Siirry sisältöön

Dialogi-media: Laadukas tulkkaus edistää yhdenvertaisuutta

Opiskelijoita kommunikoimassa viittomin, kuvituskuva.
Tulkki varmistaa, että jokainen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi omalla kielellään. Siksi myös laadukkaaseen tulkkiopetukseen kannattaa panostaa. Diakista valmistuu eettisesti osaavia viittomakielen ja puhevammaisten tulkkeja sekä asioimistulkkeja yhteiskunnan palvelukseen. Dialogi-median uusi teemanumero Eettisen vuorovaikutuksen asiantuntijat on julkaistu.

Ammattitulkkeja koulutetaan yhteiskunnan tarpeisiin yhä enemmän, mutta silti usein tulkin työtä hoitaa maallikkotulkki, esimerkiksi perheenjäsen. Ammattitulkkia sitoo alan ammattisäännöstö ja sen eettinen ohjeisto, mikä takaa ihmisille oikeusturvan ja tasa-arvoisen kohtelun tulkkaustilanteissa.

– Yhä tänä päivänä Suomessa monissa maahanmuuttajaperheissä lapset joutuvat tulkkaamaan vanhempiensa vaikeita asioita eri virastoissa tai terveydenhuollossa. Silloin he joutuvat kantamaan tilanteissa aikuisen vastuuta, mikä ei ole oikein. Tällaisten tilanteiden ehkäisemiseksi ammattitulkin käyttäminen asioimistilanteissa on ehdottoman tärkeää, sanoo Diakin koulutuspäällikkö Satu Holm Dialogissa.

Oikeusturvan toteutumisen puolesta

Erityisen tärkeää tulla ymmärretyksi oikein on terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi turvapaikkaa haettaessa. Diak on mukana AMIF-rahoitteisessa ja Migrin hallinnoimassa Koulutusta turvapaikkapuhuttelujen tulkeille ja tulkkauksen käsittelyjärjestelmä (KOTU) -hankkeessa, jossa kehitetään koulutuspakettia turvapaikkapuhuttelujen tulkeille.

– Turvapaikanhakijoina on usein haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joiden koko elämään tuleva turvapaikkapäätös vaikuttaa. Turvapaikkapuhutteluissa käsitellään lisäksi turvapaikanhakijan kannalta erittäin arkaluonteisia asioita, kirjoittaa Diakin asioimistulkkauksen lehtori Paula Trentecuisse.

Puhuttelutilanteet vaativat tulkilta paitsi stressinsietokykyä myös viranomaisprosessien tuntemusta ja kulttuurista ymmärrystä.

– Turvapaikkapuhutteluissa on tärkeää luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jotta hakija uskaltaa kertoa kaikki hankalatkin asiat, jotka vaikuttavat tulevaan päätökseen.

Työelämätulkkaukseen panostusta

Diakissa panostetaan eettisesti pätevien ja hyvän kohtaamisosaamisen omaavien tulkkien koulutukseen, kertoo viittomakielen tulkkauksen lehtori Virpi Thurén.

– Tulkin työssä vaaditaan tuntosarvia ja eettistä herkkyyttä, sillä tulkit ovat mukana ihmisten koko elämänkirjon kattavissa tilanteissa.

Laadukasta tulkkausta siis tarjotaan, mutta sen hyödyntämisessä riittää vielä tekemistä. Etenkin työelämätulkkaukseen olisi hyvä saada nykyistä enemmän jatkuvuutta tulkki–asiakassuhteisiin.

– On kaikkien etu, että asiakkaat voisivat käyttää mahdollisimman paljon tuttuja tulkkeja erityisesti työelämässä. Sitä jouhevampaa ja täsmällisempää tulkkaus ja kommunikaatio on, Thurén sanoo.

– Tällä hetkellä tämä ei Kelan tulkkauspalvelun tulkkilistoista huolimatta täysin toteudu viittomakielen eikä puhevammaisten tulkkauksenkaan puolella. Työelämässä tämä ei vaikuta vain tulkkauspalvelun käyttäjiin vaan koko työyhteisöön ja tulkkauspalvelujen käyttäjien työssä jaksamiseen.

Dialogin teemanumerossa ”Eettisen vuorovaikutuksen asiantuntijat” pureudutaan tulkkauksen, kielten ja viestinnän teemoihin muun muassa puhevammaisten tulkkauksen, tulkkikoulutuksen kehittämisen, oikeustulkkauksen ja kielitietoisen pedagogiikan näkökulmista.