Opiskelijaliikkuvuus on iso osa korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa, mutta viime vuosien kehityssuunta liikkuvuuden osalta herättää huolta. Liikkuvuuden lisääminen edellyttää toimia niin kansallisen tason toimijoilta kuin korkeakouluilta itseltään.
Ammattikorkeakouluissa lyhyet liikkuvuudet eli erityisesti monimuotoiset kansainväliset intensiivikurssit ovat erityisen suosittuja. Pitkien opiskelijavaihtojen määrä on puolestaan kääntynyt laskuun, ja tämä trendi näkyy myös Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Pitkiksi opiskelijavaihdoiksi Diakissa määritellään yli 2 kk kestävät harjoittelu- ja opiskeluvaihtojaksot.
Euroopan unionin neuvoston mukaan vähintään 23 prosentilla korkeakouluista valmistuneista tulisi olla kansainvälinen liikkuvuusjakso osana opintojaan. Diakonia-ammattikorkeakoulussa liikkuvuus on ollut matalaa ja opiskelijoiden vaihtojaksoihin tavoitellaankin nyt kasvua. Koska kansainvälisyysosaaminen on olennainen osa työelämätaitoja ja tulevaisuuden yhteiskuntaa, vaatii liikkuvuuden vauhdittaminen myös ammattikorkeakouluilta toimenpiteitä.
Opetushallitukselta suositukset konkreettisiin toimiin
Laskeva trendi on huomattu myös kansallisella tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus ovat julkaisseet uudet suositukset, joiden tarkoituksena on tukea liikkuvuuden edistämistä korkeakouluissa. Suositukset koskevat korkeakoulututkintoon sisältyviä ulkomaanjaksoja, eli sekä pitkiä että lyhyitä vaihtoja, ja niissä painotetaan toimenpiteitä vaihtojen edistämiseen ja liikkuvuutta tukevien rakenteiden kehittämiseen.
Uusissa kansallisissa suosituksissa korostetaan mm. seuraavia asioita:
- Tavoitteiden asettamista ja seurantaa koulutusaloittain
- Johdon ja henkilöstön sitoutumista kansainvälisyyden edistämiseen
- Yhtenäistä viestintää kansainvälisyyden merkityksestä yhteiskunnassa ja opinnoissa
- Rahoituksen turvaamista Erasmus+-ohjelman, muiden vaihto-ohjelmien ja korkeakoulujen omien resurssien avulla.
Liikkuvuuslukuihin vaikuttavat monet erilaiset tekijät.
Liikkuvuus on monen tekijän summa
Diakissa seurataan liikkuvuuslukuja ja niiden kehitystä vuositasolla koulutusaloittain, ja opiskelijaliikkuvuuteen on tavoitteena saada maltillista kasvua tulevina vuosina. Erasmus+ liikkuvuusrahoitusta haetaan vuosittain ja viime vuosina sitä on riittänyt kaikille vaihtoon valituille opiskelijoille. Kiinnostuneet opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta, vaihtomahdollisuuksia markkinoidaan aktiivisesti ja kansainvälisistä kumppanuuksista pidetään hyvää huolta. Tästä huolimatta, pitkät vaihdot ovat olleet laskussa.
Liikkuvuuslukuihin vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Koulutusalojen erityispiirteet, ulkomailla suoritettavien opintojen kriteerit, opiskelijoiden perhetilanne, kielitaito, vaihtojakson taloudellinen vaikutus opiskelijan arkeen sekä Erasmus+ -ohjelman asettamat ehdot saattavat vaikuttaa halukkuuteen ja mahdollisuuksiin lähteä pitkään kansainväliseen vaihtoon. Jotta vaihtomäärät voisivat kasvaa, tulee korkeakoulujen vahvistaa rakenteita, jotka tekevät liikkuvuudesta aidosti saavutettavaa kaikille.
Liikkuvuutta voi tukea monella tavalla. Se, miten opiskelijoita ohjataan, miten EU:n yhteisistä arvoista ja kansainvälisyyden merkityksestä viestitään, miten opintoja suunnitellaan, miten opetetaan ja miten osallistetaan kaikkia korkeakouluyhteisön jäseniä kansainväliseen toimintaan ovat kaikki merkityksellisiä tekijöitä liikkuvuuden ja kansainvälisen osaamisen vauhdittamisessa.
Opetushallitus on antanut selkeän suunnan kansainvälisyyden lisäämiseksi, mutta vastuu konkreettisista teoista on korkeakouluilla.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105382
