Vaikuttavaa yhteistyötä

D-toimijat tiivistävät yhteistyötään vastatakseen vaikuttavammin Suomen sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

Diakoniatoimijat Diakonissalaitos, ODL, SDO, Dila, Diakon, Diak ja Kirkkopalvelut ovat arvopohjaisia organisaatioita. Niiden tekemä työ perustuu yhtäläisen ihmisarvon puolustamiseen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten arvokkaan elämän tukemiseen. 

Tästä näkökulmastaan D-toimijat ovat historiansa saatossa palvelleet yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ne ovat hoitaneet ja hoivanneet kansalaisia, kehittäneet aloilleen koulittuja käytäntöjä, tuottaneet tutkittua tietoa ja uusia osaajia sekä pyrkineet avaamaan kaikille ihmisille koulutus- ja työllisyyspolkuja. 

Haasteena eriarvoisuus ja rahoituskriisi 

Yhdenvertaisuuteen perustuva arvopohja velvoittaa D-toimijoita myös toimimaan aktiivisesti paremman maailman puolesta. Tällä hetkellä Suomen keskeisiä haasteita ovat kasvava eriarvoisuus ja julkisen sektorin rahoituskriisi. Auttaakseen näiden ratkaisemisessa D-toimijat ovat päättäneet koota voimiaan yhteen: yhdessä toimijat muodostavat varsin ison tekijän sote-alalla. Tavoite on tuoda päättäjille paremmin esiin D-toimijoiden vaikuttavuus yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tuottajana. 

 – Jos sotejärjestelmästä puhuttaessa aina ensimmäisenä nostetaan esiin se, miten paljon sote nielee euroja, joku voi ajatella, että tuoltahan riittää leikattavaa eikä niin väliä, mistä aloitetaan, vaikuttavuusinvestoimisen asiantuntija Petri Hilli QSA Oy:stä miettii. 

– Siksi sotealan toimijoiden on tulevaisuudessa entistä selkeämmin ja perustellummin osoitettava, mistä vaikkapa sosiaalialan toimintojen hyvinvointivaikuttavuus ja kustannustehokkuus syntyy. Toisin sanoen se, mitä näillä kaikilla euroilla oikein saadaan tai voidaan saada aikaan. 

D-toimijoiden yksi keskeinen tavoite on saada sote-järjestelmää Suomessa käännettyä ennalta ehkäisevämpään suuntaan. Ennalta ehkäisevä ja oikea-aikainen tuki tutkitusti vähentää suuria kustannuksia aiheuttavia ilmiöitä kuten työttömyyttä, työelämään pääsyn estymisiä ja rikollisuutta. Oikea-aikaisen tuen puutteen vuoksi tällä hetkellä Suomessa monet terveys- ja mielenterveysongelmat ja lastensuojelulliset tilanteet ehtivät suotta pahentua ja vaativat sen myötä kalliimpia, korjaavia hoitoja.   

– Ennalta ehkäisevä tuki ei sekään vielä itsessään riitä: meidän täytyy varmistaa se, että valitut ehkäisevätkin toiminnot todella tuottavat hyvinvointivaikutuksia, Hilli sanoo. 

Vaikuttavuuden osoittamisen vaikeus 

Ensimmäinen askel vaikuttavuuden todentamiseen ja osoittamiseen on määritellä se, mitä vaikuttavuus D-toimijoiden edustamilla aloilla oikein tarkoittaa. Tätä vaikuttavuuden määritelmää ja uutta vaikuttavuuden mallia D-toimijat juuri nyt työstävät. 

Ennalta ehkäisevä ja oikea-aikainen tuki tutkitusti vähentää suuria kustannuksia aiheuttavia
ilmiöitä kuten työttömyyttä, työelämään pääsyn estymisiä ja rikollisuutta.

– Mallissa tullaan kuvaamaan ne tarpeet tai muutokset, mitä eri D-toimijoissa tavoitellaan. Siinä kuvataan myös se, millaista inhimillistä ja taloudellista hyvinvointia nämä muutokset ihmisille ja yhteiskunnalle tuottavat,  Diakin erityisasiantuntija Liisa Björklund kertoo.  

Vaikuttavuusmallin perustaksi Diak on muun muassa koonnut indikaattoripankkia erilaisista valtakunnallisista eriarvoisuuden tilaa kuvaavista tilastoista. Näitä ovat esimerkiksi tilastot lapsiperheköyhyydestä, nuorisotyöttömyydestä, lastensuojeluasiakkuuksista, NEET-nuorten määrästä, toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksista, mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista, menetetyistä elinvuosista sekä yksinäisyyden ja psyykkisen kuormittuneisuuden kokemuksesta. 

Tällaisia indikaattoreita seuraamalla voidaan tutkia sitä, millaisia muutoksia kohderyhmiensä hyvinvointiin D-toimijat ovat pystyneet tuottamaan. 

– Jos ja kun tulevaisuudessa sitten voimme todentaa toimintojemme hyvinvointivaikuttavuuksia, pystymme myös kääntämään tulokset euroiksi ja osoittaa toimintojen kustannusvaikuttavuuden nykyistä täsmällisemmin, Liisa Björklund kertoo. 

– Se ei kuitenkaan vielä takaa, että vaikuttavuudeltaan todennetut toiminnot tulisivat resursoiduiksi. 

Monimutkainen palapeli 

Vaikuttavuuden osoittaminen etenkään sosiaalialalla ei ole yksinkertaista. Terveydenhuollossa tilastoista on helpompi selvittää se, montako syöpää viime vuonna parannettiin ja millä hoidolla, mutta sosiaalipalveluissa eri hoitojen ja tukien, työkokeiluiden ja muiden keinojen hyvinvointivaikutukset asiakkaille saattavat näkyä vasta vuosien ja väestötasolla jopa vuosikymmenten päästä. Yksilön hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia on hyvin haastavaa mitata. 

Tietoa toimintojensa arkivaikuttavuudesta D-toimijoilla toki on paljonkin. Esimerkiksi isojen leikkauspaineiden kohteena olevat matalan kynnyksen toiminnot tiedetään tarpeellisiksi ylipäänsä monien heikossa asemassa olevien tavoittamiseksi. Vasta tavoittamisen jälkeen heidän yhteisöllisyyttään, osallisuuden kokemustaan tai työ- ja toimintakykyään voidaan alkaa vahvistaa. 

Sekin tiedetään tutkitusti, että ihmisen pärjäämiseen elämässä vaikuttaa huomattavasti se, kuinka paljon hänellä on vaikeuksistaan huolimatta elämänkaarensa eri vaiheissa niin kutsuttuja suojaavia tekijöitä. Esimerkiksi ylisukupolvisen huono-osaisuuden riskitekijöitä ovat epävakaa vanhemmuus ja vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat. Suojaavia tekijöitä taas ovat oikea-aikainen vanhemmuudentuki, kasvatusvalmennus ja päihdepalvelut vanhemmille. 

– Mitä paremmin me D-toimijoina pystymme tuottamaan ihmisille oikea-aikaisia suojaavia tekijöitä, sitä paremmin me pystymme ehkäisemään ylisukupolvista syrjäytymistä ja syrjäytymisen kasautumista samoille ihmisille, Björklund sanoo. 

Vaikuttavuudet esiin uudessa raportissa 

Tällaisia toimintojen vaikuttavuusketjuja D-toimijat aikovat tuoda esiin aivan uudenlaisessa vaikuttavuuden keskittyvässä raporttimallissa, jota sitäkin paraikaa kehitetään. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä valmista vaikuttavuusdataa kuten tietoa toimintojen hyvinvointivaikutuksista ei toimintaraporteista, vuosikertomuksista ja vastaavista pääsääntöisesti löydy. Se pitää itse kaivaa datasta esiin. 

 – Ennen kuin järjestelmää saadaan tämän suhteen automatisoitua, on määriteltävä huolellisesti se, mitä datasta halutaan saada selville, Petri Hilli sanoo. 

– Tässäkin laaja D-toimijoiden yhteistoiminta on etu: kokemusta ja osaamista löytyy monipuolisesti eli auton renkaat tulee niin sanotusti potkittua monesta eri kulmasta. 

Huolellisuus ja maltti ovat tärkeitä siksikin, että uusia uria aukovalta vaikuttavuusraportilta edellytetään ennen kaikkea uskottavuutta. Kaikki, mitä raportissa väitetään pitää voida todentaa ja tarkistaa.  Suomen olosuhteissa tällainen uudenlainen, sosiaalialan toimintojen todellisen vaikuttavuuden osoittava raportti on täysin mahdollista luoda, asiantuntijat uskovat. 

– Suomessa on valtavasti tietoa ja loistavaa rekisteridataa, jota emme vielä kansallisella tasolla hyödynnä riittävästi tehdäksemme mahdollisimman vaikuttavaa työtä, Björklund summaa. 

Tavoitteena paradigman muutos 

D-toimijoiden vaikuttavuuspuserruksessa päämäärä on kuitenkin selvä: saada aikaan paradigman muutos yli koko Suomen ja tehdä toimintojen vaikuttavuudesta kaikkialla julkisten toimintojen rahoituksen kriteeri.  

Kaikkien etu on saada sote toimimaan sen vaikuttavuuden eikä vaikkapa näennäisesti halvimman hinnan pohjalta. 

 – Paradigman muuttamiseen ei riitä se, että me D-toimijat keskenään tavoittelemme vaikuttavuutta. Mukaan tarvitaan julkishallinto, rahoittajat, julkiset ja yksityiset palveluntuottajat ja kaikki muut toimijat tavoittelemaan yhdessä tätä samaa päämäärää ja seuraamaan samoja mittareita, Björklund sanoo. 

 – Vaikuttavuuden osoittaminen ei ole vain laskennallista ja toiminnallista mallintamista. Se on ihmisarvotyötä syvimmiltä olemukseltaan. Resurssit on suunnattava sinne, missä ne palvelevat todennetusti ihmisarvoista ja oikeudenmukaista elämää.  

Teksti on tuotettu osana D-toimijoiden yhteisvaikuttavuuden hanketta. D-toimijoihin tässä yhteistyössä kuuluvat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Lahden Diakonialaitos ja Kirkkopalvelut ry.