Siirry sisältöön

Opinnäytetyö nostaa esiin tarvetta päihderiippuvaisten läheisten vertaistuelle

Opinnäytetyön tekijät Safira Heimsch ja Mira Möttönen.
Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Safira Heimsch ja Mira Möttönen toteuttivat opinnäytetyönään haastattelututkimuksen vertaistukiryhmä Peesin kävijäkokemuksista. Peesi on ikääntyneiden vertaistukiryhmä päihderiippuvaisten läheisille.

Heimsch ja Möttönen löysivät opinnäytetyölleen työelämäyhteistyökumppanin, Helsingin kaupungin, tarjoaman aiheen. He kokivat, etteivät läheisille tarjottavat tukipalvelut välttämättä vastaa kaikkiin tarpeisiin, jonka vuoksi olisi mielenkiintoista tutustua aiheeseen lisää.

– Opinnoissamme keskitymme usein erityisesti siihen henkilöön, jolla on riippuvuus, mielenterveyden haasteita tai sairaus, vaikka riippuvuus vaikuttaa merkittävällä tavalla myös läheisten terveyteen ja hyvinvointiin, Safira ja Mira pohtivat.

Opinnäytetyön tekijöiden mielestä oli tärkeää ja opettavaista tarkastella vertaistuen merkitystä erityisesti läheisten ja ikääntyneiden näkökulmasta.

– On tärkeää, että palvelujärjestelmässä tunnistetaan myös läheisten tarpeet ja tarjotaan heille tukea ja neuvontaa, Safira toteaa.

Opiskelijat toivovat lisää huomiota myös läheisten avuntarpeelle

Päihderiippuvuus voi aiheuttaa vakavia pitkäaikaisvaikutuksia myös päihderiippuvaisten läheisille. Päihteitä käyttävän läheinen voi kokea elämässään paljon stressiä, huolta ja rasitusta sekä epävarmuutta, mikä vaikuttaa suoraan läheisen terveyteen ja toimintakykyyn. Usein läheiset nähdään olevan päihderiippuvaisen apuna ja tukena, vaikka läheinen itse olisi henkilökohtaisen tuen tarpeessa.

– Minulle jäi haastatteluista erityisesti mieleen se, kun eräs tutkittavista sanoi: ”Sen mä niinku oon päättäny, et tää on myös minun elämäni”, Safira kertoo.

Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että jokainen haastateltu vertaistukiryhmään osallistunut oli kokenut myönteistä muutosta niin hyvinvoinnissaan kuin vuorovaikutuksessa läheisen kanssa. Vertaistukiryhmä oli lisännyt haastateltavien ymmärrystä omasta tilanteestaan, he olivat oppineet keskittymään enemmän itseensä ja ymmärtäneet, ettei tilannetta tarvitse hävetä.

– On myös muistettava, että väestön ikääntyessä, ikääntyneiden palvelun tarpeet lisääntyvät ja muuttuvat ja näihin tarpeisiin on myös vastattava, Mira jatkaa.

Häpeällä voi olla vaikutuksia avun hakemiseen ja saamiseen

Opinnäytetyön myötä tekijät välittivät tuloksista nousseita kehitysideoita ja kokemuksia eteenpäin vertaistukiryhmä Peesille, jotta toimintaa voidaan edelleen kehittää.

Heimsch ja Möttönen toivovat, että opinnäytetyö kasvattaa tietoa etenkin päihderiippuvuudesta, ikäihmisistä, läheisten avuntarpeesta ja vertaistukiryhmätoiminnasta. Opinnäytetyössä nostetaan esiin läheisten kokema häpeä, ja se, miten häpeän tunne voi vaikuttaa avun saamiseen.

– Tästä aiheesta ja läheisten avuntarpeesta tulisi keskustella enemmän, niin ammattilaisten keskuudessa kuin yhteiskunnassa laajemmin, Safira toivoo.

Opinnäytetyö on tekijöiden mukaan hyödyllinen tuki sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja opiskelijoille, etenkin ikääntyneiden ja päihde- sekä mielenterveydellisten haasteiden parissa työskenteleville. Siihen voi tutustua tästä linkistä.