Diakonissan työ ennen ja nyt – diakonissat kertovat

Mikä on diakonissa? Miten diakoniatyö on muuttunut vuosien saatossa? Diakonissa-opiskelijat Minna Ahmonsaari, Marianne Lönnqvist ja Milla Saatsi kertovat.

Mikä on diakonissa?

Diakonissa on asiantuntija, jolla on diakoniatyön sekä sairaanhoitajan koulutus. Nykyisessä muodossaan koulutus kestää neljä vuotta ja on ammattikorkeakoulupohjainen. Sairaanhoitaja-diakonissakoulutukseen kuuluu 90 opintopisteen verran kirkon alan opintoja ja koulutus on yhteensä 240 opintopisteen laajuinen. Diakonissaksi voi Suomessa opiskella ainoastaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Diakonissan ammattitaito on monipuolista. Ydinosaamisalueita diakonissan työssä ovat hengellisen työn osaaminen, diakonisen asiakastyön taidot, organisaatio- ja kehittämisosaaminen sekä yhteisöllinen yhteiskunnallinen osaaminen. Diakonissat voivat toimia Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa diakonian virassa tai sairaanhoitajan tehtävissä hoitotyön eri osa-alueilla. Diakonissan pätevyys antaa mahdollisuuden toimia diakonisen hoitotyön sekä diakoniatyön asiantuntijana. Diakonissa voi siis työskennellä sairaanhoitajana sairaanhoidon erilaisilla kentillä, hyödyntäen diakonista hoitotyötä. Diakonissan pätevyys antaa myös valmiudet työskennellä evankelisluterilaisessa seurakunnassa diakoniatyöntekijän tehtävissä.

Diakonissan työn historiaa

Helsingin Diakonissalaitos aloitti diakonissojen kouluttamisen ensimmäisenä organisaationa Suomessa. Vuonna 1867 perustettu laitos toimi ensin kulkutautisairaalana, nuorten naisten kouluttajana sekä vähäosaisten auttajana. Siihen aikaan apua tarvitsevista kansalaisista huolta pitivät kirkko, kunnat, seurakunnat ja suvut.

Ensimmäisten vuosien aikana sairaalassa koulutettiin ainoastaan naisia, ja sairaanhoidollista opetusta annettiin toiminnan alusta alkaen. Diakonissat saivat työetunaan asuinpaikan, vaatteita, taskurahaa sekä vanhuuden turvan.

Vuonna 1943 tehtiin kirkkolakiin tärkeä muutos. Uuden määräyksen mukaan jokaisessa seurakunnassa Suomessa oli työskenneltävä diakoni tai diakonissa. Diakonissoilla oli seurakunnissa vastuullaan sairaanhoidollisia tehtäviä. Seurakuntadiakonian aika tässä muodossaan päättyi vuonna 1972. Tänä vuonna säädettiin kansanterveyslaki, jolloin kotisairaanhoito siirtyi kuntien hoidettavaksi. Lain myötä seurakunnissa työskentelevät diakonissat eivät saaneet enää harjoittaa työssään sairaanhoitajan ammattia vaan he siirtyivät pelkästään seurakunnalliseen työhön.

Lama muovasi diakoniatyötä

Laman vuodet 1990-luvun alun Suomessa näkyivät myös diakoniatyössä. Laman seurauksena raha-avustusten määrä nousi ja velkaneuvontaa annettiin yhä useammin. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän, Merja Korpelan mukaan lama-ajan konkurssit ja työttömyys näkyivät kirkon arjessa ja heijastuivat myös laajemmin yhteiskuntaan.

”Yhteiskunta reagoi siihen, että kirkosta ja muualta tuli paljon viestiä ihmisten taloudellisesta ahdingosta. Ennen kirkon rahallinen tuki meni pääsääntöisesti mielenterveysongelmaisille ja vankilasta vapautuneille. Lamasta lähtien se meni kaikille apua tarvitseville.”

Diakonissan työ nykypäivänä

Tänä päivänä kirkon virassa työskentelevä diakonissa voi kohdata työssään paljon yksinäisiä sekä pienituloisia. Diakonissat tapaavat viikoittain ihmisiä, jotka joutuvat tinkimään jopa terveydenhuollosta. Työnkuvaan liittyy myös erilaisten vertaisryhmien ja tapahtumien järjestämistä ikääntyneille, työikäisille, työttömille ja kehitysvammaisille. Diakonissat voivat tehdä myös kotikäyntejä ihmisten luona. Auttamisen halu ja ihmisläheisyys yhdistävät diakonissoja. Työ onkin palkitsevaa ja täynnä antamisen iloa.

Diakonissan työ seurakunnassa on hyvin monipuolista. Työtä tehdään yksilöiden, ryhmien ja perheiden parissa. Diakonissa auttaa kärsiviä ja hädänalaisia ihmisiä sekä toimii lähimmäisenä ja rinnalla kulkijana.

Diakonissan päivään voi kuulua esimerkiksi hartauden pitäminen vanhusten palvelutalossa, kotikäynti asiakkaan luona, vastaanoton pitäminen toimistolla tai vaikkapa vertaistukiryhmän vetäminen. Diakonissan vastaanotolle ja avun piiriin voi hakeutua hyvin moninaisten asioiden vuoksi. Diakonian asiakkaita voivat olla yksin asuvat ja yksinäisyyttä kokevat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa painivat henkilöt.

Taloudellinen avustaminen kuuluu myös nykypäivänä olennaisena osana diakonissan työhön. Diakoniatyö yhdistää myös ihmisiä, jotka haluavat kokea seurakuntayhteyttä esimerkiksi erilaisten kerhojen kautta.

Tänä päivänä moni diakonissa työskentelee sairaanhoitajana hoitotyössä toteuttaen diakonista työotetta. Diakonissan koulutus antaa lisäarvoa sairaanhoidolliseen työhön, sillä se antaa valmiudet kokonaisvaltaiseen ihmisen kohtaamiseen.

Hae kevään yhteishaussa 20.3.–3.4. opiskelemaan sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö -tutkintoa! Koulutus on haussa Helsingissä. Lue lisää hakijan sivuilta.

Jutun kirjoittajat Minna Ahmonsaari, Marianne Lönnqvist ja Milla Saatsi valmistuvat keväällä 2019 sairaanhoitaja-diakonissoiksi Diakista ja tekevät opinnäytetyötään yhteistyökumppaninaan Helsingin Diakonissalaitos. Opinnäytetyön aiheena on diakonissan työnkuvan muutos ja työn moninaisuus