Diak tukee pakolaisten kotouttamista

Diak on mukana tukemassa Suomeen tulevien pakolaisten ja maahanmuuttajien  kotoutumista. Jo ennen Suomeen saapumistaan kiintiöpakolaiset saavat tietoa Suomesta, suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä suomen kielestä osallistuessaan lähtömaassa toteutettavalle kulttuuriorientaatio-kurssille.

Diak on ollut kulttuuriorientaation osatoteuttajana vuodesta 2013 lähtien yhdessä Maahanmuuttoviraston ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Suomen toimiston kanssa.

Meneillään olevassa Navigaattori – kohti monimuotoisia kuntia 2018–2021 -hankkeessa pyritään edistämään alkuvaiheen kotoutumista. Omakielistä yhteiskuntaorientaatiota on jo suunniteltu KOtikunta-hankkeessa, ja Navigaattorissa sitä kehitetään edelleen, ja muun muassa koulutetaan lisää omakielisiä yhteiskuntaorientaation kouluttajia. Yhteiskuntaorientaatio muodostaa parhaimmillaan saumattoman jatkumon kiintiöpakolaisille annettuun kulttuuriorientaatioon.

– Kulttuuriorientaatio ja omakielinen yhteiskuntaorientaatio muodostavat jatkumon, joka tukee pakolaisen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.  Yhteiskuntaorientaatio on kurssi, jonka esimerkiksi kunnat voivat järjestää vastaanottamilleen kiintiöpakolaisille tai muille maahanmuuttajille pian heidän Suomeen tulonsa jälkeen, kertoo Diakin lehtori Katja Päällysaho.

Diak toteuttaa Navigaattori-hanketta yhteistyössä Suomen Pakolaisavun (päätoteuttaja) ja IOM:n Suomen toimiston kanssa.

Kulttuuriorientaatio antaa perustietoa suomalaisesta kulttuurista

Kulttuuriorientaatiossa annetaan tietoa muun muassa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä, koulutusjärjestelmästä, terveydenhuollosta, kuntien palveluista, suomalaisesta kulttuurista, miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta ja vähemmistöjen oikeuksista. Koulutuksen aikana myös opetetaan arjen perussanastoa. Faktapohjaisen tiedon lisäksi tarkoitus on luoda toivoa ja uskoa tulevaan.

– Kulttuuriorientaatiossa käytetään osallistavia ja toiminnallisia opetusmenetelmiä sekä koulutusta varten kehitettyä oppikirjaa.  Orientaatiossa huomioidaan eri ikäryhmät ja esim. nuorille ja lapsille on omat heidän kehitystasoonsa soveltuvat kulttuuriorientaationsa, Päällysaho kertoo.

Koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat kokeneet kouluttajat Diakista ja IOM:n Suomen toimistosta. Diakin tulkkiopiskelijat osallistuvat koulutukseen tulkaten kouluttajaa osallistujien kohdekielelle. Diakin sosionomiopiskelijat taas vastaavat lapsille suunnatusta kulttuuriorientaatiosta. Koulutuksen tueksi on luotu monikieliset sivut movingtofinland.fi, jonne Diakin opiskelijat ovat mukana tekemässä äänitallenteita englanniksi, ranskaksi, arabiaksi, swahiliksi ja kurmanjiksi.

Omakielinen yhteiskuntaorientaatio syventää tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta

Navigaattori-hankkeessa vahvistetaan muun muassa kuntapäättäjien ja -työntekijöiden valmiuksia vastaanottaa pakolaisia. Hankkeessa kehitetään myös omakielistä yhteiskuntaorientaatiota, jonka avulla tuetaan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista ja kehittymistä yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.

– Yhteiskuntaorientaation koulutuksesta vastaavat omakieliset kouluttajat, joilla on omakohtainen kokemus kotoutumisprosessista. Kouluttajat saavat hankkeen aikana tehtävään vaadittavan koulutuksen, Päällysaho selkeyttää.

Yhteiskuntaorientaatiossa syvennetään kulttuuriorientaatiossa saatuja tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Opetusmenetelmä perustuu dialogisuuteen. Yhteiskuntaorientaatio toteutetaan pienryhmissä, joissa osallistujien on mahdollisuus turvallisesti keskustella vanhan ja uuden kotimaan välisistä eroista omalla äidinkielellään.

– Yhteiskuntaorientaatiota varten on kehitetty myös juuri uudistettu oppikirja, joka on saatavilla ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, arabiaksi, somaliksi ja dariksi.

Diak on mukana arvioimassa yhteiskuntaorientaation käytännön toteutuksia. Diakin sosionomiopiskelijat tekevät opinnäytetöitä yhteiskuntaorientaatioon osallistuvien kokemuksista sekä kouluttajien kokemuksista dialogisesta opetusmenetelmästä.

– Navigaattori-hankkeessa on tehty myös kaavio, jossa kerrotaan kiintiöpakolaisen matkasta Suomeen: mitä kaikkea on tapahtunut ennen kuin hän saapuu Suomeen, kuka viranomainen vastaa mistäkin asiasta, ja mitä kaikkea tapahtuu sen jälkeen, kun hän on jo saapunut Suomeen ja johonkin kuntaan, ja kuka vastaa tällöin mistäkin asiasta ja palvelusta, Päällysaho kertoo.

Visualisoinnin kiintiöpakolaisen matkasta Suomeen ja kotikuntaan näet Pakolaisavun sivuilta. Saman kaavion alkuosa on myös tämän artikkelin kuvana.