Suomi valmistelee parhaillaan yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategiaa vastauksena EU:n suositukseen. Strategian onnistuminen riippuu siitä, kytketäänkö yhteisötalous tiiviisti osaksi koulutusta ja tutkimusta sekä tuetaanko sitä pysyvillä rakenteilla.
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi marraskuussa 2023 suosituksen, jossa jäsenmaita kehotetaan laatimaan tai päivittämään yhteisötalouden kansalliset strategiat 24 kuukauden kuluessa suosituksen antamisesta. Suomessa tähän vastataan valmistelemalla Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategiaa 2025–2029, joka on parhaillaan lausuntovaiheessa.
Valmisteltava strategia on mahdollisuus päivittää suomalaisen hyvinvointivaltion peruslogiikkaa. Yhteisötalouden toimijat eivät ole marginaalissa, vaan yhä useammin siellä, missä etsitään ratkaisuja hoivakriisiin, yksinäisyyteen, syrjäytymiseen ja alueiden eriytymiseen. Ne tuottavat palvelujen lisäksi luottamusta, osallisuutta ja toivoa – juuri sitä sosiaalista pääomaa, jota hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee pysyäkseen elävänä.
Yhteisötalous vietävä tiiviisti osaksi koulutusta ja tutkimusta
Strategian onnistuminen ratkaisee, jääkö yhteisötalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen sattuman varaan vai otetaanko se tietoisesti osaksi yhteiskunnan suunnitelmallista kehittämistä. Diakin näkökulmasta avain on koulutuksessa ja tutkimuksessa.
Yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yrittäjyys on vietävä tiiviimmin osaksi tutkintoja, ei vain yksittäisten kurssien reunoille. Tulevien sote-ammattilaisten, kasvatusalan toimijoiden, yhteisöpedagogien ja johtajien on opittava tunnistamaan, miten taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa ja miten niitä voidaan edistää käytännössä.
Strategian onnistuminen ratkaisee, jääkö yhteisötalouden mahdollisuusien hyödyntäminen sattuman varaan vai otetaanko se tietoisesti osaksi yhteiskunnan suunnitelmallista kehittämistä.
Samalla tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta, uutta tilastointia ja parempaa tietopohjaa, jotta yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten vaikutuksia voidaan arvioida näyttöön perustuen. Rahoituksen ja sääntelyn on nojattava tietoon, ei oletuksiin.
Strategian on rakennettava pysyviä rakenteita
Strategia ei voi jäädä irralliseksi ohjelmapaperiksi, vaan sen on rakennettava pysyviä rakenteita valtion, alueiden ja kuntien toimintaan. Yhteisötalous ja yhteiskunnalliset yritykset voivat vahvistaa sote-alan vetovoimaa lisäämällä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja päätösvaltaa. Ne voivat myös luoda inklusiivisempia työmarkkinoita niille, jotka jäävät helposti pysyvästi työn ulkopuolelle.
EU-rahoitus, korkeakoulujen TKI-osaaminen ja paikallisten yhteisöjen arjen realismi voidaan yhdistää niin, että syntyy pitkäkestoisia kumppanuuksia, ei vain määräaikaisia hankkeita.
Kohti uudenlaista luottamusverkostoa
Kun koulutus, tutkimus, rahoitus ja hallinnon rakenteet suunnataan samaan suuntaan, yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yrittäjyys voivat muodostaa uudenlaisen luottamusverkoston markkinoiden, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välille. Diak haluaa olla mukana rakentamassa tätä verkostoa kouluttajana, tutkijana ja kumppanina. Tavoitteena on, että strategiasta ei tule vain tyhjiä sanoja, vaan konkreettinen muutos kohti oikeudenmukaisempaa, osallistavampaa ja kestävämpää Suomea.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109682
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus
- Blogi on osa osaamiskeskuksen koordinaatiohanketta Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen.
- Hanke on käynnissä vuosina 2023–2027, ja sitä osarahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto plus.
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina. Lue lisää Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksesta.
