Gerontologisessa sosiaaliohjauksessa luodaan ratkaisuja vaikeisiin elämäntilanteisiin

Vanhuspalveluissa, kuten gerontologisessa sosiaaliohjauksessa, olennaista on edistää iäkkäiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Ikääntyneiden palvelujen ja tuen tarpeita on kuitenkin ennakoitava paremmin. Myös monialaista yhteistyötä on lisättävä, jotta palvelut voidaan sovittaa joustavasti ikääntyneen elämäntilanteeseen.

Ikääntyneiden lisääntyvät palvelutarpeet ovat alati esillä julkisessa keskustelussa. Niihin on kiinnitetty huomiota muun muassa hallitusohjelmassa (Valtioneuvosto, 2023), ikäohjelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriö [STM], 2020) sekä laatusuosituksessa (STM, 2024). Eri medioissa käsitellään toistuvasti eläkkeiden kertymistä ja määrää sekä ikääntyneille tarjottavia palveluja (esim. Korkman, 2025). Käsittely painottuu tyypillisesti muutos- ja säästöpaineisiin, mutta myös ikääntyneiden oikeuksien ja tarpeiden toteutuminen nousee ajoittain esiin.

Mediakeskustelu muodostaa synkän kuvan ikääntyneiden palveluista. Alkuvuodesta 2026 esillä ovat olleet tehostetun palveluasumisen yksiköissä tapahtuneet ikääntyneiden kuolemantapaukset (esim. Paananen, 2026; Riiali, 2026). Esiin nousseet ongelmat liittyvät palvelujen riittävyyteen ja laatuun sekä osaavan henkilöstön saatavuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Katri Kokon mukaan ikääntyneiden hoiva ja hoito on kuitenkin Suomessa hyvää ja turvallista, eikä viitteitä niiden heikentymisestä ole (Paananen, 2026; ks. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL], 2025).

Tavoitteena on edistää ikääntyneiden osallistumista ja toimintakykyä

Ikäohjelman 2030 mukaan Suomessa tavoitteena on edistää ja tukea ikääntyneiden osallistumista ja toimintakykyisyyttä. Tavoitteena on myös rakentaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää palvelujärjestelmää. (STM, 2020.)

Ikääntyneiden asumisratkaisuissa painotus on ollut jo pitkään kotona asumista tukevien palvelujen lisäämisessä (Karppanen, 2024; L 604/2022 14. §). Vuonna 2024 kotihoidossa oli noin 161 000 asiakasta (THL, 2025).

Kotona asumista tukevien palvelujen lisäksi ikääntyneille järjestetään muun muassa kevyempää ja tehostettua palveluasumista, perhehoitoa sekä yhteisöllistä asumista (esim. Varsinais-Suomen hyvinvointialue, i.a.-a). Laitos- ja asumispalvelujen asiakkaana oli vuonna 2024 noin 55 000 asiakasta (THL, 2025).

Vanhuspalveluissa on kuitenkin kehittämistarpeita. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE-työ) tulee parantaa (Forsius ym., 2024). Yhteistyötä on kehitettävä myös ikääntyvien eri palvelujen, esimerkiksi kotihoidon ja asumispalvelujen, välillä (Kehusmaa ym., 2024).

Ikääntyvien yksilölliset palvelujen ja tuen tarpeet, kuten sosiaaliset tarpeet, jäävät monesti liian vähälle huomiolle (Tuominen, 2023). Iäkkäiden sosiaalisen aktiivisuuden lisäämiseen ja yksinäisyyden torjumiseen tarvitaan panostuksia (Forsius ym., 2024). Lisäksi tehostettuun, ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tulisi päästä tarvittaessa nopeammin (Hyvinvointiala Hali ry, i.a.).

Sosiaalialan ammattikorkeakoulutettuja työskentelee gerontologisessa sosiaaliohjauksessa

Vanhuspalveluissa työskentelee sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön ammattilaisia. Hyvinvointialueiden nettisivuilla gerontologista sosiaaliohjausta kuvataan osana gerontologista sosiaalityötä. Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueen (i.a.) nettisivulla kerrotaan, että ”gerontologinen sosiaalityö sisältää sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen”.

Gerontologisen sosiaaliohjauksen ja -työn asiakkaina on ikääntyneitä, joiden elämäntilanne on vaikea. Heidän arjessaan selviytymistä voi hankaloittaa moni asia, kuten terveyden ja hyvinvoinnin hiipuminen, taloudelliset vaikeudet, asumisen haasteet, päihteiden käyttö, mielenterveyden haasteet sekä ihmissuhdeongelmat, kuten hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu. Lisäksi heidän palvelujen ja tuen tarpeensa on tavallisesti pitkäaikaisia. (Helsingin kaupunki, i.a.; Kymenlaakson hyvinvointialue, 2024; Pirkanmaan hyvinvointialue, 2025; Pohjois-Savon hyvinvointialue, i.a.; Päijät-Hämeen hyvinvointialue, i.a.)

Gerontologinen sosiaaliohjaus on ikääntyneen kokonaisvaltaista auttamista, jonka tavoitteena on vahvistaa hänen toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Työssä arvioidaan asiakkaan tuen ja palvelujen tarvetta sekä ohjataan ja motivoidaan häntä kiinnittymään sopiviin palveluihin. Sosiaaliohjaukseen kuuluu myös etuuksien ja tukimuotojen yhteensovittamista. Lisäksi olennaista on yhteistyö ikääntyneen läheisten ja muiden ammattilaisten kanssa. (Pohjois-Savon hyvinvointialue, i.a.; Varsinais-Suomen hyvinvointialue, i.a.-b.)

Opinnäytetöissä on käsitelty gerontologista sosiaaliohjausta

Gerontologista sosiaaliohjausta on käsitelty AMK- ja YAMK-opinnäytetöissä. Niissä gerontologisen sosiaaliohjauksen tavoitteita ja sisältöä on tutkittu vaikeassa elämäntilanteessa olevien ikääntyneiden näkökulmasta.

Sosiaaliohjaajan työpanos voi olla erityisen merkittävä heikossa asemassa olevalle ikääntyneelle: hän voi tarvita tukea esimerkiksi arjessa selviytymiseen ja siinä tarvittavien voimavarojen vahvistamiseen. Lisäksi hän voi tarvita apua sosiaalisten suhteiden ja yhteiskunnallisen osallisuuden ylläpitämiseen. (Tapala, 2025; Alava, 2023.)

Olennaisia gerontologisen sosiaaliohjauksen työmuotoja ovat asiakkaan palvelujen ja tuen tarpeiden arviointi sekä palveluohjaus (Kivisaari & Kuhalampi, 2025; Tapala, 2025). Etuus- ja palvelujärjestelmä voi olla ikääntyneelle monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava, joten sosiaaliohjaaja toimii ikääntyneen etuus- ja järjestelmätulkkina, neuvoen ja ohjaten häntä. Samalla hän pyrkii lisäämään ikääntyneen voimavaroja ja toimintakykyä. (Alava, 2023.)

Tavallisesti gerontologinen sosiaaliohjaaja on sekä sosiaalityöntekijän työpari että laajemman, monialaisen työtiimin jäsen. Sosiaaliohjaaja voi toimia ikääntyneen omatyöntekijänä. Hänen työssään keskeistä on tarpeellisten sosiaalipalvelujen tuottaminen ikääntyneelle ja hänen verkostoissaan työskentely. (Hokkanen, 2024; Kivisaari & Kuhalampi, 2025.)

Sosiaaliohjausta tehdään myös vanhuspalvelujen eri toimintaympäristöissä

Sosiaaliohjaajia työskentelee myös erilaisissa vanhuspalvelujen toimintaympäristöissä ja työtehtävissä, ei yksinomaan gerontologisessa sosiaaliohjauksessa. Näitä ovat esimerkiksi asiakas- ja palveluohjaus, asumisen tuki sekä ikääntyneiden päivätoiminta. (Helsingin kaupunki, i.a.; Päijät-Hämeen hyvinvointialue, i.a.; Helminen, 2022, s. 153–156.) Sosiaaliohjauksen sisältöä ja tavoitteita erilaisissa vanhuspalvelujen toimintaympäristöissä on tarkasteltu gerontologisen sosiaaliohjauksen tavoin AMK- ja YAMK-opinnäytetöissä.

Sosiaaliohjaaja työskentelee usein ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksessa. Työskentely perustuu asiakaslähtöisyyteen: keskeistä on ikääntyneen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen ja kuuleminen. Sosiaaliohjaaja voi osallistua sekä ikääntyneen palvelutarpeiden arviointiin ja suunnitteluun että toteutukseen. (Kakkonen & Kettunen, 2024.)

Kotihoidossa työskentelevä sosiaaliohjaaja räätälöi ikääntyneelle palveluja ja tukimuotoja, jotka tukevat hänen arjessa selviytymistään. Hänen on osattava reagoida nopeasti palvelujen ja tarpeiden muutoksiin. Lisäksi hänen tulee tuntea etuus- ja palvelujärjestelmä sekä laajemmin yhteiskunnan toimintarakenteet. (Nissinen & Vanhanen, 2025; Paajanen & Paunonen, 2018.)

Asumispalveluissa työskentelevän sosiaaliohjaajan työssä olennaista on ikääntyneen neuvominen ja ohjaaminen etuuksien ja palvelujen hakemisessa ja käytössä. Hän tukee ikääntynyttä asioidensa hoidossa. (Kuusisto & Tolppanen, 2020).

Saattohoidon sosiaaliohjaajan tehtävissä keskeistä on asiakkaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnista ja elämänlaadusta huolen pitäminen. Käytännön työ sisältää neuvontaa ja ohjausta, asiakkaan asioiden hoitoa sekä tiedottamista hoidosta tärkeille osapuolille. (Kauppila, 2013.)

Gerontologisen sosiaaliohjauksen tarve lisääntyy

Gerontologisessa sosiaaliohjauksessa ammattilainen kohtaa ikääntyneitä, joilla voi olla monia samanaikaisia vaikeuksia ja pitkäkestoisia avuntarpeita. Heidän pärjäämisestään kantavat huolta sekä läheiset että ammattilaiset. Olennaista työssä on ikääntyneen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja voimavarojen ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä osallisuuden edistäminen (Helminen, 2022, s. 165–167).

Ikääntyneiden parissa työskentelevä sosiaaliohjaaja tarvitsee laaja-alaista ammatillista osaamista. Hänellä on oltava monialaista ikäosaamista sekä tuntemusta ikääntyneiden etuuksista, palveluista ja tukimuodoista. Sosiaaliohjaajalla on oltava myös valmiuksia työskennellä monialaisessa työtiimissä ja yhteistyöverkostoissa. (Kakkonen & Kettunen, 2024; Kivisaari & Kuhalampi, 2025; Paajanen & Paunonen, 2018; Tapala, 2025.)

Gerontologisen sosiaaliohjauksen ammattilaisia tarvitaan eri toimintaympäristöihin. Heillä on erityisesti osaamista tunnistaa ikääntyneiden erilaisia sosiaalisia ongelmia ja tukea ikääntynyttä niiden ratkaisemisessa (Pekkarinen, 2023). Esimerkiksi iäkkäiden kokema yksinäisyys lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta (Aaltonen ym., 2023). Yksinäisyyden lieventäminen edellyttää monialaista yhteistyötä, jonka johtamisessa ja koordinoinnissa gerontologisen sosiaaliohjauksen ammattilaisella on tärkeä rooli.

Lähteet

Aaltonen, M., Häsä, J., Heikkilä, R., Kakko, K., & Edgren, J. (2023). Yksinäisyys ja toive muualla kuin kotona asumisesta lisäävät kotihoidon asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. (Tutkimuksesta tiiviisti 59/2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-218-1

Alava, T. (2023). Gerontologinen sosiaaliohjaus kirjallisuudessa ja käytännön työssä [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832121

Etelä-Savon hyvinvointialue. (i.a.). Ikääntyneiden sosiaalityö. Saatavilla 2.3.2026 https://etelasavonha.fi/palvelut/ikaihmiset/ikaantyneiden-sosiaalityo/

Forsius, P., Honkanen, S., Koivusilta, M., Pennanen, M., & Kehusmaa, S. (2024). Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä pitää parantaa. (Tutkimuksesta tiiviisti 35/2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-352-2

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

Helsingin kaupunki. (i.a.). Ikääntyneiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Saatavilla 2.3.2026 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/senioripalvelut/sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus-ikaantyneiden-kanssa

Hokkanen, M. (2024). Gerontologisen sosiaaliohjaajan työnkuvaus viranhaltijana – Työympäristönä gerontologinen sosiaalityö [Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402243410

Hyvinvointiala Hali ry. (i.a.). Selvitys ikääntyneiden hoivajonoista. Saatavilla 2.3.2026 https://www.hyvinvointiala.fi/tietoa-sote-alasta/hoivajonot/

Kakkonen, H., & Kettunen, H. (2024). Geronomin osaaminen ikääntyneiden asiakas- ja sosiaaliohjauksessa: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus [Opinnäytetyö, Karelia ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636295

Karppanen, S. (2024). Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille 2022–2023: Tuloksia ja toimintamalleja. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:21). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8430-1

Kauppila, V. (2013). Sosiaaliohjaus potilaan ja omaisten tukena saattohoidon aikana [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091715358

Kehusmaa, S., Honkanen, S., & Saukkonen, P. (toim.). (2024). Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan tuloksia 2023. (Raportti 5/2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-324-9

Kivisaari, T., & Kuhalampi, M. (2025). Gerontologinen sosiaaliohjaus palveluna Helsingin kaupungilla: ”Hirvittääkö taksa? Geso ei mitään maksa!” [Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176918

Korkman, S. (27.10.2025). Vanhuuteen pitää varautua ajoissa. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011585928.html

Kuusisto, M., & Tolppanen, K. (2020). Sosiaaliohjaus Kymsoten ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa: Sosiaalietuudet [Opinnäytetyö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051812007

Kymenlaakson hyvinvointialue. (17.12.2024). Ikääntyneiden sosiaalityö ja -ohjaus. https://kymenhva.fi/palvelut-ja-ajanvaraus/sosiaalipalvelut/ikaihmisten-sosiaalipalvelut/ikaantyneiden-sosiaalityo-ja-ohjaus/

L 604/2022. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta 8.7.2022/604. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2022/604

Nissinen, J., & Vanhanen, E. (2025). Talousosaaminen kotihoidon sosiaaliohjaajan työssä ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi: Käsikirja etuus- ja talousosaamisesta [Opinnäytetyö, Karelia ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529730

Paajanen, P. & Paunonen, H. (2018). Sosiaaliohjaus osaksi kotihoitoa [Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804265642

Paananen, R. (9.2.2026). Tuntuu epäreilulta, sanoo Attendon johtaja hoivakeskustelusta. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011798476.html

Pirkanmaan hyvinvointialue. (5.12.2025). Ikäihmisten sosiaalityö. https://www.pirha.fi/palvelut/ikaantyneiden-palvelut/ikaihmisten-sosiaalityo

Pekkarinen, A. (2023). Gerontologinen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Pirkanmaan hyvinvointialueella alkuvuonna 2023 – sosiaalinen raportti. Pirkanmaan hyvinvointialue & sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. https://www.pirha.fi/documents/d/kehitysversio/sosiaalinen-raportti_gerontologinen-sosiaalityo_elo-2023

Pohjois-Savon hyvinvointialue. (i.a.). Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus. Saatavilla 2.3.2026 https://pshyvinvointialue.fi/gerontologinen-sosiaalityo-ja-ohjaus

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. (i.a.). Ikääntyneiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Satavilla 2.3.2026 https://paijatha.fi/palvelut-ja-hoitoon-hakeutuminen/ikaantyneiden-palvelut/ikaantyneiden-asiakasohjaus/ikaantyneiden-sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus/

Riiali, M. (10.1.2026). Sitomista käytetään monesti, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, sanoo professori. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011740711.html

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2020). Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6865-3

Tapala, T. (2025). Gerontologinen sosiaaliohjaaja – tehtävänkuvan muodostaminen: Pirkanmaan hyvinvointialue, Läntinen: Kangasala, Nokia, Pälkäne ja Ylöjärvi [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032286

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (29.9.2025). Kotihoito 2024. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/ikaantyneet/kotihoito

Tuominen, K. (2023). Making Space for Social Relationships: Understanding ageing in social spaces [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. (Tampere University Dissertations 920). Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3193-1

Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Varsinaissuomen hyvinvointialue. (i.a.-a). Ikääntyneiden asumispalvelut. Saatavilla 2.3.2026 https://www.varha.fi/fi/palvelut/ikaantyneiden-palvelut/ikaantyneiden-asumispalvelut

Varsinaissuomen hyvinvointialue. (i.a.-b). Ikääntyneiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus (gerontologinen sosiaalityö). Saatavilla 2.3.2026 https://www.varha.fi/fi/palveluhakemisto/ikaantyneiden-sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus-gerontologinen-sosiaalityo

Kirjoittajat

Jari Helminen

Yliopettaja, sosiaalinen kestävyys, sosiaaliset innovaatiot ja vaikuttavat hyvinvointipalvelut

Jari Helminen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Midjourney