Siirry sisältöön

Kirkon kasvatustyö tavoittaa laajan joukon lapsia ja nuoria

Julkaisun juölkistamistilaisuudessa kirjoittajat.
Tuoreen Kirkon kasvatuksen barometrin mukaan kirkon kasvatustyö tavoittaa ison joukon eri-ikäisiä lapsia ja nuoria, mutta kehitettävää löytyy erityisesti osallisuuden aidossa toteutumisessa. Barometritutkimuksen ja sen artikkelien toteuttamisessa merkittävässä roolissa olivat joukko Diakin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita.

– Ajantasainen tieto kasvatuksen tilasta on edellytys sille, että kirkossa osataan kehittää ja painottaa työtä oikeaan suuntaan, pohtivat barometritutkimusta toteuttamassa olleet opiskelijat Hanna Hyvönen, Kaisa Mattila, Saija Mäntynen ja Anu Turcios.

Barometritutkimuksessa mukana olevat opiskelijat tekivät tutkimustaan osana Diakin Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen (YAMK) -tutkinnon opintojaan. Kokemus opetti paljon uutta sekä tutkimuksen tekemisestä että tutkimusaiheista.

– Innostuimme tutkimuksen mahdollisuuksista ja opitut asiat siirtyvät varmasti työelämän hyödyksi. Tutkimusaiheet olivat myös suoraan omasta työelämästä, joten niihin paneutui mielellään. Artikkeleiden tuottaminen oli pitkälti yhteisprojekti, joka loi paljon uusia verkostoja.

Kouluikäisten työlle lisää näkyvyyttä

Kirkon kasvatus tavoittaa kouluikäiset hyvin laajasti, varsinkin kun otetaan huomioon koulujen kanssa tehtävä yhteistyö. Barometritutkimuksen mukaan kouluikäisten toimintaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota kirkossa.

– Kouluikäisten parissa tehtävä työ on erittäin merkityksellistä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseksi, ja sitä tekevät työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työn tekemiseen ja sen kehittämiseen. Samaan aikaan kouluikäisten toiminta jää usein muiden työalojen ja aiheiden jalkoihin, joten sen merkitys tarvitsee lisää näkyvyyttä, opiskelijat miettivät.

Kirkon kasvatustoiminnassa yhä tärkeämmässä roolissa on osallisuuden edistäminen.

– Osallisuutta pidetään tärkeänä ja siihen halutaan panostaa. Sen aidossa toteutumisessa koulutuksella ja menetelmäosaamisella on vahva merkitys. Mm. kouluyhteistyössä oppilaiden oma osallisuus on vielä heikoissa kantimissa.

Muutoksen tuulissa mukana

Kasvatuksen työntekijät pitävät Raamattua tärkeänä ja haluaisivat ymmärtää ja oppia käyttämään sitä vielä paremmin. Moni kuitenkin toivoi tukea sen hyödyntämiseen niin työyhteisöltä kuin kirkon johdoltakin.

– Erilaiset näkemykset Raamatusta tai sen tulkintatavoista jakavat työntekijöitä. Työntekijän oma aktiivinen hengellinen elämä tai kokemus Raamatun vaikutuksesta omaan elämään vaikuttavat positiivisesti Raamatun käyttöön työssä.

Opiskelijoiden mukaan moni julkaisun aiheista osuu ajankohtaiseen keskusteluun.

– Seurakuntien resurssit vähenevät ja jatkuvasti joudutaan myös miettimään sitä, mistä vähennyksiä tehdään, opiskelijat pohtivat.

Kotien uskonnollinen kasvatus Suomessa on niin ikään kokenut suuria muutoksia, ja yhteiskunnassa uskonnollisuus on muuttanut muotoaan.

– Kirkon toiminta kaipaa rohkeita uusia linjauksia ja näiden muutosten huomioimista kasvatustoiminnan suunnittelussa. Kirkon kasvatustyö on pohjana sille, että myös tulevaisuudessa meillä on seurakuntiin kuuluvia sitoutuneita ja aktiivisia nuoria ja aikuisia.

Lupa uskoa ja kasvaa – Kirkon kasvatuksen barometri 2022 julkaistiin huhtikuussa Jyväskylässä Nuori2023-tapahtumassa. Barometrissa tarkastellaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia ajankohtaisista teemoista. Barometrin aineisto koottiin Webropol-kyselyllä maaliskuussa 2022. Kyselyyn vastanneita oli 325, mikä on noin 11 prosenttia kaikista kirkon kasvatuksen työntekijöistä.

Barometritutkimuksen tekemiseen osallistuivat Diakin Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen (YAMK) -tutkinnon opiskelijat ja kirkon alan ammattilaiset Hanna Hyvönen, Saija Mäntynen, Anu Turcios, Kaisa Mattila sekä Emmi Erkkilä. Opiskelijoita barometrityössä ohjasivat Diakin yliopettaja Minna Valtonen ja lehtori Jouko Porkka, jotka ovat myös julkaisun toimittajat. Varsinaisten barometritutkimukseen perustuvien artikkeleiden lisäksi kirjassa on myös neljä muuta asiantuntija-artikkelia.

Lue julkaisu Kirkon julkaisupalvelussa.

Kuva: Petri Hömppi