Hyppää sisältöön

Vapaaehtoisuus rakentaa osallisuutta

Kaisa Rikkonen

Kun yksinäisyys ja eriarvoisuus haastavat arkea, vapaaehtoistoiminta tuo toivoa. Diakoniatoimijat mahdollistavat kohtaamisia ja rakentavat yhteisöjä, joissa osallisuus kuuluu kaikille.

Yhä useampi suomalainen kokee jäävänsä yhteisöjen ja merkityksellisten roolien ulkopuolelle. Eriarvoistuminen ei näy pelkästään tuloeroina tai tilastoina, vaan hiljaisina arkisina kokemuksina siitä, ettei kuulu joukkoon. Tilastokeskuksen (2023) mukaan lähes kolmannes suomalaisista kokee ainakin ajoittaista yksinäisyyttä, mikä korostaa osallisuutta vahvistavien yhteisöjen ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä.

Vapaaehtoistoiminta eriarvoistumisen ehkäisijänä

Vapaaehtoistoiminta on yksi konkreettisimmista tavoista vahvistaa osallisuutta ja ehkäistä eriarvoistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos korostaa, että vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia osallistua ja tulla nähdyiksi (THL, 2024). Tämä tekee vapaaehtoisuudesta paitsi yksilöitä tukevan, myös yhteiskunnallisesti merkittävän toimintamuodon. Se tarjoaa mahdollisuuden tulla mukaan, toimia ja vaikuttaa. Vapaaehtoistoiminta Suomessa -tutkimuksen (Kansalaisareena, 2024) mukaan vapaaehtoiset kokevat merkityksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Kun ihminen saa käyttää omia vahvuuksiaan ja tulee kohdatuksi, koettu osallisuus vahvistuu ja syrjäytymisen riski pienenee.

Vapaaehtoistoiminta on yksi konkreettisimmista tavoista vahvistaa osallisuutta ja ehkäistä eriarvoistumista.

Diakoniatoimijat mahdollistavat vuosittain tuhansille ihmisille tilaisuuden osallistua, vaikuttaa ja toimia vapaaehtoisina yhteisen hyvän puolesta. Pelkästään Lahden Diakoniasäätiössä yli 300 vapaaehtoista antavat vuosittain aikaansa ja osaamistaan yhteisön tueksi lähes 10 000 tunnin verran. Vapaaehtoistoiminta ei ole vain auttamista, vaan vastavuoroista kohtaamista, jossa jokainen antaa ja saa. Se mahdollistaa verkostoja, ystävyyttä ja luottamusta tasavertaisesti kaikille.

Vapaaehtoisuus yhdistää ihmisiä

Tutkimukset osoittavat, että kuuluminen yhteisöihin ja merkityksellisten suhteiden rakentaminen vahvistavat hyvinvointia ja ehkäisevät eriarvoisuuden syvenemistä (THL, 2025). HyTe-raportin mukaan vapaaehtoistoiminta lisää yhteenkuuluvuutta ja tarjoaa konkreettisia väyliä osallistumiseen. Kohtaaminen on vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Siinä missä yhteiskunta voi jakautua heihin, joilla on enemmän resursseja, ja heihin, joilla on vähemmän, vapaaehtoisuus kutsuu mukaan yli rajojen ja tekee näkyväksi sen, mikä ihmisiä yhdistää.

Eriarvoistumisen vastavoima ei ole pelkästään yksilön saama tuki, vaan yhteys ihmisten välillä. Jokainen mahdollisuus osallistua, jakaa omaa osaamistaan ja olla osa merkityksellistä yhteisöä vahvistaa yhteiskuntaa, joka kantaa myös heikoimpia. Vapaaehtoistoiminta tekee näkyväksi sen, että jokaisella on jotakin annettavaa ja että jokainen on arvokas omana itsenään. Kun yhteys toisiin ihmisiin vahvistuu, vahvistuu myös luottamus sekä itseen että ympäröivään yhteisöön.

Tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa entisestään. Kun yksinäisyys ja eriarvoisuus haastavat yhteiskuntaa yhä voimakkaammin, tarvitsemme vahvoja, avoimia ja turvallisia yhteisöjä, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa aidosti. Diakoniatoimijoiden tehtävänä on jatkossakin mahdollistaa matalan kynnyksen osallistumista, tukea vapaaehtoisia ja luoda rakenteita, joissa jokaisella on tilaa tulla mukaan.

Lähteet

HyTe ry. (2025). Vapaaehtoistoiminnan nykytila ja tulevaisuus Suomessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdistys HyTe ry. Viitattu 27.11.2025. Saatavilla: https://hyte.fi/vapaaehtoistoiminnan-nykytila-ja-tulevaisuus-suomessa/

Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis & Kirkkohallitus (2024). Vapaaehtoistoiminta Suomessa 2024. Taloustutkimus Oy. Viitattu 27.11.2025. Saatavilla: https://kansalaisareena.fi/tuore-vapaaehtoistoiminta-suomessa-tutkimus-julkaistu/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2024). Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta. Viitattu 27.11.2025. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/vapaaehtoistoimintaa-jarjestamalla-ja-tukemalla-voidaan-lisata-osallisuutta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2025). Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Viitattu 27.11.2025. Saatavilla: https://tietotarjotin.fi/uutinen/1164016/kriisinkestava-yhteiskunta-edellyttaa-hyvinvoivia-ja-toisiaan-tukevia-ihmisia-vaeston-terveys-ja-hyvinvointikatsaus-2025-julkaistu

Tilastokeskus. (2023). Elinolotilasto: Yksinäisyyttä koki 29,7 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä vuonna 2022. Viitattu 27.11.2025. Saatavilla: https://www.stat.fi

Teksti on tuotettu osana D-toimijoiden yhteisvaikuttavuuden hanketta. D-toimijoihin tässä yhteistyössä kuuluvat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Lahden Diakonialaitos ja Kirkkopalvelut ry.

Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114006

Kirjoittajat

Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114006
Lisenssi:

Jaa artikkeli