Siirry sisältöön

Kysely: Ruoka-avulla valtava merkitys Oulussa. Koronatilanne vaikeuttanut jakelua.

Hävikkiruuan ohjaaminen ruoka-apuun
Oulun prikka -hankkeessa tehty selvitys osoittaa, että Oulussa jaetaan kymmeniätuhansia kasseja ja aterioita ruoka-apuna vuodessa. Hävikkiruuan logistiikka vähentäisi biojätteeksi menevän ruuan määrää ja toisi tehokkuutta ja huoltovarmuutta ruoka-apuun. Vallitseva korona-aika on vaikeuttanut ruoka-avun jakelua sitä tarvitseville.

Hävikkiruuan matkaa ruoka-avuksi selvittävän Oulun prikka -hankkeen kartoituksesta selviää, että ruoka-apu on määrällisesti erittäin merkittävää Oulussa: Ilmaisia tai muutaman euron hintaisia valmiita aterioita jaettiin yli 22 000 ateriaa vuonna 2019. Myös koulujen ylijäämäruokaa jaetaan päivittäin eri puolilla Oulua 50–65 henkilölle päivässä. Selkeästi tilastoituja ruokakasseja jaettiin noin 15 000 kpl. Jos mukaan lasketaan myös löyhemmin tilastoidut kassit, määrä on lähemmäs 30 000 kassia vuodessa, joista EU-kasseja oli noin 1500.

Merkittävistä jakelumääristä ja ruoka-avun tarpeesta huolimatta ruokahävikkiä samaan aikaan kuitenkin syntyy: käyttökelpoista ruokaa menee Oulussa roskiin ostoskärryittäin viikossa.

– Prikka-hankkeen keskeinen ajatus on, että keskitetty hävikkiruuan logistiikka tukisi ruoka-avun antajien toimintaa ja tehostaisi hävikin saamista ruoka-avuksi. Myös roskiin päätyvän ruuan määrä vähenisi mallissa, kun se saataisiin tehokkaasti hyödynnettyä, kertoo projektipäällikkö Nina Niemelä

Ruoka-avun sosiaalinen merkitys korostuu

Kyselyn mukaan ruoka-avulla on sen käyttäjille erittäin suuri merkitys sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Useat sanoivat ruoka-apuun tulemisen syyksi taloudellisen niukkuuden, rahattomuuden ja suoranaisen nälän.

– Ruoka-avun tarve syvimmillään kertoo siitä, että perusturva vuotaa. On olemassa myös tilanteita, joissa perustuvan tason riittävyyskään ei takaa arjessa selviytymistä. Ruoka-apu luo myös kohtaamisen, kuulemisen ja osallistumisen paikkoja, projektikoordinaattori Pilvi Sauvola Oulun diakonissalaitokselta sanoo.

Erityisesti yhteisruokailuissa vastauksissa korostui muiden tapaaminen, muiden kanssa ruokailu, yksinäisyys ja tekemisen puute. Useat ruoka-avussa kävijät kokivat hävikkiruuan hyödyntämisen hyvänä asiana ja kokivat vääryytenä ruuan heittämisen roskiin.

Ruoka-avun saaja ja itsekin aktiviinen ruoka-aputoimija Kyösti Vilmi jakaa näkemyksen.

– Olen ollut molemmilla puolilla tiskiä – saamapuolella ja jakamassa ruokaa Oulun Vapaakirkon ruokailuissa. Yhteisten ruokailujen merkitys ihmisille on kahtalainen: sekä taloudellinen että sosiaalinen. Ruokakasseilla on jo sitten isompi merkitys jokapäiväisen ruuan turvaamisessa, Vilmi sanoo.

Korona-aika estänyt avunsaannin monelta

Vallitseva poikkeusaika on vaikuttanut myös ruoka-apuun, sillä kassien jonotus ja jakelu tai yhteisiä ruokailuja ei ole voitu järjestää.

– Olen erittäin huolissani ihmisistä nyt kun ruokajakelut ovat keskeytyneet. Kyllä valtiovallan tai jonkun pitäisi tehdä jotain vähäosaisten auttamiseksi. Sanotaan, että pysykää kotona, mutta kaikilla ei ole kotia tai ruokaa siellä, Vilmi toteaa.

Jotkut toimijat ovat edelleen pystyneet toimittamaan ruokakasseja suoraan avunsaajille, mutta toiminta on monilta osin haasteellisempaa.

– Ongelma on normaalitilanteessakin se, että kukaan ei koordinoi, kuka lahjottaa, hakee ja jakaa tavarat. Keskitetty malli jouhevoittaisi ruoka-avun jakelua huomattavasti myös poikkeustilanteessa, Nina Niemelä toteaa.

Oulun Prikka -esiselvityshanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana on Oulun diakonissalaitos. Yhteistyötahoja ovat Oulun kaupunki ja Oulun evankelisluterilainen seurakunta. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta, ja kansallisena rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanke on alkanut syyskuun 2019 alussa ja päättyy 31.8.2020.

Tietoja selvityksestä

Oulun prikka -hankkeessa toteutettu kysely toteutettiin alkuvuonna 2020 laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui 35 ruoka-avun käyttäjää ja lahjoittajaa. Tätä ennen oli kartoitettu ruoka-avun lahjoittajat ja ruokaa jakavat tahot syksyllä 2019.

Ruoka-avun käyttäjiä haastateltiin koulujen ylijäämäjakelussa, asunnottomien yössä, työttömien lounailla ja seurakunnan aamupuurolla. Sen sijaan ruokajonot jäivät kyselystä pois koronatilanteen vuoksi. Tarkemmat tulokset julkaistaan hankkeen esiselvitysraportissa loppukeväästä.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Nina Niemelä

050 4211992, nina.e.niemela@diak.fi

https://prikka.diak.fi/