Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan kelpoisuusopintoihin sisältyvässä opinnäytetyössä kokeiltiin Kirkkokioski-toimintaa osana Lasten katedraalin kaikenikäisten messua Tampereella. Lasten katedraalin toiminnassa halutaan löytää uusia keinoja, miten lasten osallisuutta voidaan lisätä. Tässä artikkelissa kuvataan, millaisia asioita Kirkkokioski-toiminnan käynnistämisessä on hyvä huomioida ja miten uusi toiminta koettiin.
Lasten osallisuus puhuttaa sekä yhteiskunnallisessa että kirkollisessa keskustelussa. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lasten osallisuus on tärkeä laaja-alaisen oppimisen alue (Opetushallitus, 2022, s. 29). Kirkon Ovet auki -strategiassa lasten ja nuorten osallisuus nostetaan tärkeäksi päämääräksi seurakunnan toiminnassa (Ovet auki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026, s. 6). Osallisuus ja yhteisöllisyys mainitaan myös kirkon lasten ja nuorten kokonaissuunnitteluun liittyvässä Polku-toimintamallissa. Polku-mallin avulla halutaan tukea lapsia ja nuoria rakentamaan omaa kristillistä identiteettiään ja löytämään oma paikkansa seurakuntayhteydessä. Osallisuus ja yhteisöllisyys nähdään tärkeinä keinoina tavoitteen saavuttamisessa. (Kirkkohallitus, 2021, s. 11, 69.)
Osallisuus tapahtuu suhteessa toisiin ihmisiin ja on aina yksilön subjektiivinen kokemus. Kokemus muodostuu kolmesta elementistä, joita ovat ryhmän jäsenyys, tunne ryhmään kuulumisesta sekä mahdollisuus toimia ja vaikuttaa ryhmän toimintaan ja päätöksentekoon. Osallisuuden kokemuksen syntyminen edellyttää ryhmältä keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja tilan antamista toinen toiselle. Parhaimmillaan mahdollisuus toimia ryhmän yhteisen päämäärän eteen vahvistaa yksilön kykenevyyden ja osaavuuden tunnetta sekä halua sitoutua ryhmän toimintaan. (Nivala & Ryynänen, 2019, s. 138–141.)
Osallistujasta jumalanpalveluksen toteuttajaksi
Jumalanpalveluksella on ollut keskeinen asema evankelis-luterilaisen kirkon toiminnassa, mutta 2000-luvun aikana jumalanpalvelusten osallistujamäärissä on tapahtunut selkeää laskua (Salminen, 2024, s. 122). Palvelkaa Herraa iloiten – Jumalanpalveluksen oppaassa todetaan, että jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on tärkeä ottaa mukaan seurakuntalaisia (Tervahauta & Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskus, 2009, s. 61–62). Seurakuntalaisten osallistuminen jumalanpalvelusten pitkäjänteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen toteutuu työntekijöiden mielestä kuitenkin usein heikosti. Sen sijaan leiri-, perhe- tai nuortenmessut mahdollistavat monipuolisemmin seurakuntalaisten mukanaolon. (Porkka & Valtonen, 2023, s. 35–37, 39.) Tulevaisuuden kirkossa on toimittava yhä enemmän yhteistyössä seurakuntalaisten ja eri seurakuntien kanssa. Työntekijän rooli on muuttumassa toteuttajasta yhdessä tekemisen mahdollistajaksi. Seurakuntalaisten osaaminen ja halu toimia seurakunnassa on siksi tärkeä tunnistaa. (Ovet auki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026, s. 8.)
Tarja Meijer (2022) on tutkinut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kolmea eri aikoina valmistunutta perhejumalanpalveluksen kaavaa ja sitä, miten niissä on huomioitu lasten osallisuus. Meijer havaitsi, että jumalanpalveluskaavoissa lasten osallisuutta lisätään kokemisen, toimijuuden ja oppimisen avulla. (Meijer, 2022, s. 40, 51.) Tampereella Finlaysonin kirkon Lasten katedraalin kaikenikäisten messussa lasten osallisuutta on huomioitu messun tiiviillä 35 minuutin pituudella. Lisäksi messun kulkua sanoitetaan lasten ikätasoisesti, toteutuksessa hyödynnetään lauluja, leikkiä ja liikuntaa. Tärkeässä osassa on myös perheiden ehtoollisopetuksen tukeminen – suurin osa lapsista nauttii ehtoollisen. (Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lasten ja perheiden pappi, henkilökohtainen tiedonanto 29.1.2026.) Lasten katedraalin kaikenikäisten messun toteuttajatiimi on pohtinut, miten lasten osallisuutta voitaisiin edelleen lisätä messun toteutuksessa.
Kirkkokioski on toimintaa, joka kehitettiin Pielisensuun seurakunnassa innostamaan lapsia ja nuoria mukaan seurakunnan pääjumalanpalvelukseen ja sen toteuttamiseen.
Kirkkokioski on toimintaa, joka kehitettiin Pielisensuun seurakunnassa innostamaan lapsia ja nuoria mukaan seurakunnan pääjumalanpalvelukseen ja sen toteuttamiseen. Kirkkokioskista lapsi voi ennen jumalanpalveluksen alkua valita itselleen pienen tehtävän, kuten messun musiikissa, kolehdin kannossa tai ehtoollisessa avustamisen. Suoritetusta tehtävästä lapsi sai osallistujapassiin tarran ja passin tultua täyteen pienen lahjan. (Pielisensuun seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja, henkilökohtainen tiedonanto 22.1.2026.) Kirkkokioski on sittemmin otettu aktiivikäyttöön muun muassa Kempeleen seurakunnassa (Kempeleen seurakunta, i.a.).
Kokemuksia Kirkkokioski-toiminnan käynnistämisestä
Lasten katedraalin papista, kanttorista, suntiosta ja kasvatuksen työntekijöistä koostuva messutiimi tutustui Kirkkokioskin ideaan ja Kempeleen seurakunnalta puhelimitse saatuihin käytännön kokemuksiin. Ensin tarkasteltiin messun ohjelmarunkoa ja keskusteltiin siitä, mitkä messun osat voisivat mahdollistaa vapaaehtoisten toimijuuden. Lasten katedraalin messuun osallistuu vaihtelevasti 20–80 osallistujaa ja joukko koostuu säännöllisistä ja satunnaisemmista kävijöistä. Suurin osa osallistujista on varhaiskasvatusikäisiä lapsia perheineen.
Kirkkokioskikokeiluun valittiin viisi tehtävää, jotka olivat Lasten virsikirjojen jakaminen ja pois kokoaminen, alttarikynttilöiden sytyttämisessä ja sammuttamisessa avustaminen, kirkon kellon soittaminen, musisointi ja esirukouksessa avustaminen. Kaikki tehtävät olivat sellaisia, että ne voidaan tarvittaessa toteuttaa ilman vapaaehtoisia. Kirkkokioski tarjoaa seurakuntalaisille mahdollisuuden osallistua, mutta messu ei ole haavoittuvainen, mikäli vapaaehtoisia ei ole. Tehtäviin määriteltiin vapaaehtoisten maksimimäärä.
Jokainen tehtävä tuli miettiä konkreettisesti, miten mahdollistetaan lapsen oma toimijuus. Esimerkiksi suntion kanssa pohdittiin, miten eri pituiset lapset ylettyvät alttarikynttilöitä sytyttämään ja sammuttamaan. Alttarin läheisyyteen tuotiin nousukoroke, joka oli helposti suntion saatavana. Kanttorin kanssa pohdittiin, mihin messun lauluihin rytmisoitinsäestys sopii ja mistä tarvittavat soittimet saadaan. Uudesta toiminnasta laadittiin mainos, joka oli esillä seurakunnan ilmoitustauluilla. Kirkkokioskia mainostettiin myös lapsiperheiden WhatsApp-ryhmässä ja Lasten katedraalin Facebook-sivustolla.
Kirkkokioskin tehtävistä laadittiin lyhyet, lapsille suunnatut tehtävänkuvaukset. Ne sisälsivät tehtävänkuvauksen lisäksi tietoa, esimerkiksi mitä suntio tekee messussa, miksi alttarilla on kynttilät tai mitä esirukous tarkoittaa. Tehtävänkuvaukset kuvitettiin piirroksilla. Kuvitusta hyödynnettiin myös Kirkkokioskin vapaaehtoisten rintamerkeissä, joiden avulla työntekijät tunnistivat tehtävissä toimivat lapset. Fyysisenä Kirkkokioskina toimi A-mainosteline, johon oli kiinnitetty tehtävänkuvaukset ja Kirkkokioskin mainos. Vapaaehtoisten rintamerkkejä varten oli lokerikko. Kioski oli avoinna 45 minuuttia ja sulkeutui 15 minuuttia ennen messun alkua. Kioskinhoitajan tehtävänä oli esitellä Kirkkokioskia, opastaa vapaaehtoisia tehtävissä ja saattaa heidät ja työntekijät yhteen.
Innostusta ja osallisuutta
Lasten katedraalin messuun osallistui kokeilupäivänä 27 kävijää, joista kahdeksan lasta toimi vapaaehtoistehtävissä. Valituiksi tulivat alttarikynttilöiden sytytys- ja sammutustehtävä, kirkon kellon soittaminen ja musisointi. Osa perheistä kertoi tulleensa paikalle Kirkkokioskin ennakkomainonnan takia, muutama oli tullut paikalle sattumalta. Vapaaehtoistehtävissä toimineet lapset näyttivät tehtävää tehdessään innostuneilta ja heidän olemuksestaan välittyi se, että tehtävä oli heille merkityksellinen.
Messuun osallistujilla oli mahdollisuus antaa palautetta kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin seitsemän. Kirkkokioskin idea koettiin innostavaksi ja lasten osallisuutta edistäväksi. Vapaaehtoistehtävät olivat mieluisia ja niiden tehtävänkuvaukset selkeitä. Kirkkokioskiin valittujen viiden tehtävän lisäksi vastaajat ehdottivat ehtoollisessa avustamista, ehtoollispikareiden pesua ja rytmisoittimien jakamista mahdollisiksi vapaaehtoistehtäviksi. Kaikki vastanneet osallistuisivat Kirkkokioski-toimintaan tulevaisuudessa. Toiminnalle toivottiin jatkoa ja mahdollisuutta laajentaa sitä myös muihin seurakunnan toimipisteisiin. Yhdessä vastauksessa pohdittiin, että vapaaehtoisina voisivat toimia lasten lisäksi kaikenikäiset kirkkokävijät.
Eräs huoltaja kommentoi, että oli mukava palvella messussa yhdessä lapsen kanssa. Lapsiperheiden arki sisältää monesti ennakoimattomia tilanteita ja muutoksia. Tämä voi olla syynä siihen, miksi vapaaehtoistehtäviin on vaikea sitoutua pikkulapsiperheen arjessa. Kirkkokioskissa positiiviseksi koettiin se, ettei vapaaehtoistehtävään osallistuminen edellyttänyt ennakkovalmistautumista, vaan tehtävään saattoi sitoutua vasta messuun saavuttaessa.
Messutiimin jäsenet kokivat Kirkkokioskin toimivana ja jatkamisen arvoisena toimintana. Keskustelussa pohdittiin, voisiko Kirkkokioski toimia omatoimikioskina tai löytyisikö kioskinhoitajaksi vapaaehtoinen. Vapaaehtoiselle olisi tärkeä laatia selkeä ohjeistus. Kirkkokioski-toiminta edellyttää työntekijöiltä tilannetajua, joustavuutta ja sensitiivisyyttä kohdatessaan kioskin vapaaehtoisia. Työntekijöillä tulisi olla aikaa kohdata ennen messun alkua vapaaehtoiset, joiden kanssa tulevat yhdessä toimimaan. On tärkeää, että lapsille syntyy positiivisia messukokemuksia ja että heille mahdollistetaan lapsille soveltuvia yhteisössä toimimisen mahdollisuuksia. Osallisuuden kokemus syntyy yhteisöön kuulumisen lisäksi mahdollisuudesta toimia ja vaikuttaa yhteisön toimintaan. Kirkkokioski tarjoaa tähän menetelmän.
Lähteet
Kempeleen seurakunta. (i.a.). Lapset ja perheet kirkossa. Saatavilla 11.3.2026 https://urly.fi/44qG
Kirkkohallitus. (2021). Polku: Vauvasta aikuiseksi seurakunnan yhteydessä. Kirkkohallitus.
Meijer, T. (2022). Lasten osallisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon perhejumalanpalveluskaavoissa. Uskonto, katsomus ja kasvatus, 2(1), 34–57. https://urly.fi/44qK
Nivala, E., & Ryynänen, S. (2019). Sosiaalipedagogiikka: Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa (3. p.). Gaudeamus Oy.
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Opetushallitus.
Porkka, J., & Valtonen, M. (2023). Jumalanpalvelus kirkon kasvatuksen työntekijöiden kokemana. Teoksessa Latvus, K., Paananen, T. & Pajunen, M.K.T. (toim.) Kohti merkityksellisyyttä, kiinni perinteessä. Jumalanpalvelusbarometri 2023 (s. 11–50). Kirkon tutkimus ja koulutus.
Salminen, V-M. (2024). Kirkolliset toimitukset ja monimuotoistuva jumalanpalveluselämä. Teoksessa Salomäki, H., Ketola, K., Komulainen, J., Salminen, V., Sohlberg, J., & Kirkon tutkimus ja koulutus (toim.) Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023 (s.120–149). Kirkon tutkimus ja koulutus.
Ovet auki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026. Kirkkohallitus. https://urly.fi/44J9
Tervahauta, A., & Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskus. (2009). Palvelkaa Herraa iloiten: Jumalanpalveluksen opas (3. uud. p.). Kirkkohallitus, Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskus.
Kirjoittajat
Elina Malmström
Kasvatuksen ohjaaja, Sosionomi (AMK), Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan kelpoisuuskoulutuksen opiskelija
