Valtaosa suomalaislapsista kokee haitallisia lapsuuden ajan kokemuksia ennen täysi-ikäistymistään. Lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä voi seurata kasvavissa määrin haitallisia seurauksia. Tämän vuoksi kohtaavaa työtä tekevien ammattilaisten tulee olla tietoisia ilmiöstä ja traumainformoidusta työotteesta.
Lapsuusajan kokemusten vaikutuksia myöhempään elämään on tutkittu eri tieteenaloilla. Haitallisista lapsuusajan kokemuksista käytetään lyhennettä ACE-kokemukset (adverse childhood experiences) ja tutkimus on painottunut tälle vuosisadalle.
Laajasalon ym. (2025) mukaan haitallisilla kokemuksilla tarkoitetaan muun muassa lapsuusajan väkivaltakokemuksia sekä lapsuuden perheen olosuhteita, kuten päihdeongelmia, laiminlyöntiä tai vanhemmasta eroon joutumista. Tutkimuksissa ACE-kokemusten on havaittu vaikuttavan muun muassa psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, somaattisiin sairauksiin sekä alhaiseen koulutustasoon. Tutkimukset ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä, sillä ACE-kokemusten ja niiden vaikutusten määrittely voi olla haastavaa ja tilanteita yksinkertaistavaa.
Lapsuuden ajan haitalliset kokemukset heijastuvat pitkälle
Ilmiön tunteminen on keskeistä asiakastyössä toimiville ammattilaisille sekä palveluista päättäville ja niitä kehittäville. Laajasalon ym. (2025) tutkimus osoittaa, että Suomessa vuosina 1986–2000 syntyneistä ja asuneista nuorista seitsemääntoista ikävuoteen mennessä 54 prosenttia nuorista oli kokenut vähintään yhden ja 28 prosenttia useamman kuin yhden ACE-kokemuksen. Luvut ovat huomionarvoisia muun muassa nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamistyössä sekä ennaltaehkäisevän työn kehittämisen kannalta.
ACE-kokemusten on havaittu olevan yhteydessä muun muassa nuorten aikuisten väkivaltarikollisuuteen sekä mielenterveyshäiriöihin. Vaikutukset ovat voimakkaampia, kun kysymyksessä on lapsuudessa koettu väkivalta, vanhemman vapausrangaistustuomio tai toimeentulotuen saaminen.
Perheen lapsuuden aikaisen toimeentulotuen saamisella on havaittu olevan yhteyttä esimerkiksi alle 20-vuotiaiden koulupudokkuuteen. Tämän vuoksi viime vuosina tapahtunut lapsiperheköyhyyden lisääntyminen (Itla, 2025) on huolestuttavaa. Vuonna 2023 noin 12 prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista eli pienituloisessa perheessä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkijoiden mukaan vuoden 2024 ja 2025 sosiaaliturvauudistukset voivat tiputtaa 27 000 lasta lisää pienituloisuusrajan alapuolelle. Kun vuonna 2025 kouluterveyskyselyissä kysyttiin 8.- ja 9.-luokkalaisilta nuorilta tunnetta perheen taloudellisesta tilanteesta, noin 26 prosenttia raportoi perheensä taloudellisen tilanteen olevan joko huono tai vain kohtalainen. (Tervola & Ollonqvist, 2025.)
Traumainformoitu työote kohtaavassa työssä
Ammattilaisten näkökulmasta keskeistä on, että haitalliset lapsuuskokemukset eivät kuulu vain lastensuojelun tai lastenpsykiatrian asiantuntijoille. Ne näkyvät kaikenikäisten parissa tehtävässä ja sosiaali- ja terveysalan työssä sekä kirkon alan työssä, varhaiskasvatuksessa, kaikilla koulutusasteilla ja rikosseuraamusalalla. Lapsuusajan haitalliset kokemukset ja niiden seuraukset voivat tulla vastaan missä tahansa palvelussa, jossa kohdataan ihminen kokonaisena elämäntarinoineen.
Tämä edellyttää ammattilaisilta traumatietoista työotetta. Käytännössä se tarkoittaa turvallista kohtaamista, rauhallista vuorovaikutusta, asiakkaan toimijuuden vahvistamista ja sitä, ettei ammattilainen tulkitse vaikeaa käyttäytymistä liian nopeasti esimerkiksi tahallisuutena tai motivaation puutteena. Se tarkoittaa myös sitä, että vaikeista kokemuksista kysytään hienovaraisesti, oikea-aikaisesti ja vain silloin, kun on mahdollisuus ottaa vastaus vastaan ja ohjata ihminen tuen piiriin.
Lapsuusajan haitalliset kokemukset ja niiden seuraukset voivat tulla vastaan missä tahansa palvelussa, jossa kohdataan ihminen kokonaisena elämäntarinoineen.
Traumainformoidun työotteen pääperiaatteisiin kuuluvat lisäksi luotettavuus ja läpinäkyvyys, vertaistuki, voimaantuminen, valinnanmahdollisuus sekä kulttuuriset, historialliset ja sukupuoleen liittyvät tekijät. Traumatisoitumisesta toipumista edistää kaikki, mikä lisää ihmisen sisäistä ja ulkoista turvallisuuden tunnetta.
Asiakastyössä on ehdotettu käytettäväksi sensitiivistä, mahdollisesti traumaattisia kokemuksia kartoittavaa arviointia, jossa huomio kiinnitetään myös asiakkaan vahvuuksiin ja myönteisiin lapsuuden kokemuksiin (Sherin ym., 2022). Tällainen toimintatapa edellyttää ammattilaisten koulutusta sekä riittäviä resursseja palveluohjauksen toteuttamiseen. ACE-kokemusten merkityksen ymmärtäminen voi parhaimmillaan tukea resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista ennaltaehkäiseviin toimiin sekä monialaisten tukiverkostojen rakentamista erityisen haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille.
Laajasalon ym. (2025) artikkeli muistuttaa, että ACE-kokemukset ovat kansanterveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden kysymys. Kohtaamistyön ammattilaisina emme voi muuttaa asiakkaan menneisyyttä, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten hän tulee kohdatuksi nyt. Jos tunnistamme kuormituksen taustalla olevan tarinan, emme näe vain oiretta, diagnoosia, rikettä tai palveluntarvetta. Näemme ihmisen.
Lähteet
Hipp, T. (2023.) Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa J. Linner Matikka & T. Hipp (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla. (10/2025). Saatavilla 2.7.2026 https://itla.fi/lapsiperhekoyhyys-datana/#K%C3%B6yhyys-koskettaa-joka-yhdeks%C3%A4%C3%A4-lasta
Laajasalo, T., Ellonen, N., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2025) Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 90(2025):3, 217–229. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166857
Sherin, K., Stillerman, A., Chandrasekar, L., Went, N. S., & Niebuhr, D. W. (2022) Recommendations for population-based applications of the Adverse Childhood Experiences Study: Position Statement by the American College of Preventive Medicine. AJPM Focus 1 (2), 100039. https://www.ajpmfocus.org/article/S2773-0654%2822%2900037-2/fulltext
Substance Abuse and Mental Health Services Administration. (2014.) SAMHSA’s Concept of Trauma and Guidance for a Trauma-Informed Approach. Substance Abuse and Mental Health Services Administration. Saatavilla 13.10.2026 https://www.traumainformedcare.chcs.org/wp-content/uploads/samhsa_trauma_concept_paper.pdf
Tervola, J., & Ollonqvist J. (2025). Muuttuuko arvio sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista, kun toimeentulotuen simulointia tarkennetaan? INVEST Working Papers 127/2025. https://doi.org/10.31235/osf.io/f7yxn_v2
Tässä tekstissä on käytetty ChatGPT 5.6 Sol -tekoälysovellusta tekstin kieliasun muokkaamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen (käytetty 23.9.2026).
Kirjoittajat
Paula Ahonen
sosionomi (AMK)-diakoni, YAMK-opiskelija
Mari Huuskonen
lähihoitaja, sosionomi (AMK)-diakoni, YAMK-opiskelija
Elina Mäkelin
sosionomi (AMK), YAMK-opiskelija
Minna Valtonen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Yliopettaja, laaja-alainen diakonia ja globaalivastuu, TT
