Siirry sisältöön

Opiskelijat jakavat kulttuurisensitiivistä terveystietoa maahanmuuttajille

Diakin opiskelijat ovat mukana kehittämässä kulttuurisensitiivistä jalkautuvan työn mallia, jonka missiona on ehkäistä tarttumattomia sairauksia erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneiden parissa. Maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa tarttumattomien sairauksien, joita ovat esimerkiksi diabetes, syövät ja sydän- ja verisuonisairaudet, esiintyvyys on nousussa.

Diak on mukana Terkku-hankkeessa, jonka tavoitteena on ehkäistä tiedon avulla maahanmuuttajataustaisen väestön tarttumattomia sairauksia. Diakin opiskelijat ovat päässeet ratkomaan terveyden edistämiseen liittyviä haasteita yhteistyössä monikulttuuristen järjestöjen kanssa. Opiskelijoiden asiantuntija-apuna ovat olleet myös suurimmat suomalaiset terveysjärjestöt.

– Mukana terveyden edistämisen jalkautuvassa työssä on ollut sekä asioimistulkki- että terveydenhoitajaopiskelijoita Diakista. Opiskelijat ovat saaneet kokeilla moniammatillista yhteistyötä työelämän kanssa, kertoo terveysalan lehtori Jaana Tilli.

Terkku-hanketta hallinnoi monikulttuuristen järjestöjen verkosto Moniheli ry, jonka kautta löytyivät myös yhteistyökumppanit opiskelijoiden projekteihin.

– Tällä hetkellä koronan vuoksi jalkautuva työ maahanmuuttajaväestön pariin ei ole mahdollista.  Mutta opiskelijat ovat olleet luovia ja innovatiivisia! kehuu opiskelijaryhmiä ohjannut Tilli.

Opiskelijoista muodostettiin kaksi ryhmää, joiden tehtävänä oli suunnitella keino välittää terveystietoa kohderyhmälle. Suomi–Syyria-ystävyysseuran kanssa opiskelijat pähkäilivät tapaa kertoa tupakoinnin haitoista arabiankielisille miehille. Toisen ryhmän tavoitteena oli välittää tietoa lasten ylipainon riskeistä yhteistyössä Suomi–Venäjä-ystävyysseuran kanssa.

Opiskelijoille kiitosta hyvästä työstä järjestöiltä

Maahanmuuttajataustaisella väestöllä ei ole aina yhtä paljon tietoa esimerkiksi tupakoinnin tai lihavuuden terveysriskeistä kuin kantaväestöllä. Nyt ei haluttu toteuttaa perinteistä terveysvalistusta, vaan opiskelijoilta toivottiin kekseliäitä tapoja kohdata ihmisiä korona-aikana.

Yhdessä Suomi–Venäjä-ystävyysseuran kanssa opiskelijat järjestivät verkkotapahtuman, jossa asiantuntijat kertoivat lasten lihavuuden riskeistä kiinnostuneille. Terveydenhoitajaopiskelijat vastasivat tapahtuman sisällön rakentamisesta ja asiantuntijoiden hankinnasta, kun taas tulkkiopiskelija huolehti toisen asiantuntijan puheen tulkkauksesta venäjäksi.

Toisessa ryhmässä valmistui opiskelijoiden ideoinnin pohjalta video, jossa kerrotaan arabiaksi tupakoinnin haitoista. Video ladattiin Facebookiin ja lisäksi sitä levitettiin Suomi–Syyria-seuran Whatsapp-ryhmissä. Videon on nähnyt jo yli 800 ihmistä.

Terkku-hankkeessa on muutakin opiskelijayhteistyötä, josta esimerkkinä on asioimistulkkauksen opiskelijan opinnäytetyönä valmistuva eturauhassyöpään liittyvä suomi–dari-sanasto.

Harjoittelu järjestökentällä antoi monipuolista osaamista

Lisäksi Diakin sosionomiopiskelija Ella Granström tutustui Terkku-hankkeeseen osana harjoitteluaan Moniheli ry:llä.

– Opin monikulttuuristen järjestöjen roolista kotoutumistyössä sekä muutenkin maahanmuuttajataustaisen ja vieraskielisen väestön osallisuuden vahvistamisessa. Erityisesti mieleeni jäi se, miten paljon julkinen sektori on riippuvainen järjestökentän osaamisesta, kertoo Granström.

Harjoittelun aikana Granström pääsi tekemään monipuolisia tehtäviä eri hankkeiden parissa ja esimerkiksi ohjaamaan opiskelijoita Terkku-hankkeessa. Hänestä harjoittelu oli hieno kokemus:

– Harjoittelusta oli ehdottomasti valtava apu minulle tulevaisuutta ajatellen. Sain myös sellaista osaamista, jota sosionomina ei välttämättä muuten saa.

Moniheli ry:n hallinnoiman Terkku-hankkeen (2020–2022) tavoitteena on kehittää kulttuurisensitiivisiä jalkautuvan työn malleja tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneilla. Hankkeen osatoteuttajia ovat Diakonia- ja Laurea-ammattikorkeakoulut. Hanke on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama.