Hyppää sisältöön

Aikaisemmin hankittu osaaminen (AHOT) ja opinnollistaminen

AHOT tarkoittaa aikaisemman suoritetun opinnon tai jonkun muun osaamisen hyväksymistä osaksi tutkintoa. Tästä prosessista käytetään nimitystä ahotointi. Diakin opiskelijana voit ahotoida opintoja riippumatta siitä, miten, milloin tai missä olet hankkinut osaamisesi.

AHOT-prosessissa opiskelijan osaamista verrataan Diakin opetussuunnitelmiin kirjattuihin osaamistavoitteisiin.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on mahdollista ainoastaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa läsnä oleville opiskelijoille.

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista haetaan yleensä kokonaisista opintokokonaisuuksista tai kokonaisista opintojaksoista.

Pääsääntöisesti tunnistaminen ja tunnustaminen haetaan tutkinto-opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Voit hakea AHOT-menettelyjä myös myöhemmin opintojen kuluessa.

Miten AHOT haetaan?

AHOT-vastaavat (2026)

Opintojaksojen AHOT-vastaavien nimet löydät koulutusalakohtaisilta sivuilta. Täytä hakemus MyDiakissa ohjeiden mukaisesti.

Kieliopintojen AHOT-ohjeet

A. Muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen

1) Valmentava opintojakso 2 op

  • Sosiaali-, terveys- ja kirkonala ops2020/ops2025: ruotsin valmentava kurssi (RUO1)
  • Tulkkausala: englannin valmentava kurssi (ENL1, ENA1) ja ruotsin valmentava kurssi (RUT1, RUO1)

Opintojakso voidaan ahotoida todistuksen perusteella, mikäli

  • opiskelijalla on ylioppilastutkinnossa ao. kielessä laudatur tai eximia
  • opiskelija on suorittanut 2 op kyseisiä kieliopintoja missä tahansa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa
  • englanti: opiskelija on käynyt IB-lukion
  • ruotsi: opiskelija on suorittanut erillisen julkishallinnon kielitutkinnon (ns. virkamiesruotsi).

2) Ammatilliset opintojaksot 1,5 op + 1,5 op

  • Sosiaali-, terveys- ja kirkon ala ops 2020/ops2025: englannin suullinen kielitaito (ENG01), englannin kirjallinen kielitaito (ENG02), ruotsin suullinen kielitaito (RUO21) ja ruotsin kirjallinen kielitaito (RUO22)
  • Tulkkausala: englannin suullinen kielitaito (ENL21, ENA21), englannin kirjallinen kielitaito (ENL22, ENA22), ruotsin suullinen kielitaito (RUT21, RUO21,) ruotsin kirjallinen kielitaito (RUT22, RUO22)

Opintojakso voidaan kokonaan ahotoida todistuksen perusteella, mikäli opiskelija on suorittanut kyseisen kielen opinnot samalla tai soveltuvalla koulutusalalla toisessa amk:ssa tai yliopistossa.

Soveltuviksi koulutusaloiksi aloiksi katsotaan:

  • Sosiaali- ja kirkonalan opiskelijat: terveysala, liikunta-ala, yhteiskuntatieteet, historia, kasvatustiede, psykologia, valtio-oppi, oikeustiede. Kirkon alan opiskelijat: myös teologia.
  • Terveysalan opiskelijat: sosiaaliala, lääketiede, farmasia, liikunta.
  • Tulkkausalan opiskelijat: soveltuva humanistinen ala tai kasvatusala

Jos opiskelija on suorittanut kieliopintonsa jollakin muulla kuin yllä mainitulla koulutusalalla amk:ssa tai yliopistossa, opiskelija tekee eAHOT-hakemuksen kyseisen kielen AHOT-vastaavalle (ruotsi: Liisa Keränen, englanti: Juhani Toivanen).

B. Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen

Kaikki englannin ja ruotsin opintojaksot:

Ammatillisissa opintojaksoissa täytyy opiskelijan osoittaa kielitaitoa yleiskielen lisäksi myös alakohtaisessa kielessä.  Jos opiskelija omaa vahvan ammatillisen kielitaidon, mutta hänellä ei ole siitä näyttöä koulutodistuksissa, opiskelija tekee eAHOT-hakemuksen kyseisen kielen AHOT-vastaavalle (ruotsi: Liisa Keränen, englanti: Juhani Toivanen).

C. Erityistapaukset

1. Ruotsi opiskelija koulusivistyskielenä / äidinkielenä

Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli* on ruotsi, voi opiskelija hakea ahotoinnin ruotsin kielestä eAhot-palvelun kautta omalta opinto-ohjaajalta.

Jos opiskelijan äidinkieli on ruotsi, mutta koulusivistyskieli on jokin muu kieli, ilmoittautuu opiskelija normaalisti opintojaksolle.   Ennen opintojakson alkua käydään ohjauskeskustelu jakson lehtorin kanssa, jossa sovitaan suoritustavasta.

*) Koulusivistyskieli määritellään seuraavasti: Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä peruskoulun tai lukion päättötodistuksessa, tai vähintään arvosanan magna cum laude approbatur ruotsista toisena kielenä.

2. Äidinkieli englanti suomenkielisessä koulutusohjelmassa

Jos opiskelijan äidinkieli on englanti ja hän opiskelee suomenkielisessä koulutuksessa, ilmoittautuu hän normaalisti englannin opintojaksolle.   Ennen opintojakson alkua käydään ohjauskeskustelu jakson lehtorin kanssa, jossa sovitaan suoritustavasta.

3. Englanninkielinen koulutusohjelma (DSS, NUR)

Ruotsi: Mikäli opiskelija on suorittanut hakukelpoisuuden tuottavan tutkinnon muualla kuin Pohjoismaissa, eikä hän ole koskaan opiskellut ruotsia, myönnetään vapautus ruotsin opinnoista ilman erillistä hakemusta. Opinto-ohjaaja merkitsee suorituksen opintorekisteriin. Jos opiskelija on opiskellut ruotsia Suomessa, koskevat häntä samat periaatteet kuin suomenkielisen koulutusohjelman opiskelijoita.

Englanti: Englannin opintoja ei voi suoraan ahotoida englanninkielisessä koulutusohjelmassa, vaikka opiskelijan äidinkieli olisi englanti.  Ahotoinnin mahdollisuuksista voi tiedustella ottamalla yhteyttä vastaavaan englannin kielen opettajaan Juhani Toivaseen, joka päättää tarvittavista toimenpiteistä.

Opinnollistaminen

Opinnollistaminen tarkoittaa työnteon ja korkeakouluopiskelun yhdistämistä. Kun AHOT liittyy aiemmin hankittuun osaamiseesi, opinnollistamisessa voidaan puhua opintojen aikana syntyvästä osaamisesta.

Samalla on kyse henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesta opiskelusta (HOPS). Opinnollistamisen kohdalla suunnitellaan työlähtöistä, vaihtoehtoista suoritustapaa jollekin tietylle kokonaisuudelle.

Opinnollistamista on eri muodoissa, mutta keskeisin niistä on malli, jossa päivä-, ilta- tai viikonlopputyössä käyvä opiskelija esittää työssä hankkimansa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tai opintojaksojen suorittamista työtä tekemällä.