Miten rakennetaan saavutettava yhteiskunta viittomakielisille? Katso tai kuuntele uusi Dialogi-podcastin jakso!

Yhteiskunnassa on vielä kehittämistä, jotta sen palvelut olisivat tasavertaisesti saatavilla kaikille, myös viittomakielisille. Dialogi-podcastissa muusikko, yrittäjä Marko Vuoriheimo eli Signmark ja lehtori Tiina Saarijärvi-Kivelä keskustelevat toimittaja Katja Alajan johdolla kohtaamistaan sudenkuopista ja keinoista rakentaa yhteiskunnasta saavutettavampi.

Viittomakielisessä saavutettavuudessa Suomi on kansainvälisesti mitattuna kärkikastia, mutta vielä löytyy paljon tehtävää. Yksinkertaisimmillaan saavutettavuutta voisi lisätä esimerkiksi tekstittämällä myös suomenkielisiä elokuvia ja televisio-ohjelmia.

– Usein ihmiset ajattelevat, että tekstitykset olisivat vain kuuroja varten ja kuuroja on vain 5000 Suomessa. Mutta onhan Suomessa paljon tosi vaikeasti huonokuuloisia, joita tekstitykset palvelisivat myös. Asennemuutosta vaaditaan, Marko Vuoriheimo sanoo.

Tekstityksen lisäksi myös sähköiset asiointipalvelut helpottavat kuurojen mahdollisuuksia osallistua. Asiointipalvelut ja tekstitys tarjotaan kuitenkin suomen kielellä, joka ei yleensä ole kuurojen ihmisten äidinkieli. Aito tasavertaisuus edellyttäisi, että palveluita on saatavilla myös viittomakielellä.

– Jos kielen saavutettavuus ei toteudu, joudun itse tekemään enemmän töitä sen eteen, että saan tiedon ja siten itse hoitamaan saavutettavuutta erilaisin apuvälinein. Viittomakielisen yhteisön sisällä myös suomen kielen taitotaso vaihtelee tosi paljon, Tiina Saarijärvi-Kivelä muistuttaa.

Asioinnissa ja kuulevien kanssa kommunikoinnissa kuuroa auttaa tulkki. Vaikka Suomessa on yksi maailman parhaista tulkkauspalveluista, sopivan, esimerkiksi aiheeseen liittyvän käsitteistön tuntevan tulkin saaminen vaatii työtä ja aikataulujen sovittelua. Joskus 15 minuutin työpalaveri voi edellyttää tunnin valmistelua tulkkauksen järjestämisessä.

– Usein ajatellaan, että tulkki on pelkästään kuuroa varten ja siksi kuuron vastuulla. Silloin unohdetaan, että tulkki on myös kuulevaa osapuolta varten. Myös hän tarvitsee sitä tulkkia ja tätä ajatustapaa eivät ihmiset usein sisäistä, Saarijärvi-Kivelä huomauttaa.

Viime vuosina saavutettavuus on EU-asetusten myötä tullut enemmän esille. Esimerkiksi korona-ajan valtioneuvoston tiedotustilaisuudet tulkattiin viittomakielelle reaaliaikaisesti. Se on tehnyt viittomakielisiä näkyvämmäksi ryhmäksi.

Marko Vuoriheimo pelkää, että niin kauan kuin laki ei vaadi muutoksia saavutettavuudessa, sen aitoon edistämiseen ei sitouduta riittävästi. Vuoriheimon mukaan kuurot usein yhdistetään vammaisiin henkilöihin, mutta hänen mielestään olisi tärkeää ajatella kuuroja myös kielivähemmistönä.

– Minä tarvitsen tietoa viittomakielellä erilaisissa paikoissa, minä tarvitsen tulkkauspalvelua ja minä haluan ymmärtää asioita viittomakielellä. Se on kieli- ja kulttuurijuttu, Vuoriheimo sanoo.

Hänen mukaansa kuurot sijoittuvat suhtautumisessa usein väliinputoajiksi vammaisten henkilöiden ja kuulevien väliin.

– Vammaiset ajattelee, että eivät kuurot loppujen lopuksi ole vammaisia henkilöitä, nehän pelaa lätkää ja ajelee autolla, on kuuroja artisteja ja tekee musaa. Mutta sitten samaan aikaan kuulevat ihmiset ajattelevat, että kuuro  eihän se tänne kuulu, tehän kuulutte tuonne vammaisten ihmisten porukkaan. No kumpaan minä nyt menen?

Katso video Youtubesta tai kuuntele Spotifyssa, mitä ratkaisuja keskustelijat ehdottavat saavutettavuuden parantamiseksi!

Jakso 6: Miten rakennetaan saavutettava yhteiskunta viittomakielisille?

  • KeskustelijoinaMarko Vuoriheimo eli Signmark (rap-artisti, yrittäjä) ja Tiina Saarijärvi-Kivelä (lehtori, Diak)
  • Tulkkeina: Jussi Vainio, Kirsi Huisman ja Heidi Porekari
  • Opiskelijan puheenvuoroOlivia Huovila
  • Toimittaja ja juontaja: Katja Alaja
  • Tuottaja: Diakin viestintäpalvelut
  • Tekninen tuottaja: Jaksomedia Oy
  • Katso: Youtube
  • Kuuntele: Spotify, Soundcloud, Google, Apple, Android, RSS
  • Jakson tekstivastine. ​​​

Dialogi-podcast – puheenvuoroja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta

Miltä tuntuu, kun työelämä syrjii? Miten parannetaan nuorille suunnattuja palveluita? Miten meitä hoidetaan tulevaisuudessa? Diakonia-ammattikorkeakoulun uudessa Dialogi-podcastissa sosiaali- ja terveysalan, kirkon ja tulkkauksen alan asiantuntijat ja vieraat etsivät ratkaisuja yhteiskunnan ajankohtaisimpiin kysymyksiin. Jaksoissa kuullaan aina myös Diakin opiskelijan tai alumnin puheenvuoro.