”Nuoriasiavaltuutettu voisi jalkautua kuulemaan nuoria sinne missä he ovat”

Valentina Vihosen, 24, oli tarkoitus aloittaa opinnot jo viime syksynä, mutta työpesti Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman kokemusasiantuntijana lykkäsi opintojen aloitusta puolella vuodella.

– Halusin antaa kaikkeni tärkeän asian eli nuorten äänen ja osallisuuden edistämisen puolesta, Valentina kertoo.

Työssään Valentina pääsi samaan pöytään nuorten kanssa työskentelevien diakonia-alan toimijoiden kanssa pohtimaan, mitä tehdä yhdessä nuorten hyvinvoinnin ja aseman edistämiseksi. Näin syntyi ajatus kansalaisaloitteesta, joka ajaa nuoriasiavaltuutetun viran perustamista.

– Olen itse puhunut jo pidemmän aikaa kansalaisaloitteiden puolesta silloin kun halutaan osallistaa nuoria. Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen on matalan kynnyksen vaikuttamista ja sen voi tehdä, vaikka omassa huoneessaan lähes jokainen Suomessa asuva nuori, Valentina sanoo.

Kansalaisaloitteen voivat allekirjoittaa Suomen kansalaiset, joten aivan kaikkia nuoria se ei vielä koske.

– Valitettavasti paperittomien nuorten tilanne suomessa on vielä niin haastava, että mahdollisuudet osallisuuteen ja kuulluksi tulemiseen ovat marginaaliset. Tämänkin takia tarvitsemme nuoriasiavaltuutetun, Valentina pohtii.

Nuorten pahoinvointi kasvussa

Nuorten kokema yksinäisyys ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Arvion mukaan jopa joka kymmenes nuori on vaarassa syrjäytyä. Pandemia-aika on polarisoi entisestään nuorten tilannetta. Ne, joilla meni jo ennen korona-aikaa huonosti, voivat nyt entistä huonommin. Ilmastonmuutos ja sodat kuormittavat nuoria entisestään.

Suomessa on paljon laadukkaita toimijoita ja palveluita, jotka edistävät nuorten hyvinvointia. Nykyiset palvelut ovat kuitenkin hajallaan ja apu vaikeasti löydettävissä.

– Nuoret yrittävät aikuistua kriisien keskellä ja pahoinvointi näkyy jatkuvasti otsikoissa. Paineet tuntuvat kasvavan jatkuvasti. Jo yläasteikäiset nuoret palavat loppuun valmistautuessaan tuleviin opintoihinsa, Valentina sanoo.

Nuoriasiavaltuutettu toimisi ennen kaikkea kokoavana tahona, joka pitäisi yhteyttä eri toimijoihin sekä nuoriin, ja toisi nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä näkökulmia esille poliittisen päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Valentina Vihosen mukaan nuorilla on halu vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin, mutta vaikutusmahdollisuudet koetaan heikoiksi.

– Olen työssäni päässyt keskustelemaan monien haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa ja heillä on ajatuksia, ideoita ja ratkaisuja meitä kaikkia mietityttäviin ongelmiin. Nuorten asiantuntijuus tulee ottaa huomioon vahvemmin, Valentina sanoo.

Monet nuoria koskevat päätökset tekevät keski-ikäiset. Vaikka jokainen meistä on itse ollut joskus nuori, ei se välttämättä tarkoita, että tietäisi mitä nuoret tänä päivänä tarvitsevat, Valentina muistuttaa.

– Maailma ja nuoruus ajanjaksona muuttuvat jatkuvasti. Usein ääneen pääsevät he, joilla on korkeimmat tutkinnot tai parhaat suhteet. Haavoittuvassa asemassa oleville nuorille ei ole monia tapoja saada ääntään kuulluksi. Jos voimavarat eivät meinaa riittää edes arjessa pärjäämiseen, onko reilua vaatia häneltä voimia hakea ja käydä nuorisovaltuustossa tai tehdä aktivismia?

Nuoriasiavaltuutettu nuorten äänitorvena

Valentinan mukaan nuorten kuulluksi tulemisen ei tulisi olla yksittäisten aktiivisten tai äänekkäiden nuorien varassa. Siksi tarvitaan nuoriasiavaltuutettu – nimetty henkilö, jonka tehtävänä olisi tuoda nuorten näkemyksiä päätöksentekijöiden pöydälle.

– Yhteiskunnalliseen keskusteluun on luotava rakenteita, jotka mahdollistavat sen, että jokainen voi tulla kuulluksi. Kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuutta tai voimavaroja mennä kohtaamaan päättäjiä sinne missä he ovat. Nuoriasiavaltuutettu voisi jalkautua kuulemaan nuoria sinne missä he ovat. Ehkä nuoret voisivat siten taas uskoa tulevaan, itseensä ja siihen että voi vaikuttaa, Valentina pohtii.

– On lapsiasiavaltuutettu ja vanhusasiavaltuutettu, mutta miksi ei omaa valtuutettua nuorille? Kaikki poliittiset päätökset vaikuttavat nuoriin, jos eivät heti niin myöhemmin elämässä. Eikö olisi reilua antaa heille mahdollisuus vaikuttaa ja ratkoa niitä jo nyt?

Nuoriasiavaltuutettu-kansalaisaloite

• Nuoriasiavaltuutettu olisi itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka varmistaa, että nuorten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja päätöksenteossa. Nuoriasiavaltuutettu pitäisi yhteyttää nuoriin ja nuoria edustaviin toimijoihin sekä välittäisi tietoa nuorilta päättäjille.
• Nuoriasiavaltuutetun kohderyhmänä olisivat erityisesti 18–29-vuotiaiden nuoret aikuiset.
• Kansalaisaloitteen taustalla on joukko nuorten kanssa toimivia organisaatioita: Diakonissalaitos, Suomen Diakoniaopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, Lahden Diakonialaitos, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö sekä Step-koulutus.
• Allekirjoita kansalaisaloite kansalaisaloitepalvelussa. Kansalaisaloite on voimassa 31.8.2023. Vähintään 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn.
• Lisätietoja aloitteesta HDL:n sivuilla.