Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) on toteutettu jo useamman vuoden ajan sosiaalialan koulutuksia verkkototeutuksena. Syksyllä 2026 verkkokoulutukset ovat laajenneet entisestään, kun Diakissa aloittanut uusi sosionomi (AMK) -verkkokoulutus, jossa opiskelijat saavat sosionomi (AMK) -tutkinnon lisäksi kelpoisuuden kirkon tehtäviin diakoniksi, nuorisotyönohjaajaksi tai kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajaksi.
Koska sosiaalialan asiantuntijuuden ytimessä ovat vuorovaikutus-, kohtaamis- ja yhteistyötaidot, verkkokoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on alusta asti ollut selvää, ettei opiskelu voi olla vain itsenäistä suorittamista. Se vaatii tuekseen vahvan, dialogisen ja kannattelevan pedagogiikan ja opiskelijayhteisön.
Diakin sosiaalialan verkkokoulutusrakenteessa tämä yhteisöllinen tarve on huomioitu siten, että opintojen alkuvaiheessa on reaaliaikaista aikaan sidottua kontaktiopetusta noin kahtena päivänä viikossa. Tämä säännöllinen vuorovaikutus luo ennakoitavan ja turvallisen rungon opiskeluarjelle. Kolmannelta lukukaudelta alkaen opintojen rytmitys muuttuu ja opinnoissa alkaa ensimmäinen harjoittelujakso.
Harjoittelut suoritetaan kokopäiväisenä opiskeluna aidoissa sosiaalialan toimintaympäristöissä. Jotta opiskelijalla on valmiudet siirtyä verkko-oppimisympäristöstä vaativalle asiakastyön kentälle, tarvitaan vankka ammatillinen pohja, jota aletaan rakentamaan heti opintojen ensimetreillä.
Korkeakouluopintoihin ja -yhteisöön kiinnittymisessä tärkeä vaihe on heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana.
Onnistunut aloitus on strateginen valinta
Korkeakouluopintoihin ja -yhteisöön kiinnittymisessä tärkeä vaihe on heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana. Diakin sosiaalialan verkkotutkinnon kehittämisessä strategiseksi tavoitteeksi asetettiin panostaminen mahdollisimman laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen opintojen aloitukseen. Verkkoryhmän ohjauksessa tämä edellyttää opinto-ohjaajilta, ryhmävastaavilta ja opettajilta tietoista, ohjauspedagogista otetta, jossa keskiöön nousee neljä kriittistä ulottuvuutta:
- Psykologisesti turvallisen verkko-opiskeluyhteisön rakentaminen: Verkossa tapahtuvasta opetusympäristöstä on luotava vuorovaikutusympäristö, jossa kynnys osallistumiseen on mahdollisimman matala. Psykologinen turvallisuus on ehto sille, että opiskelija uskaltaa toimia omana itsenään: avata kameransa, ilmaista epävarmuuttaan ja tuoda esiin keskeneräistä ajatteluaan ilman pelkoa arvostelusta.
- Aidon yhteisöllisyyden fasilitointi: Fyysisen kampuksen puuttuessa yhteisöllisyys ei synny sattumalta, vaan se vaatii tietoista pedagogista muotoilua. Diakissa tätä prosessia tukemaan on kehitetty Kotiryhmä-malli (Nieminen, 2025). Malli hyödyntää pienryhmätyöskentelyä, matalan kynnyksen viestintäkanavia ja yhteisiä ohjauksellisia pysähtymisen hetkiä, joiden avulla opiskelijat kiinnittyvät toisiinsa nimimerkkien ja profiilikuvien takana.
- Pystyvyysuskon ja luottamuksen vahvistaminen: Korkeakouluopintojen aloittaminen ja niiden yhteensovittaminen muun arjen, mahdollisesti työn ja perheen kanssa herättää usein aloitusvaiheessa riittämättömyyden tunnetta. Ohjauksen keskeisenä tehtävänä on tukea opiskelijan pystyvyysuskoa – kokemusta siitä, että opiskeluprosessi on hallittavissa ja opintoja eteneminen on mahdollista, kun edetään määrätietoisesti asia kerrallaan. Tämän rinnalla kulkee vahva kokemus tuesta: tieto siitä, että apua ja tukea on aina saatavilla sekä vertaisilta että ammattikorkeakoulun oppimisen ja ohjauksen palveluista.
- Toimijuuden ja itseohjautuvuuden tukeminen: Verkko-opiskelu asettaa suuret vaatimukset opiskelijan itseohjautuvuudelle. Ohjauksella on iso rooli opiskelijan oppimisen tukemisella, jossa autetaan opiskelijaa ottamaan vastuu omasta oppimisestaan, ajanhallinnastaan ja ammatillisesta kasvustaan heti opintojen käynnistyessä.
Kohtaaminen verkossa vaatii pedagogista sydäntä
Kun perusta on rakennettu huolella, verkkoryhmästä muodostuu parhaimmillaan tiivis asiantuntijayhteisö, jonka keskinäinen vertaistuki kantaa myös haastavien opintojaksojen tai opinnäytetyövaiheen yli. Sosiaalialalla opiskeltavat ilmiöt koskettavat usein syviä inhimillisiä teemoja. Niiden reflektointi ja ammatillinen purkaminen verkossa vaativat ryhmältä ehdotonta luottamusta ja ohjaajalta vahvaa pedagogista otetta.
Kun Diakin ensimmäisen verkkoryhmän valmistuminen lähestyi, kysyimme opiskelijoilta, mikä oli ollut upeinta opiskelussa sosiaalialan ammattilaiseksi Diakissa: mainintoja saivat vuorovaikutus, verkostoituminen, mahtava verkkoryhmä. Toki myös uuden oppiminen, oivallukset ja ammatillinen kasvu saivat mainintoja.
Kokemukset Diakin verkkokoulutuksista osoittavat, että laadukas verkkokoulutus on parhaimmillaan oma yhteisöllinen opiskelumuotonsa. Se kuitenkin edellyttää korkeakoulun ohjauskulttuurilta tietoisia valintoja yhteisön, kohtaamisen ja vuorovaikutuksen mahdollistaja.
Diakin verkkososionomikoulutuksen suunnittelusta vastasivat Mari Nieminen, Jaana Rintala ja Eeva Kylä-Setälä.
Lähde
Nieminen, M. (2025) Kotiryhmämalli tarjoaa vertaistukea verkkososionomiopiskelijoille, Dialogi 16.12.2025
Tekstin ideointiin ja rakenteen pohdintaan on käytetty Gemini-tekoälyä (käytetty 6.6.2026).
