Reunalta-hankkeen asiakashaastattelut tuovat esille, miten hanketyö eroaa julkisista palveluista ja millaista apua nuoret ovat hankkeelta saaneet. Haastattelut osoittavat, että kiireetön, luottamuksellinen ja yksilölliset tarpeet huomioiva tuki auttaa nuoria kohti parempaa hyvinvointia. Vaikeassa asemassa oleville nuorille pienetkin edistysaskeleet voivat olla käänteentekeviä.
Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) Reunalta-hanke edistää huono-osaisuutta kokevien nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Työskentely kohdistuu sekä nuoriin että heidän parissaan työskenteleviin ammattilaisiin.
Hankkeen asiakkaat saavat intensiivistä yksilöohjausta, jossa huomioidaan nuoren omat voimavarat. Ohjauksessa muun muassa käydään läpi nuoren elämäntilannetta, tuetaan häntä käytännön asioiden järjestelyssä sekä rakennetaan tukiverkostoja. Nuoren kanssa tunnistetaan hänen elämäntaitojaan ja pärjäävyyttään sekä vahvistetaan niitä. Yhdessä kartoitetaan myös arkea hankaloittavia tekijöitä ja etsitään niihin avuksi erityisosaamista tai sopivia palveluita.
Hankkeen asiakastyön vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi 3X10D-mittarin avulla (Zitting ym., 2025). Pelkkä mittaritieto ei kuitenkaan kerro, mikä Reunalta-hankkeen työskentelyssä on erilaista verrattuna muihin nuorten käyttämiin palveluihin. Siksi ODL on haastatellut asiakkaita, jotka ovat olleet vuoden ajan mukana hankkeessa. Tässä artikkelissa kerromme näiden kymmenen haastattelun havainnoista.
Palvelut eivät usein vastaa nuorten tarpeita
Reunalta-hankkeen asiakkaat käyttävät usein monia palveluita samanaikaisesti. Haastatelluista moni sai esimerkiksi mielenterveys-, sosiaali-, asumis- ja talous- sekä lääkäripalveluita. Näistä ei silti ollut välttämättä apua elämäntilanteen kohentamiseen.
Haastatellut kertoivat kokeneensa, etteivät palvelut vastanneet heidän tarpeitaan ja että heidän piti pärjätä yksin. Osa haastatelluista kertoi myös, että ammattilaiset päättivät nuoren puolesta, mihin palveluun hänet ohjataan.
Nuorten parissa tehtävässä sosiaalityössä tiedetään, että nuoret saattavat jäädä ilman tarvitsemaansa apua, vaikka heillä olisi laaja auttajien verkosto (Perttula, 2021). Jotkut haastateltavat toivatkin esille, että palveluissa täytyy itse osata kertoa, mitä tarvitsee. Toisin sanoen avun saaminen edellyttää kykyä ja jaksamista tuoda omia tarpeitaan esille.
Haastatellut kertoivat kokeneensa, etteivät palvelut vastanneet heidän tarpeitaan ja että heidän piti pärjätä yksin.
Työntekijöiden pysyvyys tuo luottamusta
Haastatteluissa tuli esille työntekijöiden vaihtuvuus julkisella sektorilla. Yksi syy voi olla se, etteivät asiakkaan ja työntekijän kemiat kohtaa. Eräs haastateltu kuvasi, miten hänellä oli ollut useita päihdetyöntekijöitä, kunnes löytyi sellainen, joka osasi käsitellä asioita juuri hänelle toimivalla tavalla. Toinen haastateltu taas kertoi, ettei hän luottanut sosiaalityöntekijäänsä aiempien huonojen kokemusten takia.
Reunalta-hankkeen asiakastyö sai haastatteluissa paljon kiitosta juuri työntekijöiden pysyvyydestä. Tutuksi tulleen työntekijän kanssa pystyi puhumaan asioista avoimemmin kuin tuntemattoman kanssa. Eräs haastateltu mainitsi, että tulee tasapainoinen olo, kun apua tarjoavat ihmiset eivät vaihdu. Lisäksi tuttu työntekijä osaa huomioida asiakkaan erityispiirteet paremmin.
Tutkimusten mukaan nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten määrä ei korvaa tuen laatua. Yksi laadukas pitkäaikainen suhde työntekijän ja nuoren välillä voi olla parempi kuin monta lyhyttä suhdetta vaihtuvien työntekijöiden kanssa. Luottamuksellinen suhde auttaa selvittämään nuoren palvelutarpeita ja elämäntilannetta sekä tukee hänen toimijuuttaan. (Tuominen, 2021; Hästbacka ym., 2024; Mänttäri-van der Kuip ym., 2025.)
Nuorilla on tarvetta rennoille kohtaamisille
Asiakaskohtaamiset hankkeen työntekijöiden kanssa koettiin rennoiksi ja luottamuksellisiksi. Haastatellut kertoivat, että julkisen sektorin palveluissa he kokivat kiireen tunnetta saada aikaan muutoksia elämässään. Hankkeessa sen sijaan ei tarvinnut saavuttaa mitään tiettyä. Elämässä saattoi välillä olla huonompiakin ajanjaksoja, eikä siitä tuomittu.
Nuoret voivat kokea painetta edetä nopeasti kohti ulkoapäin asetettuja tavoitteita, jolloin heidän omat tarpeensa ja heille tärkeät tavoitteet voivat jäädä huomiotta (Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023). Toisaalta painetta voi olla myös työntekijöillä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja organisaation tavoitteet, jotka voivat olla ristiriidassa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden kanssa (Perttula, 2021).
Reunalta-hankkeen asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita on huomioitu eri tavoin. Hankkeen työntekijän kanssa on saatettu tiskata ja harjoitella bussilla kulkemista, ja tätä kautta kiinnittyä arkielämään. Työntekijät ovat myös auttaneet erilaisten tukien, kuten kuntoutusrahan hakemiseen liittyvän byrokratian kanssa. Työntekijöiden tarjoama tuki on ollut tarvittaessa jämäkkää, ja erään haastatellun sanoin ”äidillistä”.
Haastatellut kertoivat, että hankkeen työntekijöiden kanssa on käyty hyviä keskusteluja ja he ovat auttaneet elämäntilanteen pohtimisessa. Tutkimusten mukaan nuorten parissa työskentelyssä olennaista on kunnioittava kohtaaminen ja välittäminen sanelun sijasta. Tämä edistää nuoren sitoutumista palveluun ja luo pohjaa positiivisille muutoksille hänen elämässään. (Mänttäri-van der Kuip ym., 2025.)
Reunalta-hanke on vaikuttanut positiivisesti nuorten elämiin
Reunalta-hanke on saanut aikaan sekä pieniä että isoja muutoksia haastateltujen elämissä. Jotkut kertoivat löytäneensä jaksamista arjen askareisiin, kuten asunnon siivoamiseen tai pyykin pesuun. Jotkut taas toivat esille, miten tapaamiset hankkeen työntekijöiden kanssa ovat saaneet heidät lähtemään pois kotoa ihmisten ilmoille. Eräs haastateltu puolestaan kertoi, miten hän on alkanut viettää enemmän aikaa ihmisten kanssa ilman alkoholia ja elää muutenkin ”normiarkea”.
Hanke on antanut haastatelluille uutta näkökulmaa elämään ja keinoja selvitä arjen haasteista. He ovat saaneet luottamusta siihen, että ajoittaisista vaikeista hetkistä ja synkistä päivistä pääsee yli. Eräs haastateltu kertoi oppineensa asettamaan ihmisille rajoja. Toinen haastateltu taas totesi suoraan, että hankkeen aikana itsetuhoiset ajatukset ovat vähentyneet.
Nuorten kokemat muutokset hyvinvoinnissa tulevat usein palvelujärjestelmässä näkyviin viiveellä (Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023). Nuorten tukemisessa ei aina ole tarkoituksenmukaista pyrkiä suoraan työllistämiseen tai koulutukseen ohjaamiseen, vaan usein tarvitaan sosiaalista kuntoutusta ennen kuin kestävämmät ratkaisut ovat mahdollisia (Perttula, 2021).
Osallisuuden edistäminen kannattaa
Kun nuorten osallisuuteen panostetaan, he sitoutuvat paremmin palveluihin ja hyötyvät niistä enemmän (Mänttäri-van der Kuip ym., 2025). Reunalta-hankkeen asiakkaiden haastattelut osoittavat, että hanke on huomioinut nuorten osallisuuden ja tuottanut myös tuloksia. Yksi tärkeä tekijä on se, että haastatellut luottivat Reunalta-hankkeeseen enemmän kuin viranomaispalveluihin.
Haastatteluissa esille tulleet muutokset voivat kuulostaa pieniltä, mutta vaikeassa asemassa oleville nuorille ne merkitsevät paljon. Pienetkin askeleet eteenpäin kertovat nuoren halusta muuttaa elämänsuuntaansa sekä hänen toimijuutensa ja elämänhallintansa vahvistumisesta. Kun arki alkaa sujua, nuori pystyy paremmin suunnittelemaan myös tulevaisuuttaan (Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023).
Kaikkien hankkeiden yleisenä ongelmana on kuitenkin se, mitä asiakkaille tapahtuu, kun hanke päättyy. Tästä myös eräs haastateltu oli huolestunut. Reunalta-hankkeessa tiedostetaan tämä ongelma ja etsitään ratkaisuja sille, että hankkeessa kehitetyt toimintamallit jatkuisivat hankkeen päättymisen jälkeen. Tästä kerrotaan hankkeen tulevissa julkaisuissa.
Lähteet
Hautala, S., & Pietilä-Litendahl, P. (2023). Tilanteesta tavoitteeseen sosiaalisen vahvistumisen poluilla. Kuntoutus, 46(1), 27–34. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.127802
Hästbacka, N., Lipponen, O., Aaltonen S., Pitkänen T., & Karvonen, S. (2024) Nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen vaatii palvelujen priorisointia ja pitkäjänteistä arjen tukea. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-266-2
Mänttäri-van der Kuip, M., Ylistö, S., & Vainikka, P. (2025). Sosiaalipalveluiden ammattilaiset nuorten aikuisten osallisuutta edistämässä. Teoksessa H. Pirskanen, M. Tammelin, O. Alakärppä, & M. Mänttäri-van der Kuip (toim.), Osallisuus sosiaalityössä (s. 107–128). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.1037
Perttula, R. (2021). Nuorten aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö. Teoksessa A.-L. Matthies, A.-R. Svenlin, & K. Turtiainen (toim.), Aikuissosiaalityö – Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus (s. 86–100). Gaudeamus.
Tuominen, T. (2021). Arjen toimivuus aikuissosiaalityön nuorilla miesasiakkailla. Teoksessa A.-L. Matthies, A.-R. Svenlin, & K. Turtiainen (toim.), Aikuissosiaalityö – Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus (s. 101–117). Gaudeamus.
Zitting, J., Henttu, V., & Nummela, N. (8.10.2025). Hyvinvoinnin mittaaminen hanketyön vaikuttavuutta todentamassa. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199105
Kirjoittajat
Joakim Zitting
Asiantuntija, YTM
Johanna Anttila
Projektikoordinaattori, palveluohjaaja, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö (ODL)
