Dialoginen muutospedagogiikka kuvaa Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) pedagogiset suuntaviivat. Siinä oppiminen rakentuu yhteisöllisesti ja se nähdään sekä tekemisenä että muutoksena ajattelussa ja toiminnassa. Se kuvaa Diakin tapaa toteuttaa opetusta ja ohjata oppimista sekä osaamisen rakentamista ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.
Dialoginen muutospedagogiikka (DMP) on pedagoginen ratkaisu, joka on samalla kertaa ajaton ja hyvin tämän hetken tarpeisiin vastaava. Oppimisessa olennaista on omakohtaisten merkitysten rakentaminen opittavasta sisällöstä. Sen ytimessä on ajatus siitä, että oppiminen syntyy dialogista, tiedonhankinnasta, yhteisestä tiedon luomisesta ja kyvystä muuttaa toimintaa opitun perusteella. Oppija on aktiivinen toimija, joka oppii kuuntelemalla, jakamalla ja pohtimalla yhdessä toisten kanssa.
Mallissa dialogisuus toimii sekä oppimisen menetelmänä että keinona rakentaa yhteyttä työelämään ja yhteiskuntaan. Dialogisen muutospedagogiikan mukaisesti Diak kuvaa mallia neljänä oppimisen ulottuvuutena: dialogisuutena, tiedonhankintana, tiedon luomisena ja muutoksena.
Pohjana tieteellinen ajattelu ja tutkittu tieto
Dialoginen muutospedagogiikka pohjautuu vahvasti tieteelliseen ajatteluun ja tutkittuun tietoon. Se rakentuu yhteisöllisen ja dialogisen oppimisen tutkimusperinteelle, jonka taustalla vaikuttavat erityisesti sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys, transformatiivisen oppimisen teoria sekä trialogisen oppimisen tutkimus.
Keskeinen teoreettinen vaikutus tulee trialogisen oppimisen mallista (Paavola & Hakkarainen, 2007), jossa oppiminen nähdään yhteisen tiedon luomisena autenttisissa toimintaympäristöissä. Siinä korostuvat omakohtaisten merkitysten rakentaminen, opitun kytkeminen laajempiin yhteyksiin, yhteistyö sekä jaetuttujen tiedonkohteiden kehittäminen. Oppiminen ei tällöin kohdistu vain yksilön osaamisen kasvattamiseen, vaan uuden tiedon ja toimintatapojen yhteiseen rakentamiseen työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Dialogisen muutospedagogiikan muutosulottuvuus puolestaan perustuu transformatiivisen oppimisen teoriaan, jonka mukaan oppiminen voi muuttaa yksilön aiempia ajattelu- ja toimintamalleja. Reflektio, kriittinen ajattelu ja omien oletusten tarkastelu nähdään keskeisinä ammatillisen kasvun elementteinä. Dialogisessa muutospedagogiikassa oppiminen nähdään olemassa olevaan sopeutumisen lisäksi valmiutena kyseenalaistaa ja uudistaa sitä. Oppimisen lopputavoitteena on, että opiskelija tunnistaa kehittämistarpeita ja toimii rohkeasti muutosten tekijänä työelämässä.
Dialogi on välttämätön edellytys muutokselle. Dialogia ja dialogisuutta kuvataan opetuksen ja oppimisen yhteydessä kohtaamisena, maailmassa olemisen tapana ja osallistujien ainutkertaisuuden kunnioittamisena. Tähän liittyy keskeisesti pyrkimys yhteisten merkitysten rakentamiseen. Jokaisella on oma näkökulmansa, joiden yhteen tuominen kunnioittavassa ja moniäänisessä vuorovaikutuksessa mahdollistaa oppimista.
Strategialähtöisyys ja vahva arvopohja
Pedagogiikka kytkeytyy Diakin strategiaan, jossa sosiaalialan, terveysalan ja diakonian näkökulmasta pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Diak asettaa tavoitteekseen eriarvoistumiskehityksen katkaisemisen, yhdenvertaisuuden vahvistamisen sekä sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisen. Strategiassa korostetaan, että tulevaisuuden taidot opitaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa ja että Diak on yhteiskunnan polarisoitumiskehityksen vastavoima. Dialoginen muutospedagogiikka tukee tätä hyvin, koska se tekee yhteisestä oppimisesta, moninaisten näkökulmien kuulemisesta ja muutokseen kasvamisesta sekä tavoitteen että pedagogisen lähtökohdan.
Dialogia ja dialogisuutta kuvataan opetuksen ja oppimisen yhteydessä kohtaamisena, maailmassa olemisen tapana ja osallistujien ainutkertaisuuden kunnioittamisena.
Monissa pedagogisissa malleissa painottuvat tekeminen ja kehittäminen. Dialoginen muutospedagogiikka erottuu kuitenkin muista pedagogisista malleista kolmella tavalla: erityisesti vahvan arvoperustansa, yhteiskunnallisen muutosorientaationsa sekä kohtaamisosaamisen painottamisen kautta. DMP kumpuaakin diakonian perinteestä ja arvoista tähdäten opiskelijoiden kasvuun muutoksentekijöiksi. Pedagogiikan keskiössä on oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentaminen. Diakista valmistuva asiantuntija osaa toimia aktiivisesti sellaisten muutosten edistäjänä, jotka auttavat vähentämään eriarvoisuutta.
Ajankohtaisuus valttina
Dialoginen muutospedagogiikka on syntynyt laajassa, koko henkilökuntaa osallistavassa kehittämisprosessissa, jossa on määritelty korkeakoulun opetusta ohjaavat periaatteet. Malli otettiin käyttöön 2021 Diakin edellisen strategian aikana mutta sen ajankohtaisuus ja kestävyys näkyvät siinä, kuinka hyvin se vastaa myös Diakin nykyisiin strategisiin tavoitteisiin.
Diakissa ammatillinen osaaminen tulee esiin vuorovaikutuksen taidossa, jotka linkittyvät suoraan korkeakoulun toimialoihin. Niissä työ on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista, luottamuksen rakentamista, auttamista ja haasteellisten tilanteiden ratkaisemista. Tavoitteena on kestävän ja tasa-arvoisemman maailman rakentaminen.
DMP kestää aikaa, koska se vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksiin: Nykyinen ja tuleva työelämä edellyttää niin yhteiskehittämisen taitoja, dialogitaitoja, kykyä toimia monialaisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä kuin kykyä oppia nopeasti ja joustavasti. Opiskelijoita rohkaistaan tunnistamaan epäkohtia, kyseenalaistamaan ja toimimaan. Tämä tekee mallista normatiivisesti kunnianhimoisen ja samalla myös vaikuttavan.
DMP:n ydin, joka koostuu dialogista, muutoksesta ja yhteisestä tiedon rakentamisesta, ei ole vanhentunut. Päinvastoin sen eri ulottuvuuksien merkitys on kasvanut.
Pedagogiikka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin
Dialoginen muutospedagogiikka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin suuntautumalla osaamislähtöiseen ajatteluun. Siinä korostuvat yhteiskehittäminen, kriittinen ajattelu ja kyky toimia muuttuvissa toimintaympäristöissä.
Mallin elinvoimaisuus perustuu jatkuvaan kehittämiseen, joka Diakissa tarkoittaa laaja-alaista osallistamista. Pedagogista viitekehystä on sen käyttöönoton jälkeen täsmennetty ja konkretisoitu useaan otteeseen yhdessä opetushenkilöstön, muun henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.
Kehittämistyössä on noussut esiin kysymyksiä, jotka koskettavat koko korkeakoulukenttää: miten kohtaamisosaamista voidaan vahvistaa opetuksen siirtyessä yhä enemmän verkkoon, miten opiskelijat voidaan ottaa aidosti mukaan pedagogiikan kehittämiseen ja miten dialogi säilyy digitaalisissa ja tekoälyä hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Nämä kysymykset haastavat myös tarkastelemaan dialogisen muutospedagogiikan teoriapohjaa suhteessa 2020-luvun tutkimukseen.
Dialogisen oppimisen tutkija Rupert Wegerif tarjoaa kiinnostavan näkökulman. Hänen mukaansa dialogin merkitys ei vähene digitalisaation myötä, vaan päinvastoin korostuu (Wegerif, 2020). Wegerifin kehittämä dialogisen tilan (dialogic space) käsite kuvaa oppimisympäristöä, jossa erilaiset näkökulmat voivat kohdata ja synnyttää uutta ymmärrystä. Dialogiin perustuva opetus voi tehdä oppimisesta osallistavampaa ja inklusiivisempaa, kun opiskelijoille avautuu mahdollisuus tulla kuulluiksi ja tarkastella asioita useista näkökulmista. Digitaaliset oppimisympäristöt ja teknologia eivät tällöin korvaa dialogia, vaan voivat parhaimmillaan laajentaa sen mahdollisuuksia.
Vastuullinen tekoälyn käyttö osana oppimista
Dialogisen muutospedagogiikan tulee huomioida tekoälyn yleistyvä käyttö osana oppimisen ja tiedonrakentamisen prosesseja. Tekoälyn hyödyntämisen lähtökohtana tulee olla opiskelijan oman ajattelun näkyväksi tekeminen ja sen jatkuva kehittäminen. Keskeistä on se, miten opiskelija hyödyntää tekoälyä oman ymmärryksensä rakentamiseen, ajattelunsa haastamiseen sekä uuden tiedon luomiseen yhdessä muiden kanssa. Eettisesti ja vastuullisesti hyödynnetty tekoäly tukee dialogisen muutospedagogiikan keskeisiä periaatteita, joissa oppiminen nähdään ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteisessä tiedonrakentamisessa ja kriittisessä reflektiossa.
Keskeisiä tulevaisuustaitoja ovat tekoäly-, informaatio- ja medialukutaito sekä kriittinen ajattelu. Opiskelijan tulee osata arvioida tiedon luotettavuutta, tunnistaa vaikuttamispyrkimyksiä ja erottaa tutkittuun tietoon perustuva tieto virheellisestä tai harhaanjohtavasta informaatiosta. Samalla tarvitaan reflektiokykyä eli valmiutta tarkastella omaa toimintaa tiedon hankkijana, tulkitsijana ja käyttäjänä. Pedagogiikan vahvuus ilmenee sen kyvyssä yhdistää nämä taidot osaksi ammatillista kasvua ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Dialoginen muutospedagogiikka yhdistää arvot, oppimisen ja yhteiskunnan suunnan
Dialogisen muutospedagogiikan vahvuus ei ole vain sen teoriapohjassa, vaan siinä, että se yhdistää arvot, oppimisen ja yhteiskunnallisen suunnan. Malli rakentuu kohtaamisen, yhdenvertaisuuden ja muutoksen varaan. Se on myös ajankohtainen, koska tulevaisuuden asiantuntijuus syntyy pelkän tiedon lisäksi kyvystä käyttää tietoa vastuullisesti, yhdessä ja ihmistä varten.
DMP ei ole valmis malli, vaan yhteiskunnan muutoksen myötä elävä prosessi. Sen vahvuus on juuri siinä, että se mahdollistaa oman uudistumisensa. Teoreettisena mallina se ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan rakentaa kykyä kohdata opetukseen liittyviä kysymyksiä yhdessä. Ja ehkä juuri siksi se kestää aikaa.
Lähteet
Karlgren, K. Paavola, S., & Ligorio,M. B. (2020). What are knowledge work practices in education? How can we study and promote them? Research papers in education 2020, Vol. 35, No. 1, 1–7. https://doi.org/10.1080/02671522.2019.1677761
Mezirow, J. (2000). Learning as transformation: Critical perspectives on a theory in progress. Jossey-Bass.
Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2007). Välittyneisyys ja trialogisuus innovatiivisten tietoyhteisöjen perustana. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavolahakkarainen-2007-valittyneisyys.pdf
Wegerif, R. (2020). Dialogic Education. In Oxford Research Encyclopaedia of Education. http://education.oxfordre.com/
Kirjoittajat
Virpi Slotte
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, FT
