Vuoden 2024 opetusalan työolobarometrin mukaan 14 prosenttia suomalaisten ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöstä on kokenut vakavaa ja toistuvaa epäasiallista kohtelua tai kiusaamista. Tuore julkaisu syventää ymmärrystä ilmiöstä.
Julkaisu perustuu alun perin pro gradu ‑tutkielmaa varten tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 153 ammattikorkeakoulun opettajaa eri puolilta Suomea. Tulosten mukaan 16 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuneensa epäasiallisen kohtelun kohteeksi toistuvasti. Lisäksi noin puolet vastaajista kertoi, että heidän työpaikallaan esiintyy epäasiallista kohtelua.
Julkaisu tuo esille kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta.
– Aiheesta puhutaan yllättävän vähän. Julkaisussa on kyselytutkimuksella valtakunnallisesti kerättyä tietoa siitä, miten ja missä epäasiallinen kohtelu ilmenee ja millä tavoin se liittyy työhyvinvointiin, kertoo julkaisun kirjoittaja ja pro gradu -tutkielman tekijä, Diakin lehtori Karoliina Salminen.
Epäasiallisen kohtelun monenlaiset muodot ja lähteet
Kyselyn perusteella epäasiallisen kohtelun tekijöitä ovat niin työtoverit, esihenkilöt kuin opiskelijatkin. Tulokset osoittavat, että ikä tai työkokemus eivät suojaa epäasialliselta kohtelulta. Sen sijaan sukupuolten välillä havaittiin eroja: naiset ilmoittivat kokeneensa epäasiallista kohtelua useammin kuin miehet.
– Työelämä on muuttunut, kuormitus on kasvanut ja vuorovaikutustilanteet ovat monimutkaistuneet, Salminen pohtii.
Yleisimmät epäasiallisen kohtelun muodot ovat mitätöinti, väheksyvä puhe, arvostelu ja toimimaton yhteistyö.
Yhteys työhyvinvointiin
Epäasiallista kohtelua kokeneet pitivät luonnollisesti työympäristön henkistä turvallisuutta huonompana ja kokivat ihmissuhteiden heikentävän työhyvinvointiaan.
– Epäasiallinen kohtelu vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja työhyvinvointiin, Salminen muistuttaa.
Samalla tuloksissa nousee esiin myös myönteinen havainto: lähes kaikki epäasiallista kohtelua kokeneet kertoivat saaneensa eniten tukea omilta työkavereiltaan. Monilla vastaajilla oli työyhteisössään vuorovaikutussuhteita, jotka vaikuttivat myönteisesti työpaikan ilmapiiriin ja auttoivat jaksamaan kuormittavista tilanteista huolimatta.
Tarve kehittämistoimille
Salmisen mukaan kyselyn tulokset osoittavat, että epäasiallinen kohtelu on ammattikorkeakouluissa merkittävä työhyvinvointia heikentävä tekijä, johon on tarpeen puuttua järjestelmällisesti.
Pro gradu -tutkielman tuloksia onkin hyödynnetty OAJ:n Työhyvinvointirahaston rahoittamassa Diakin opettajayhdistyksen ja Diakin hankkeessa Ristiriidoista ratkaisuihin, joka on keskittynyt epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn.
– Aiheesta tarvitaan ajantasaista ja nimenomaan ammattikorkeakoulukontekstiin kohdistuvaa tietoa, Salminen sanoo.
Hän suosittelee julkaisua ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstölle, esihenkilöille ja työyhteisöjen kehittäjille sekä luottamusmiehille, työsuojelutoimijoille ja kaikille, jotka työssään kohtaavat tai käsittelevät työyhteisöjen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia.
Tutustu julkaisuun
Salminen, K., & Kivirinta, M. (2025). Epäasiallinen kohtelu työhyvinvoinnin uhkana – ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia häirinnästä ja työpaikan psyykkisestä turvallisuudesta. (Diak Puheenvuoro 51). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-454-1
