalta-hankkeessa on tunnistettu erilaisia asiakasryhmiä, joiden tarpeet ja palveluihin kiinnittymisen haasteet poikkeavat toisistaan. Yksilöllinen ja pitkäjänteinen tuki on vaikuttavampaa kuin yhdenmukaiset ratkaisut.
NEET-nuoret (not in employment, education or training) nähdään usein syrjäytymisvaarassa olevina. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen pitää kuitenkin sisällään monenlaisia elämäntilanteita. ODL:n ja Diakin Reunalta-hankkeessa työskennellään huono-osaisuutta kokevien nuorten aikuisten parissa. Myös heidän tilanteensa ja tuen tarpeensa vaihtelevat, mikä vaatii yksilöllistä työotetta.
Tässä artikkelissa tarkastellaan NEET-käsitettä ja esitellään Reunalta-hankkeessa tunnistettuja asiakasryhmiä sekä näille ryhmille sopivia työskentelytapoja. Tarkoituksena on muistuttaa, etteivät työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan he tarvitsevat tilanteeseensa soveltuvaa tukea. Aina tukea ei edes tarvita.
Pelkkä NEET-status ei kerro paljoa
NEET-käsitteessä on ongelmansa, koska se kattaa hyvin erilaisia elämäntilanteita. Joukossa on täysin passivoituneiden nuorten lisäksi esimerkiksi terveyssyistä työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, välivuotta viettäviä sekä vapaaehtoistöissä olevia nuoria. Suurin osa NEET-nuorista ei siis ole syrjäytymisriskissä. (Hiilamo ym., 2017; Vauhkonen & Hoikkala, 2020, s. 28; Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2025, s. 4.)
Syrjäytymisriskiin vaikuttaa enemmän NEET-tilanteen pituus. Viimeisimpien arvioiden mukaan NEET-jakso kestää tyypillisesti 1–2 kuukautta, ja 15 prosenttia venyy vähintään puolen vuoden mittaiseksi, jolloin voidaan jo puhua syrjäytymisriskistä. NEET-nuorista noin puolet on ollut NEET-statuksella vähintään puoli vuotta ja kolmasosa vähintään vuoden. (Luosta, 2026.)
NEET-tilanteessa olevan nuoren iällä on merkitystä. Nuoremmilla tilanne liittyy usein elämän siirtymävaiheisiin, joilla ei ole niin suurta vaikutusta tulevaisuuteen. Sen sijaan vanhemmilla NEET-nuorilla tilanne on vaikeampi ja esimerkiksi työllistyminen hankalampaa. (Sirniö ym., 2025.) Pitkittynyt NEET-tilanne on yhteydessä esimerkiksi toimeentulovaikeuksien ja mielenterveysongelmien lisääntymiseen sekä kansalaisyhteiskunnasta syrjäytymiseen (Hiilamo ym., 2017).
Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista tukea
NEET-nuoria on pyritty kannustamaan työmarkkinoille muun muassa lisäämällä työnhakuvelvoitteita ja leikkaamalla etuuksia. Toimet osuvat kuitenkin nuoriin, joiden on vaikea täyttää velvoitteita kasautuneen huono-osaisuuden ja heikentyneen toimintakyvyn takia. Lisäksi tilannetta vaikeuttaa se, että tärkeissä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluissa on niukasti resursseja. (Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2023; Mäkinen & Ojala, 2024.)
Reunalta-hankkeessa pyritään tukemaan nuoria, jotka eivät kiinnity palveluihin. Hankkeessa on tunnistettu kolme asiakasryhmää, joilla on erilaiset taustat ja tuen tarpeet.
Nuoret saattavat olla haluttomia hakeutumaan palveluihin, kieltäytyä niistä tai keskeyttää ne. Tällöin osa syrjäytymisvaarassa olevista jää kokonaan palveluiden ulkopuolelle, mikä voi viivästyttää avun saamista ja kasata ongelmia. Syinä voivat olla nuoren toimintakyvyn ongelmat, pitkät jonotusajat palveluihin tai se, ettei palveluista ja niiden hakemisesta tiedetä tarpeeksi. (Ylistö ym., 2025.) Lisäksi palvelut eivät aina vastaa nuorten tarpeisiin (Zitting & Anttila, 2026).
Reunalta-hankkeessa pyritään tukemaan nuoria, jotka eivät kiinnity palveluihin. Hankkeessa on tunnistettu kolme asiakasryhmää, joilla on erilaiset taustat ja tuen tarpeet. Ryhmien kanssa on siis työskenneltävä eri tavoin.
Päihdeongelmaisten kanssa rakennetaan luottamusta
Ensimmäisen ryhmän muodostavat asiakkaat, joiden arkea kuormittavat päihteet ja niiden aiheuttamat kriisit. Asiakkaat häpeävät usein päihteiden käyttöään, eikä heillä ole valmiuksia kohdata oman elämänsä ongelmia. Lisäksi heidän on vaikeaa luottaa muihin. Siksi ryhmän asiakkaat eivät välttämättä hakeudu palveluihin, vaikka he kaipaavat tukea ja turvaverkkoja.
Työntekijän on sitouduttava pitkäjänteiseen työskentelyyn asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ottavat apua vastaan omassa tahdissaan, joten työntekijältä vaaditaan joustavuutta ja nopeaa reagointia asiakkaan tarpeisiin.
Tuen on oltava tiivistä, ja yhteyttä pidetään monta kanavaa pitkin, esimerkiksi viesteillä, puheluilla ja tapaamisilla. Työntekijän on tärkeää suhtautua asiakkaaseen ymmärtävästi ja kärsivällisesti, jotta asiakas oppii luottamaan häneen.
Nepsy-nuorten kanssa kehitetään toimijuutta
Toisena ryhmänä ovat asiakkaat, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä ja niistä juontuvia toiminnanohjauksen haasteita, päihdeongelmia tai talousvaikeuksia. Heillä voi olla kokemuksia riittämättömyydestä ja epäonnistumisesta. Siksi he saattavat suoriutua huonommin kuin mihin heidän taitonsa riittäisivät.
Tyypillisesti tämän ryhmän asiakkaat kaipaavat arkeensa merkitystä sekä mahdollisuuksia kehittää itseään ja minäkäsitystään. Palvelujen joustamattomuus on kuitenkin saattanut vaikeuttaa näiden tavoitteiden saavuttamista.
Hankkeessa on autettu asiakkaita tunnistamaan ja vahvistamaan osaamistaan sekä osallistumaan opintoihin tai työelämään. Tuki on ollut pitkäjänteistä ja selkeää, ja se on vahvistanut asiakkaiden omaa toimijuutta.
Asiakasryhmä hyötyy myös vertaistuesta ja ryhmätoiminnasta, vaikka osallistumista saatetaan aluksi vastustaa. Siksi osallistumisesta on tärkeää tehdä turvallista ja helppoa esimerkiksi niin, että työntekijä tulee nuoren mukana ensimmäisille osallistumiskerroille.
Jälkihuoltotaustaisten kanssa kartoitetaan haaveita ja kykyjä
Kolmannen ryhmän asiakkailla on tausta lastensuojelun jälkihuollossa. Heitä yhdistävät emotionaalinen yksinäisyys ja vähäiset kokemukset turvallisista ja pysyvistä ihmissuhteista. Monella on vaikeuksia tunnistaa omia toiveitaan ja tavoitteitaan sekä suunnitella tulevaisuuttaan pitkälle.
Yleensä asiakkaat odottavat palveluilta ohjausta ja asioiden hoitamista heidän puolestaan. Tämän vuoksi heidän ympärillään on usein laaja ammattilaisverkosto, ja moniammatillinen yhteistyö on keskeisessä roolissa.
Hankkeessa on pyritty vahvistamaan asiakkaiden toimijuutta nostamalla esiin heidän omia haaveitaan, tavoitteitaan ja vahvuuksiaan. Työskentely perustuu työntekijän sitoutumiseen ja aktiivisuuteen, koska asiakkailla on aluksi tapana odottaa työntekijältä aloitteellisuutta.
Työskentelyn alussa keskitytään luottamuksen rakentamiseen ja asiakkaan tilanteen perusteelliseen ymmärtämiseen. Vähitellen ohjaus muuttuu tavoitteellisemmaksi ja kannustavammaksi. Kun työntekijä osoittaa uskoa asiakkaan kykyihin, myös asiakkaan luottamus omiin mahdollisuuksiinsa vahvistuu.
Vaikuttava yksilöllinen tuki kannattaa
Hankkeessa on alkanut hahmottua myös neljäs mahdollinen asiakasryhmä: rikoksilla oireilevat nuoret. Lopullinen asiakasryhmäjaottelu esitellään hankkeen päätösvaiheessa keväällä 2027.
Hankkeessa tunnistettuja asiakasryhmiä yhdistää työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen. Pelkkä NEET-käsitteen käyttäminen kuitenkin häivyttää heidän erilaiset elämäntilanteensa ja tuen tarpeensa.
Aiemmassa Reunalta-hanketta käsittelevässä artikkelissa on kuvattu hankkeen asiakastyötä, joka perustuu kohtaamiseen. Vaikeuksia kokevien nuorten tukeminen yksilöllisesti voi vaatia aikaa ja työntekijöiden sinnikkyyttä. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa, koska tällainen tuki on vaikuttavampaa kuin tyypillisesti tarjolla olevat palvelut. (Zitting & Anttila, 2026.)
Lähteet
Hiilamo, H., Määttä, A., Koskenvuo, K., Pyykkönen, J., Räsänen, T., & Aaltonen, S. (2017). Nuorten osallisuuden edistäminen – Selvitysmiehen raportti. (Diak Puheenvuoro 11). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-298-1
Luosta, L. (2026). Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti. VATT Blogi. Saatavilla 26.10.2026 https://vatt.fi/-/nuoret-ovat-tyon-ja-koulutuksen-ulkopuolella-useimmiten-vain-hetkellisesti
Mäkinen, N., & Ojala, S. (2024). Etuussanktioiden vaikutukset toimeentuloon, hyvinvointiin ja palveluihin osallistumiseen: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 61(1), 122–143. https://doi.org/10.23990/sa.130266
Sirniö, O., Jernström, L., Eskelinen, N., & Kauppinen, T. (2025). Youth on the Margins: Heterogeneous State Dependence in NEET. (INVEST Working Papers 131/2025). https://doi.org/10.31235/osf.io/ganpm_v1
Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2023). Vaikeasti työllistyvien työvoimapalvelut – Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin, TYP-toiminnan ja SIB-mallin toimivuus. (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 16/2023). http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-545-0
Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2025). Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret – tunnistaminen, tavoittaminen ja kuntouttaminen. (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 1/2025). http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-564-1
Vauhkonen, T., & Hoikkala, T. (2020). Syrjäytymisen lasku – Tutkimus syrjäytymisestä, sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta. Nuorisotutkimusseura. https://doi.org/10.57049/nts.263
Ylistö, S., Juutinen, C., Pirskanen, H., Tammelin, M., & Välimäki, V. (2025). Palveluista vetäytyminen nuorten aikuisten sosiaalipalveluissa. Teoksessa H. Pirskanen, M. Tammelin, O. Alakärppä, & M. Mänttäri-van der Kuip (toim.), Osallisuus sosiaalityössä (s. 85–106). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.1037
Zitting, J., & Anttila, J. (16.3.2026). Asiakashaastattelut kertovat Reunalta-hankkeen vaikuttavuudesta. Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092390
Kirjoittajat
Joakim Zitting
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, YTM
Johanna Anttila
Projektikoordinaattori, palveluohjaaja, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö (ODL)
