Voiko yhteiskunnalliseen keskusteluun kehitetty Erätauko-menetelmä toimia myös oppimisen välineenä? Tässä artikkelissa tarkastellaan Erätauon ja oppimisprosessin eri vaiheiden yhteensopivuutta. Erätauko-menetelmä tarjoaa puitteet syväoppimiseen, jossa oppija ei ainoastaan vastaanota tietoa vaan myös tuottaa sitä dialogissa muiden kanssa.
Erätauko-menetelmä on kehitetty alun perin vahvistamaan dialogiosaamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen lähtökohtana on ollut erityisesti poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun laadun parantaminen, mutta vähitellen menetelmän sovelluksia on laajennettu myös muihin konteksteihin, kuten työyhteisöihin, järjestötoimintaan ja opetukseen (Laaksolahti & Alhanen, 2018).
JOPE – Jaksava, osaava ja pystyvä ope -hankkeessa Erätauko-dialogi on toiminut mielen hyvinvointia koskevien keskustelujen rakenteellisena viitekehyksenä. Menetelmä tarjoaa kaksi rinnakkaista mahdollisuutta: toisaalta se kehittää dialogitaitoja, kuten kuuntelua, yhteisen ymmärryksen rakentamista ja toisen näkökulman arvostamista, ja toisaalta se tukee opittavan sisällön syvällistä käsittelyä. Näiden kahden ulottuvuuden yhdistyminen tekee Erätauosta kiinnostavan pedagogisen menetelmän.
Opetusmenetelmät tukevat oppimisprosessia
Oppiminen on elinikäinen prosessi, jossa omaksumme tietoja, taitoja ja tapoja. Oppia voi opiskelemalla, opettelemalla, harjoittelemalla tai kokemuksen, esimerkin tai ympäristön vaikutuksen kautta. Opetusmenetelmät sen sijaan ovat opetuksen toteuttamistapoja, jotka mahdollistavat oppimisen.
Valittu opetusmenetelmä ohjaa sitä, millä tavalla oppija kohtaa opittavan sisällön ja millaisia oppimisen kokemuksia hänelle syntyy. Pedagogisessa tutkimuksessa on laajasti osoitettu, että oppimisen laatu ei riipu yksinomaan opetettavasta sisällöstä, vaan myös siitä, millaisessa vuorovaikutuksessa oppiminen tapahtuu (Engeström, 1987).
Engeströmin oppimisprosessin kuusi vaihetta
Engeströmin (1987) mukaan täydellinen oppimisprosessi koostuu kuudesta vaiheesta:
-
Motivoituminen
Oppija kiinnostuu opittavasta asiasta, kun hän huomaa tarvitsevansa uutta tietoa ongelman ratkaisemiseksi. Motivaatio syntyy, kun vanhat tiedot eivät riitä käsillä olevan tehtävän hallintaan.
-
Orientoituminen
Oppija rakentaa lähtökohtamallin, tai orientaatioperustan, aikaisemman tietonsa pohjalta. Oppija voi esimerkiksi piirtää käsitekartan hahmottaakseen osaamistaan ja tunnistaakseen, mitä uutta hänen täytyy oppia.
-
Sisäistäminen
Oppija yhdistää uuden tiedon aikaisempaan osaamiseensa. Hän harjoittelee oppimaansa ja pohtii sen soveltamisen mahdollisuuksia eri tilanteissa. Vähitellen uusi tieto muuttuu taidoksi.
-
Ulkoistaminen
Oppija soveltaa osaamistaan käytännössä ja ratkaisee konkreettisia ongelmia. Hän vaikuttaa ympäristöönsä ja voi tuottaa uutta tietoa. Ulkoistaminen testaa opitun toimivuutta todellisissa tilanteissa.
-
Arviointi
Oppija tarkastelee kriittisesti, miten opittu toimii käytännössä. Hän tunnistaa mallin heikkoudet ja vahvuudet sekä pohtii, mitä vielä tarvitsee kehittää.
-
Kontrolli
Oppija tarkastelee oppimistaan kokonaisuutena ja arvioi opiskelumenetelmiään. Hän tunnistaa oppimistyylinsä vahvuudet ja heikkoudet sekä pyrkii parantamaan tapaansa omaksua uutta tietoa.
Oppimisprosessi toteutuu usein useamman oppimisjakson aikana. Erityisesti ulkoistaminen, arviointi ja kontrolli tarvitsevat aikaa ja uusia tilanteita, joissa opittua voi kokeilla käytännössä.
Opetusmenetelmät valitaan oppimisprosessin tavoitteiden mukaisesti. Engeströmin (1987) malli tarjoaa hyödyllisen kehyksen arvioitaessa, miten Erätauko-dialogi voisi toimia opetuksessa.
Valittu opetusmenetelmä ohjaa sitä, millä tavalla oppija kohtaa opittavan sisällön ja millaisia oppimisen kokemuksia hänelle syntyy.
Erätauko-dialogi rakentaa yhteistä ymmärrystä
Erätauko-dialogi on ohjattu ja jäsennelty keskustelu, jossa jokaisen osallistujan ääni on tärkeä (Erätauko, 2025; Sitra, 2025). Sen tavoitteena on vahvistaa osallisuutta ja kehittää kykyä käydä rakentavaa vuoropuhelua. Dialogissa ei pyritä samaa mieltä olemiseen vaan yhteiseen oppimiseen. (Vuokila-Oikkonen ym., 2002; Vuokila-Oikkonen, 2020.)
Sitran (i.a.) mukaan Erätauko-dialogin tavoitteita voivat olla esimerkiksi:
- käsiteltävän aiheen syvällisempi ymmärtäminen
- erilaisten näkökulmien ja niiden taustatekijöiden tunnistaminen
- yhteinen pohdinta ennen päätöksentekoa
- osallisuuden ja tasa-arvoisen kohtaamisen vahvistaminen
- sitoutuminen käsiteltävään teemaan
- ristiriitojen ennaltaehkäisy ja haasteiden ennakointi.
Dialogin ydin on kuuntelussa ja oman puheen sitomisessa muiden puheeseen. Näin keskustelu rakentuu yhteisesti, ja yksittäiset puheenvuorot muodostavat kollektiivisen ymmärryksen. (Vuokila-Oikkonen ym., 2002; Vuokila-Oikkonen, 2020.)
Erätauko-dialogi etenee seuraavien vaiheiden kautta:
- Aloitus: ohjaaja esittelee keskustelun tarkoituksen ja oman roolinsa.
- Pelisäännöt: sovitaan yhteiset toimintatavat, kuten kuuntelu ja keskinäiset sopimukset.
- Alustus: ohjaaja johdattaa teemaan lyhyellä alustuksella.
- Tutustuminen: osallistujat kertovat nimensä ja odotuksensa keskustelulle.
- Virittäytyminen: jokainen pohtii omia kokemuksiaan teemasta.
- Yhteinen keskustelu: näkökulmia jaetaan ja osaamista syvennetään yhdessä.
- Oivallusten jakaminen: keskustelun loppupuolella oivallukset kirjataan ja jaetaan ryhmässä.
- Kiitokset: lopuksi kaikkia osallistujia kiitetään dialogiin osallistumisesta.
Erätauko-dialogin soveltaminen oppimiseen
Alla olevassa taulukossa hahmotellaan Erätauko-dialogin ja Engeströmin (1987) oppimisprosessin yhteensopivuutta (taulukko 1).
Taulukko 1. Erätauko-dialogin ja Engeströmin (1987) oppimisprosessin yhteensopivuus.
Voiko Erätauko-dialogia käyttää opetusmenetelmänä?
Artikkelin alussa pohdittiin, voiko Erätauko-dialogi toimia opetusmenetelmänä. Kun Engeströmin (1987) oppimisprosessin vaiheita verrataan Erätauko-dialogin rakenteeseen, voidaan todeta, että ne ovat yhteensopivia.
Erätauko-dialogi mahdollistaa syväoppimisen, jossa oppija ei ainoastaan vastaanota tietoa vaan myös tuottaa sitä dialogissa muiden kanssa. Oppijat tunnistavat ja jakavat aiempaa osaamistaan, minkä jälkeen he yhdessä rakentavat uutta ymmärrystä. Lisäksi dialogi kehittää keskeisiä tulevaisuuden taitoja, kuten kuuntelua, kriittistä ajattelua, yhteistyötä ja reflektiokykyä.
Pedagogisesti Erätauko-dialogi voidaan nähdä opetusmenetelmänä, joka yhdistää sisällöllisen oppimisen ja oppimisen taitojen harjoittelun. Se edustaa aktiivisen oppimisen periaatteita, joissa oppija toimii tiedon tuottajana eikä pelkästään vastaanottajana. Tämä vastaa hyvin nykyisten opetussuunnitelmien laaja-alaisen osaamisen tavoitteita.
Lähteet
Engeström, Y. (1987). Perustietoa opetuksesta. Valtiovarainministeriö. http://hdl.handle.net/10224/3665
Erätauko. (2025). (i.a.). Näin varmistat vaikuttavuuden. Saatavilla 16.4.2025 https://www.eratauko.fi/tyokalu/vaikuttavuus/
Laaksolahti, H., & Alhanen, K. (2018). Erätauko-kouluttajan opas. (Sitran selvityksiä 138). Erweko. https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/11/eratauko-kouluttajan-opas.pdf
Sitra. (i.a.). Erätauko. Saatavilla 8.6.20205 https://www.sitra.fi/eratauko/
Vuokila-Oikkonen, P. (2020). Ratkaisuja tuottava yhteiskehittäminen lähestymistapana ja menetelmänä. Teoksessa E. Keskitalo & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin. Kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen (s. 23–32). (Diak Työelämä 25). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6
Vuokila-Oikkonen, P., Janhonen, S., Saarento, O. & Harri, M. (2002). Storytelling of co-operative team meetings in acute psychiatric care. Journal of Advanced Nursing, 40(2), 189–198.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494510
