Vastuullinen kansainvälistyminen huomioi opiskelijoiden toimeentulokysymykset

Sonja Hyrkkö

Kansainvälisten opiskelijoiden kiristynyt taloudellinen tilanne heijastuu myös opintojen arkeen. Korkeakoulujen kansainvälistyminen edellyttää vastuullista opiskelijoiden rekrytointia ja koulutusta.

Kansainvälisillä (kv.) opiskelijoilla on ollut kautta aikojen taloudellisia haasteita, koska Suomessa eläminen on kallista, eivätkä kansainväliset opiskelijat ole oikeutettuja opintososiaalisiin etuuksiin. Moni tekee opintojen ohella paljon töitä kattaakseen elinkulut. Opiskelijan oleskeluluvalla on oikeus työskennellä 30 tuntia viikossa. Opiskelijoiden kuormittuneisuus toimeentulosta näkyy opiskelun arjessa.

Viime vuosina kv-opiskelijoiden toimeentulon haasteet ovat kuitenkin merkittävästi kasvaneet lukuvuosimaksujen käyttöönoton myötä ja viimeisimpänä niiden täyskatteellisuuden myötä. Keväällä 2025 myös ruoka-avussa toimivat Diakin yhteistyökumppanit ovat tuoneet esiin, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä on ruokajonoissa räjähdysmäisesti kasvanut.

Lukuvuosimaksut suomalaisissa korkeakouluissa

Suomalaiset korkeakoulut ottivat lukuvuosimaksut käyttöön lakimuutoksen myötä syksyllä 2017. Maksullisuus koski EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, jotka opiskelivat vieraskielisissä koulutusohjelmissa ja joilla oli opiskelijan oleskelulupa. Diakissa lukuvuosimaksu vuosina 2017–2024 oli 4000 euroa. Kaikkien maksuvelvollisten oli mahdollista saada 50 prosenttia lukuvuosimaksusta kattava stipendi, kun oli edennyt opinnoissa normaalisti. Oleskelulupatyyppiä vaihtamalla oli tuolloin vielä mahdollista vapautua lukuvuosimaksusta, ja osa Diakin opiskelijoista vapautuikin maksusta saatuaan työperäisen oleskeluluvan.

Nykyinen hallitus esitti 2023 hallitusohjelmassaan vieraskielisessä tutkintokoulutuksessa opiskelevien EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten korkeakouluopiskelijoiden asemaan useita tiukennuksia, jotka monessa muussa EU maassa ovat jo käytössä. Lakimuutoksen myötä ammattikorkeakoulujen on perittävä vieraskielisten tutkintojen opiskelijoilta lukuvuosimaksu, joka kattaa vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, eli lukuvuosimaksuista tuli täyskatteellisia. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 13 a §). Täyskatteellisuuden lisäksi tällä hallituskaudella otettiin käyttöön hakemusmaksut. Lisäksi joulukuun 2024 jälkeen alun perin opiskelijan oleskeluluvalla Suomeen muuttanut ei ole voinut enää vapautua lukuvuosimaksusta oleskelulupatyyppiä vaihtamalla, ellei saa pysyvää oleskelulupaa tai Suomen kansalaisuutta.

Diakissa täyskatteellinen lukuvuosimaksu otettiin käyttöön syksyllä 2024 opintonsa aloittaneilla ja maksu oli 12 000 euroa vuodessa. Stipendiä jouduttiin täyskatteellisuuden vuoksi myös heikentämään ja se on nyt arvoltaan 1000 euroa (600 euroa etenemisestä normaalisti ja 400 euroa suomen opinnoissa etenemisestä). Opiskelijoiden toimeentulohaasteista johtuen lukuvuosimaksua kuitenkin kohtuullistettiin keväällä 2025 ja se on nyt 9500 euroa vuodessa. Samalla mahdollistettiin maksun maksaminen kahdessa erässä.

Lakimuutoksen myötä ammattikorkeakoulujen on perittävä vieraskielisten tutkintojen opiskelijoilta lukuvuosimaksu, joka kattaa vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

Diakin lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden toimeentulon haasteet

Diak teki toukokuussa 2025 Diak International Student Survey -selvityksen kv-opiskelijoiden kokemuksista ja tilanteesta. Opiskelijoilta kysyttiin myös opintojen rahoittamisesta. Suurin osa rahoittaa opintonsa säästöillään (52 %) ja opintojen aikaisella työnteolla (42 %). Myös vanhempien tai muun sponsorin taloudellinen tuki (32 %) sekä apurahat ja stipendit (32 %) olivat merkittäviä rahoituslähteitä. Kukaan kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei rahoittanut opintojaan opintolainalla. (Jokinen, 2025.)

Moni lukuvuosimaksullinen opiskelija kertoo ohjaustilanteissa, että heillä on säästössä varat lukuvuosimaksuihin, mutta elämisensä he ovat ajatelleet rahoittaa alun jälkeen työnteolla. Moni toi kyselyssä myös esiin, ettei pystyisi rahoittamaan opintojaan, ellei löytäisi töitä Suomesta. Tänä vuonna töitä on kuitenkin ollut haastavasta työllisyystilanteesta johtuen paljon vaikeampaa löytää kuin aiemmin. Diakin integraatiopalvelut tukee kv-opiskelijoita osa-aikatyönhaussa.

Myös yllättävät muutokset lähtömaan poliittisessa tai taloudellisessa tilanteessa, varojen realisoinnissa tai rahoittavien perheenjäsenten tilanteessa aikaansaavat taloudellisia haasteita. Korkeakouluissa pohditaan, miten tällaisissa tilanteissa opiskelijoita voitaisiin tukea.

Diakin kuraattori pyrkii auttamaan taloudellisissa kriiseissä olevia opiskelijoita tukemalla heitä taloutensa kulujen kohtuullistamisessa ja ohjaamalla heitä akuuteissa kriiseissä samaan taloudellista tukea diakoniatyöntekijöiltä ja ruoka-avusta. Joskus opiskelijat myös ilmoittautuvat poissaoleviksi, kun heillä ei ole varaa maksaa seuraavaa lukuvuosimaksua. Poissaolevaksi ilmoittautuminen on kuitenkin riski oleskeluluvan näkökulmasta. Opiskelijan oleskeluluvan perusteena on opiskelu ja Migri seuraa opintojen etenemistä tarkkaan. Diakissa ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, jossa opiskelija menettäisi opiskeluoikeutensa, koska ei pysty maksamaan lukuvuosimaksua, minkä seurauksena oleskelulupa peruttaisiin, mutta tämäkin skenaario on mahdollinen.

Kv-opiskelijoille tarjotaan nettisivuilla ja webinaareissa ennen Suomeen muuttoa realistista tietoa elämisen kuluista ja osa-aikatyötilanteen haastavuudesta Suomessa. Osa ottaa silti riskin ja lähtee Suomeen, vaikka säästössä ei olisi varoja sekä elämiseen että lukuvuosimaksuihin.

Vastuullinen kansainvälisten osaajien koulutus

Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton tiekartassa Suomi on asettanut kansallisen tavoitteen kolminkertaistaa suomalaisissa korkeakouluissa opintonsa aloittavien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä sekä lisätä 75 prosenttiin niiden osuutta, jotka valmistuttuaan jäävät Suomeen. Myös Diak on sitoutunut nostamaan kv-opiskelijoiden määrää merkittävästi.

Korkeat lukuvuosimaksut tuovat uudenlaisia riskejä kv-opiskelijan arkeen ja korkeakoulujen henkilökunnan on tärkeää olla niistä tietoinen. Kv-opiskelijoiden toimeentulon haasteita pyritään ehkäisemään realistisella tiedotuksella ennen Suomeen muuttoa, tukemalla opiskelijoita osa-aikatöiden haussa sekä tarjoamalla matalan kynnyksen ohjausta haastavissa tilanteissa oleville opiskelijoille. Osaan taloudellisista kriisitilanteista ei ole vielä olemassa selkeitä toimintamalleja ja niiden kehittäminen korkeakoulujen ja muun toimijoiden yhteistyössä on tärkeää.